Kaihi, eli harmaakaihi (katarakta), on yleinen silmäsairaus, jossa silmän normaalisti kirkas linssi eli mykiö samentuu ja läpäisee valoa vähemmän, heikentäen vähitellen näköä. Tämä tila kehittyy usein iän myötä ja on maailmanlaajuisesti yksi johtavista syistä sokeuteen. Kaihi vaikeuttaa erityisesti näkemistä hämärässä ja saattaa lisätä silmien herkkyyttä häikäisylle. Moni saattaa pohtia, voiko kaihi parantua itsestään tai hidastuuko sen eteneminen luonnollisesti.
Tässä blogijutussa käsitellään kaihin syitä, oireita ja hoitomahdollisuuksia sekä selvitetään, onko mahdollista, että kaihi voisi parantua ilman lääketieteellistä hoitoa.
Käypä hoito -verkkosivuston mukaan kaihi, eli harmaakaihi (katarakta), on silmäsairaus, jossa silmän linssi eli mykiö samentuu vähitellen. Tämä samentuminen heikentää valon kulkua verkkokalvolle, mikä johtaa näön asteittaiseen heikkenemiseen. Aluksi kaihi voi vaikuttaa vain lievästi näkökykyyn, mutta ajan myötä se voi aiheuttaa huomattavia vaikeuksia näkemisessä, erityisesti hämärässä tai kirkkaassa valaistuksessa, kun valo hajoaa linssissä samentumisen vuoksi.
Silmät voivat myös muuttua herkemmiksi häikäisylle, koska mykiön samentuminen hajottaa valoa epätasaisesti silmän sisällä. Tämä voi vaikeuttaa kontrastien erottamista, mikä tekee esimerkiksi autoilusta yöllä hankalampaa. Monet kaihista kärsivät huomaavatkin ongelmia erityisesti hämärässä näkemisessä.
Kaihin kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, joista yleisimmät ovat ikääntyminen ja perintötekijät. Muita kaihin riskitekijöitä ovat silmävammat, diabetes, runsas alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino. Lisäksi pitkäaikaiset silmätulehdukset, röntgensäteet ja sädehoidot voivat edistää kaihin kehittymistä, samoin kuin altistuminen auringon UV-säteilylle ilman riittävää suojaa. Kaihi kehittyy usein hitaasti, ja sen ensimmäiset oireet saattavat jäädä huomaamatta, kunnes näön heikkeneminen alkaa vaikuttaa päivittäiseen elämään.
Terveyskirjaston mukaan yleisin kaihin muoto on aikuisiän kaihi. Yli 65-vuotiaista yli 30 prosentilla ja yli 85-vuotiasta yli 70 prosentilla on toisessa tai molemmissa silmissään näköä haittavaa kaihimuutosta. Kaihi etenee yleensä hitaasti ja muutokset on vaikeasti huomattavissa. Kaihi todetaan yleensä siinä vaiheessa, kun silmälasien tai piilolinssien voimakkuuksia muuttamalla ei enää saavuteta aikaisempaa näöntarkkuutta.
Kaihin oireet voivat kehittyä hitaasti, ja monet potilaat eivät aluksi huomaa näön heikkenemistä. Yksi kaihin ensimmäisistä merkeistä on näön sumentuminen, ikään kuin katsoisi sumuverhon läpi.
Lisäksi kaihi voi aiheuttaa muita oireita, kuten:
Kaihin kehittymisen voi olla vaikea huomata itse, koska se tapahtuu usein hitaasti vuosien aikana. Silmälääkäri pystyy diagnosoimaan kaihin säännöllisillä näöntarkastuksilla, jotka sisältävät muun muassa silmän rakennetutkimuksen ja näön mittaamisen. Yleensä kaihi havaitaan siinä vaiheessa, kun silmälasit tai piilolinssit eivät enää kykene parantamaan näöntarkkuutta samalla tavalla kuin ennen.
On tärkeää hakeutua silmälääkärin tutkimuksiin heti, kun näöntarkkuuden heikkeneminen alkaa häiritä arjen toimintoja tai työtä. Kaihin diagnosointi ajoissa mahdollistaa sen, että hoitopäätökset voidaan tehdä oikea-aikaisesti.
Kaihi on silmäsairaus, joka ei koskaan parane tai häviä itsestään. Kun silmän linssi alkaa samentua, prosessi on pysyvä ja etenee ajan myötä. Vaikka joidenkin ihmisten kaihin eteneminen saattaa toisinaan hidastua, sen kehittyminen ei lopu kokonaan, eikä kaihi koskaan "katoa" ilman hoitoa. Tämä tekee kaihista pitkäaikaisen ja vain kirurgisesti hoidettavan sairauden.
Jotkut alustavat tutkimukset, kuten lanosteroliin pohjautuvat tutkimukset, ovat tarjonneet varovaisen optimistisia tuloksia kaihin etenemisen hidastamisen tai jopa "liuottamisen" suhteen. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin vielä kokeellisella tasolla, eikä markkinoilla ole lääkettä tai muuta ei-kirurgista hoitomuotoa, joka voisi pysäyttää tai parantaa kaihin tehokkaasti. Tästä syystä kaihiin liittyvät hoitotoimenpiteet keskittyvät leikkaukseen, joka on edelleen ainoa toimiva hoitokeino kaihin poistamiseksi.
Useimmissa tapauksissa kaihi etenee hitaasti, ja ilman hoitoa se johtaa lopulta näön merkittävään heikkenemiseen. Jos kaihia ei hoideta, se voi pahimmillaan johtaa sokeutumiseen, koska silmän linssi samentuu niin paljon, ettei valoa pääse enää verkkokalvolle.
Kaihi ei siis parane itsestään tai millään luonnollisella keinolla, ja sen hoito vaatii aina lääketieteellistä toimenpidettä, yleensä leikkausta. Kaihileikkauksen avulla samentunut linssi poistetaan ja korvataan keinolinssillä, mikä palauttaa näkökyvyn ja parantaa potilaan elämänlaatua merkittävästi.
Ainoa tehokas hoitomuoto kaihiin on kirurginen toimenpide eli kaihileikkaus. Tämä hoitomuoto tulee ajankohtaiseksi yleensä siinä vaiheessa, kun kaihin aiheuttama näöntarkkuuden aleneminen alkaa haitata jokapäiväistä elämää, kuten työelämässä suoriutumista, ajamista tai muita arjen toimintoja. Vaikka kaihi ei välttämättä aiheuta akuutteja oireita, se etenee asteittain, ja siksi leikkaus on usein välttämätön, kun potilas ei enää pysty korjaamaan näköään silmälaseilla tai piilolinsseillä.
Kaihileikkaustekniikka on kehittynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään suurin osa kaihileikkauksista tehdään päiväkirurgisena toimenpiteenä, mikä tarkoittaa, että potilas pääsee kotiin jo samana päivänä ilman tarvetta yöpymiselle sairaalassa. Leikkauksen aikana samentunut linssi poistetaan ja korvataan keinolinssillä, mikä palauttaa näkökyvyn ja parantaa potilaan elämänlaatua.
Vaikka kaihileikkaus on yleisesti turvallinen, siihen liittyy myös riskejä, kuten kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin. Mahdollisia riskejä ovat muun muassa silmän kapselipussin repeytyminen (noin 2 % tapauksista) ja endofalmiitti, vakava silmän tulehdustila, jonka esiintymisprosentti vaihtelee 0,05–0,35 % välillä. Nämä komplikaatiot ovat kuitenkin harvinaisia, ja useimmissa tapauksissa leikkaus onnistuu ilman komplikaatioita.
Suomessa tehdään vuosittain arviolta 60 000 kaihileikkausta, ja leikkaus on yksi yleisimmistä silmäkirurgisista toimenpiteistä. Wikipedian mukaan tyypillinen kaihileikkauspotilas on 72–74-vuotias, mutta leikkaus voidaan tehdä myös nuoremmille potilaille, jos kaihi kehittyy aiemmin esimerkiksi perinnöllisten tai sairauksien aiheuttamien tekijöiden vuoksi.
Kaihileikkauksen jälkeen useimmat potilaat kokevat merkittävän parannuksen näössään ja voivat palata normaaliin arkeen jo lyhyen toipumisjakson jälkeen.
Vaikka kaihia ei voida estää täysin, tietyt elämäntapavalinnat voivat mahdollisesti hidastaa sen kehittymistä tai pienentää sen riskiä. Kaihin kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, joihin kuuluu sekä perinnöllisiä että ympäristöstä johtuvia tekijöitä. Erityisesti altistuminen auringon UV-säteilylle, tupakointi ja muut epäterveelliset elämäntavat voivat edistää kaihin kehittymistä.
UV-säteilyltä suojautuminen on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä kaihia. Altistuminen auringon haitallisille säteille voi nopeuttaa silmän linssin samentumista, minkä vuoksi aurinkoisina päivinä on suositeltavaa käyttää UV-suojalla varustettuja aurinkolaseja. Tämä vähentää merkittävästi UV-säteiden aiheuttamaa vahinkoa silmän mykiölle.
Terveelliset elämäntavat voivat myös auttaa kaihin kehittymisen ehkäisyssä. Erityisesti tupakoinnin lopettaminen ja tasapainoinen ruokavalio voivat vaikuttaa positiivisesti silmien terveyteen. Antioksidantteja sisältävien ruokien, kuten vihannesten ja hedelmien, uskotaan tukevan silmien terveyttä ja vähentävän kaihin riskiä. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että tupakoivilla henkilöillä on huomattavasti suurempi riski sairastua kaihiin kuin tupakoimattomilla.
Lisäksi on tärkeää säännöllisesti tarkistuttaa näkö optikolla tai silmälääkärillä. Säännölliset tarkastukset voivat auttaa havaitsemaan kaihin varhaisessa vaiheessa, jolloin sen etenemistä voidaan seurata tarkemmin ja leikkaus voidaan suorittaa ajoissa. Myös muiden kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen, hallinta on olennainen osa kaihin ehkäisyä, koska diabetes lisää merkittävästi riskiä sairastua kaihiin.
Vaikka kaihia ei voida täysin estää, näillä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan vähentää riskiä ja mahdollisesti hidastaa sen kehittymistä.
Kaihi on silmäsairaus, jossa silmän linssi eli mykiö samentuu vähitellen, heikentäen valon pääsyä silmän verkkokalvolle ja aiheuttaen asteittaista näön heikkenemistä. Kaihi kehittyy yleensä hitaasti ja vaikuttaa erityisesti näkemiseen hämärässä ja kirkkaissa valaistusolosuhteissa.
Vaikka jotkin kaihin muodot saattavat edetä hitaasti, kaihi ei koskaan parane itsestään eikä häviä ajan myötä. Tällä hetkellä ei ole olemassa tieteellisesti todistettua ei-kirurgista hoitomuotoa tai luonnollista parannuskeinoa kaihille. Mahdolliset lääkehoidot ovat yhä tutkimusvaiheessa, eikä niiden tehoa ole toistaiseksi vahvistettu käytännössä.
Kaihin hoitaminen edellyttää kirurgista toimenpidettä, joka on ainoa tehokas keino palauttaa näkökyky ja estää sokeutuminen. Leikkaushoitoon ryhdytään yleensä siinä vaiheessa, kun kaihi alkaa vaikuttaa potilaan arkeen tai työkykyyn. Suomessa tehdään vuosittain kymmeniätuhansia kaihileikkauksia, ja leikkaus on yksi turvallisimmista ja yleisimmistä silmäkirurgisista toimenpiteistä.
Kaihin parantumisen odottaminen itsestään tai uskominen elintapojen muuttamisen riittävyyteen voi viivästyttää tärkeää ja hyödyllistä hoitoa.
Kuva: National Institutes of Health (NIH)
Eläinten tapa nähdä maailma on yhtä monimuotoinen kuin niiden elintavat ja -ympäristöt. Joillekin lajeille näkö on elintärkeä selviytymiskeino, kun taas toiset turvautuvat enemmän haju- tai tuntoaistiinsa. Jotkut eläimet näkevät maailman vain harmaan sävyissä tai ovat puna-vihersokeita, kun taas toiset erottavat värejä, joita ihminen ei voi edes kuvitella. Silmä on yksi […]
Isossa-Britanniassa on ensimmäistä kertaa tarjolla uudenlainen laserleikkaus, joka voi tarjota mahdollisuuden nähdä paremmin kuin "täydellinen näkö". Innovatiivinen tekniikka tarjoaa erityisesti heikosta näöstä kärsiville potilaille mahdollisuuden saavuttaa "supernäkö" ainutlaatuisen, juuri potilaalle personoidun leikkauksen avulla. Monet pitävät tekniikkaa merkittävänä läpimurtona, joka lupaa parempia tuloksia kuin perinteiset silmälasien korvaamiseen tarkoitetut laserleikkaukset. Heikkonäköiset voivat […]
Tavallinen kodin askare voi muuttua hetkessä painajaiseksi, kuten vaasalainen Sanna Syri sai ikäväkseen kokea kesäkuussa. Hän oli täyttämässä tiskikonetta, kun pieni määrä pesuainetabletin sisältöä päätyi vahingossa hänen silmäänsä. Seuraukset olivat dramaattiset – silmän sarveiskalvo tuhoutui osittain, ja vamma vaati nopeasti sairaalahoitoa. Tapaus on hyvä muistutus kaikille, miten vaarallisia päivittäin käytettävät […]
Kuivasilmäisyys on vaiva, joka koskettaa monia piilolinssien käyttäjiä. Oireet, kuten silmien kuivuus, polttelu ja väsymys, voivat tehdä piilolinssien käytöstä epämiellyttävää ja joskus jopa mahdotonta. Yleisimpiä hoitokeinoja ovat kostutustipat, mutta uusi tutkimus ehdottaa jotain yllättävää: nauru saattaa olla yhtä tehokas. Lähiaikoina julkaistu tutkimus vertasi naurujumppaa ja perinteisiä hyaluronihappotippoja kuivasilmäisyyden hoidossa, ja […]
Silmäteräväli, tai pupillien välinen etäisyys (engl. pupillary distance, PD), on silmiesi pupillien välinen mitta. Se on tärkeä tieto silmälaseja hankittaessa, ja tarvitset sen aina ostaessasi silmälasit verkosta. Silmäteräväliä ei aina merkitä silmälasireseptiin. Vaikka pupillien välinen etäisyys on helppo mittauttaa optikkoliikkeessä, palvelu voi olla maksullinen. Tässä blogijutussa kerromme, miten voit mitata […]
Digitaalinen näkörasitus (Computer Vision Syndrome) on yhä yleisempi terveysongelma modernissa yhteiskunnassa, jossa älypuhelimet, tietokoneet, tabletit ja muut digitaaliset laitteet ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme. Termi viittaa silmien väsymiseen ja rasitukseen, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta digitaalisille näytöille. Vaikka digitaaliset laitteet ovatkin parantaneet monia elämän osa-alueita, niiden liiallisella käytöllä voi olla negatiivisia […]
Piilolinssien vesipitoisuus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa piilarien käyttömukavuuteen, suorituskykyyn ja hoitoon. Tässä blogijutussa pureudumme vesipitoisuuden ymmärtämiseen ja sen merkitykseen piilolinssien valinnassa ja käytössä. Blogijutussa käymme läpi, miten vesipitoisuus vaikuttaa linssien suorituskykyyn ja hoitoon, sekä tarkastelemme uusien materiaalien ja teknologioiden roolia. Lopuksi vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin vesipitoisuudesta, jotta sinä voit […]
Visus-arvo on termi, johon saatat törmätä eri elämäntilanteissa – silmälääkärin vastaanotolla, optikon tutkimuksessa tai ajokorttia hankkiessa. Tämä mittari antaa tärkeää tietoa silmän kyvystä erottaa yksityiskohtia, ja se on olennainen osa näkökyvyn arviointia. Tässä blogikirjoituksessa avaamme visus-arvon merkitystä: kerromme, mikä visus-arvo on, miten se mitataan ja miksi sen ymmärtäminen on tärkeää […]
Piilolinssit ovat täydellinen ratkaisu heille, jotka haluavat välttää silmälaseja hinnalla millä hyvänsä. Monille piilolinssit ovat esteettisempi vaihtoehto kuin silmälasit, ja siksi moni turvautuu niihin aina kuin mahdollista. Tästä herää kaksi keskeistä kysymystä: Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä? Onko piilolinssien jatkuva käyttö haitallista? Onko piilolinssejä turvallista käyttää joka päivä? Piilolinssien päivittäinen […]
Näärännäppy on yleinen, mutta vaaraton silmävaiva, joka näyttää pieneltä patilta. Se voi olla aristava, turvonnut tai punoittava, ja näppy saattaa märkiä. Vaivaa esiintyy kaikenikäisillä, eikä se ole vaarallinen, vaikka patti saattaakin olle kipeä ja tuntua häiritsevältä. Tässä jutussa kerromme, mikä on näärännäppy, miten sitä voi hoitaa itse ja milloin kannattaa […]
Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu nopeasti. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin. Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja […]
Makula (macula lutea) on soikea pigmentoitunut alue ihmisen ja muiden eläinten verkkokalvon keskellä. Ihmissilmän makulan halkaisija on noin 5,5 millimetriä, ja se on jaettu umbo-, foveola- ja foveal-vaskulaarisiin vyöhykkeisiin, sekä fovea-, parafovea- ja perifovea-alueisiin. Anatominen makula (5,5 mm) on huomattavasti suurempi kuin kliininen makula, joka 1,5 millimetrin koossa vastaa anatoomista […]
Useimmilla meistä on dominoiva silmä tai silmä, joka tekee hieman enemmän töitä kuin toinen silmä. Vaikka käytät molempia silmiäsi katsellessasi kohteita, käytät dominoivaa silmääsi enemmän. Olet saattanut huomata taipumuksen käyttäessäsi kameraa, mikroskooppia tai teleskooppia. Katsot niiden läpi vaistonvaraisesti dominoivalla silmälläsi. Tässä jutussa kerromme, mitä dominoiva silmä tarkoittaa ja miten selvität […]
Kuivasilmäisyys on vaiva, joka koskettaa monia piilolinssien käyttäjiä. Oireet, kuten silmien kuivuus, polttelu ja väsymys, voivat tehdä piilolinssien käytöstä epämiellyttävää ja joskus jopa mahdotonta. Yleisimpiä hoitokeinoja ovat kostutustipat, mutta uusi tutkimus ehdottaa jotain yllättävää: nauru saattaa olla yhtä tehokas. Lähiaikoina julkaistu tutkimus vertasi naurujumppaa ja perinteisiä hyaluronihappotippoja kuivasilmäisyyden hoidossa, ja […]
Onko piilolinssien laittaminen välillä hankalaa? Suomessa linssit on totuttu asettamaan silmiin aina sormilla, mutta Japanissa on kehitetty apuväline, jonka luvataan tekevän koko prosessista helpomman ja hygieenisemmän. Kyseessä on Meruru, piilolinssipinseteiksi kutsuttu pieni työkalu, joka on herättänyt paljon kiinnostusta erityisesti sellaisten käyttäjien keskuudessa, joilla linssien käsittely sormin tuntuu haastavalta. Meruru-pinsettien idea […]
Sosiaalisessa mediassa leviää video, jossa kalifornialainen silmälääkäri poistaa potilaan silmästä 23 päällekkäin asetettua piilolinssiä. "Ne olivat kuin pino pannukakkuja", lääkäri kuvaa ja sanoo, ettei ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Tämä juttu on referaatti Insiderin haastattelusta. Tri Katerina Kurteeva on silmälääkäri kalifornialaisella silmävammaklinikalla, jossa oli ollut kiireinen maanantai viikonlopun jälkeen. Päivän […]
Piilolinssit ovat olennainen osa monien ihmisten elämää, tarjoten helpon ja turvallisen vaihtoehdon näönkorjaukseen silmälasien sijasta. Samalla meikit ovat monille päivittäinen tapa korostaa omaa kauneutta ja ilmaista itseään. Käytettäessä piilolinssejä ja meikkejä, on tärkeää ottaa huomioon erityisvaatimukset ja varotoimet, jotta silmät pysyvät terveinä ja meikki näyttää parhaaltaan. Tässä blogijutussa kerrotaan, miten […]
Näöntarkastus on silmälääkärin tai optikon suorittama sarja testejä, jotka suoritetaan potilaan näkö- ja erottelukyvyn selvittämiseksi. Näöntarkastukseen sisältyy myös muita silmien terveyteen liittyviä testejä ja tutkimuksia. Silmäterveyden alan ammattilaiset suosittelevat käymään säännöllisesti perusteellisessa näöntarkastuksessa, koska monet silmäsairaudet ovat oireettomia. Näöntarkastuksen tarkoitus on selvittää minkälaisessa kunnossa näkösi on, ja minkälaisia näönkorjaustarpeita sinulla […]
Kun olet kiinnostunut hankkimaan piilolinssit ensimmäistä kertaa, haluat päivittää piilolinssireseptiäsi tai vaihtaa piilolinssityyppiä tai -merkkiä, sinun tulee varata aika optikolle piilolinssisovitukseen. Optikko tai silmälääkäri tutkii silmiesi terveydentilan ja määrittää silmillesi parhaiten sopivat piilolinssit oikeilla voimakkuuksilla. Piilolinssit luetaan lääketieteellisiksi laitteiksi ja on äärimmäisen tärkeää, että ne istuvat hyvin silmiisi. Siksi piilolinssien […]
Piilolinssien käyttäjillä, joilla on silmäallergioita tai silmien kuivumista, saattaa olla kiusaus käyttää piilolinssinestettä silmätippoina tuodakseen helpotusta silmille. Peset piilolinssinesteellä linssisi, joten miksi et voisi käyttää sitä myös silmien huuhteluaineena? Piilolinssinesteen käyttäminen silmätippoina ei ole hyvä idea ja se voi vahingoittaa silmiäsi pitkällä aikavälillä. Loppujen lopuksi piilolinssineste on turvallista vain piilolinsseille. […]
Sokea minnesotalaismies Allen Zderad, 68, ei ollut nähnyt vaimoaan ja lapsenlapsiaan yli vuosikymmeneen, ennen kuin uusi laite käynnistettiin Mayo Clinicin tutkimusyksikössä helmikuussa 2015. "Kyllä", Zderak huudahtaa, kun vaimon piirteet alkavat pikkuhiljaa tarkentua. Hän ei löytänyt enempää sanoja, vaan nappasi vaimonsa syleilyynsä. "Se (laite) on hiomaton, mutta merkittävä. Se toimii", hän […]
Yksi pitkäikäisimmistä piilolinsseihin liittyvistä myyteistä on, että piilolinssit päässä hitsaaminen voi saada linssit kuumenemaan niin, että ne sulavat kiinni silmän sarveiskalvoon. Saman väitteen kuulee usein liian lähellä nuotiota istumisesta. Päätimme selvittää onko myyteissä perää. Mitä hitsaus on? Wikipedian mukaan hitsaus on osien liittämistä toisiinsa käyttämällä hyväksi lämpöä ja/tai puristusta siten, […]
Piilolinssit ovat täydellinen ratkaisu heille, jotka haluavat välttää silmälaseja hinnalla millä hyvänsä. Monille piilolinssit ovat esteettisempi vaihtoehto kuin silmälasit, ja siksi moni turvautuu niihin aina kuin mahdollista. Tästä herää kaksi keskeistä kysymystä: Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä? Onko piilolinssien jatkuva käyttö haitallista? Onko piilolinssejä turvallista käyttää joka päivä? Piilolinssien päivittäinen […]
Ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaa älypuhelinten, tietokoneiden, tablettien ja televisioruutujen äärellä. Digitaalisten laitteiden näyttöjen siniselle valolle (myös sinivalo tai korkeaenerginen näkyvä valo, engl. Blue Light tai High-energy Visible Light) altistumisen sanotaan aiheuttavan muun muassa silmien rasitusta, kuivumista, kutinaa, kirvelyä, punoitusta, väsymistä, unettomuutta ja jopa silmänpohjan rappeumaa. Onko väitteissä perää ja […]