Voiko kaihi parantua itsestään?

Julkaistu: 21.10.2022 • Muokattu: 4.10.2024
Kaihi silmässä

Kaihi, eli harmaakaihi (katarakta), on yleinen silmäsairaus, jossa silmän normaalisti kirkas linssi eli mykiö samentuu ja läpäisee valoa vähemmän, heikentäen vähitellen näköä. Tämä tila kehittyy usein iän myötä ja on maailmanlaajuisesti yksi johtavista syistä sokeuteen. Kaihi vaikeuttaa erityisesti näkemistä hämärässä ja saattaa lisätä silmien herkkyyttä häikäisylle. Moni saattaa pohtia, voiko kaihi parantua itsestään tai hidastuuko sen eteneminen luonnollisesti.

Tässä blogijutussa käsitellään kaihin syitä, oireita ja hoitomahdollisuuksia sekä selvitetään, onko mahdollista, että kaihi voisi parantua ilman lääketieteellistä hoitoa.

Mikä kaihi on?

Käypä hoito -verkkosivuston mukaan kaihi, eli harmaakaihi (katarakta), on silmäsairaus, jossa silmän linssi eli mykiö samentuu vähitellen. Tämä samentuminen heikentää valon kulkua verkkokalvolle, mikä johtaa näön asteittaiseen heikkenemiseen. Aluksi kaihi voi vaikuttaa vain lievästi näkökykyyn, mutta ajan myötä se voi aiheuttaa huomattavia vaikeuksia näkemisessä, erityisesti hämärässä tai kirkkaassa valaistuksessa, kun valo hajoaa linssissä samentumisen vuoksi.

Silmät voivat myös muuttua herkemmiksi häikäisylle, koska mykiön samentuminen hajottaa valoa epätasaisesti silmän sisällä. Tämä voi vaikeuttaa kontrastien erottamista, mikä tekee esimerkiksi autoilusta yöllä hankalampaa. Monet kaihista kärsivät huomaavatkin ongelmia erityisesti hämärässä näkemisessä.

Kaihin kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, joista yleisimmät ovat ikääntyminen ja perintötekijät. Muita kaihin riskitekijöitä ovat silmävammat, diabetes, runsas alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino. Lisäksi pitkäaikaiset silmätulehdukset, röntgensäteet ja sädehoidot voivat edistää kaihin kehittymistä, samoin kuin altistuminen auringon UV-säteilylle ilman riittävää suojaa. Kaihi kehittyy usein hitaasti, ja sen ensimmäiset oireet saattavat jäädä huomaamatta, kunnes näön heikkeneminen alkaa vaikuttaa päivittäiseen elämään.

Terveyskirjaston mukaan yleisin kaihin muoto on aikuisiän kaihi. Yli 65-vuotiaista yli 30 prosentilla ja yli 85-vuotiasta yli 70 prosentilla on toisessa tai molemmissa silmissään näköä haittavaa kaihimuutosta. Kaihi etenee yleensä hitaasti ja muutokset on vaikeasti huomattavissa. Kaihi todetaan yleensä siinä vaiheessa, kun silmälasien tai piilolinssien voimakkuuksia muuttamalla ei enää saavuteta aikaisempaa näöntarkkuutta.

Kaihin oireet ja diagnosointi

Kaihin oireet voivat kehittyä hitaasti, ja monet potilaat eivät aluksi huomaa näön heikkenemistä. Yksi kaihin ensimmäisistä merkeistä on näön sumentuminen, ikään kuin katsoisi sumuverhon läpi.

Lisäksi kaihi voi aiheuttaa muita oireita, kuten:

  • Häikäisyherkkyys. Kirkkaat valot, kuten auringonpaiste tai auton ajovalot, voivat tuntua epämiellyttävän kirkkailta ja aiheuttaa häikäisyä. Tämä johtuu siitä, että samentunut linssi hajottaa valoa silmässä epätasaisesti.
  • Heikentynyt näkö hämärässä. Kontrastien erottaminen vaikeutuu, mikä tekee näkemisestä hämärässä haastavaa. Erityisesti yöaikaan ajaminen voi vaikeutua.
  • Kaksois- ja haamukuvat. Kaihi voi aiheuttaa visuaalisia vääristymiä, jossa näet esineitä kahtena tai useampana kuvana.
  • Värien haalistuminen. Värit voivat näyttää himmeämmiltä tai vähemmän eloisilta kuin ennen, ja valkoiset sävyt voivat alkaa näyttää kellertäviltä.

Kaihin kehittymisen voi olla vaikea huomata itse, koska se tapahtuu usein hitaasti vuosien aikana. Silmälääkäri pystyy diagnosoimaan kaihin säännöllisillä näöntarkastuksilla, jotka sisältävät muun muassa silmän rakennetutkimuksen ja näön mittaamisen. Yleensä kaihi havaitaan siinä vaiheessa, kun silmälasit tai piilolinssit eivät enää kykene parantamaan näöntarkkuutta samalla tavalla kuin ennen.

On tärkeää hakeutua silmälääkärin tutkimuksiin heti, kun näöntarkkuuden heikkeneminen alkaa häiritä arjen toimintoja tai työtä. Kaihin diagnosointi ajoissa mahdollistaa sen, että hoitopäätökset voidaan tehdä oikea-aikaisesti.

Voiko kaihi parantua itsestään?

Kaihi on silmäsairaus, joka ei koskaan parane tai häviä itsestään. Kun silmän linssi alkaa samentua, prosessi on pysyvä ja etenee ajan myötä. Vaikka joidenkin ihmisten kaihin eteneminen saattaa toisinaan hidastua, sen kehittyminen ei lopu kokonaan, eikä kaihi koskaan "katoa" ilman hoitoa. Tämä tekee kaihista pitkäaikaisen ja vain kirurgisesti hoidettavan sairauden.

Jotkut alustavat tutkimukset, kuten lanosteroliin pohjautuvat tutkimukset, ovat tarjonneet varovaisen optimistisia tuloksia kaihin etenemisen hidastamisen tai jopa "liuottamisen" suhteen. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin vielä kokeellisella tasolla, eikä markkinoilla ole lääkettä tai muuta ei-kirurgista hoitomuotoa, joka voisi pysäyttää tai parantaa kaihin tehokkaasti. Tästä syystä kaihiin liittyvät hoitotoimenpiteet keskittyvät leikkaukseen, joka on edelleen ainoa toimiva hoitokeino kaihin poistamiseksi.

Useimmissa tapauksissa kaihi etenee hitaasti, ja ilman hoitoa se johtaa lopulta näön merkittävään heikkenemiseen. Jos kaihia ei hoideta, se voi pahimmillaan johtaa sokeutumiseen, koska silmän linssi samentuu niin paljon, ettei valoa pääse enää verkkokalvolle.

Kaihi ei siis parane itsestään tai millään luonnollisella keinolla, ja sen hoito vaatii aina lääketieteellistä toimenpidettä, yleensä leikkausta. Kaihileikkauksen avulla samentunut linssi poistetaan ja korvataan keinolinssillä, mikä palauttaa näkökyvyn ja parantaa potilaan elämänlaatua merkittävästi.

Kaihin hoitovaihtoehdot

Ainoa tehokas hoitomuoto kaihiin on kirurginen toimenpide eli kaihileikkaus. Tämä hoitomuoto tulee ajankohtaiseksi yleensä siinä vaiheessa, kun kaihin aiheuttama näöntarkkuuden aleneminen alkaa haitata jokapäiväistä elämää, kuten työelämässä suoriutumista, ajamista tai muita arjen toimintoja. Vaikka kaihi ei välttämättä aiheuta akuutteja oireita, se etenee asteittain, ja siksi leikkaus on usein välttämätön, kun potilas ei enää pysty korjaamaan näköään silmälaseilla tai piilolinsseillä.

Kaihileikkaustekniikka on kehittynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään suurin osa kaihileikkauksista tehdään päiväkirurgisena toimenpiteenä, mikä tarkoittaa, että potilas pääsee kotiin jo samana päivänä ilman tarvetta yöpymiselle sairaalassa. Leikkauksen aikana samentunut linssi poistetaan ja korvataan keinolinssillä, mikä palauttaa näkökyvyn ja parantaa potilaan elämänlaatua.

Vaikka kaihileikkaus on yleisesti turvallinen, siihen liittyy myös riskejä, kuten kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin. Mahdollisia riskejä ovat muun muassa silmän kapselipussin repeytyminen (noin 2 % tapauksista) ja endofalmiitti, vakava silmän tulehdustila, jonka esiintymisprosentti vaihtelee 0,05–0,35 % välillä. Nämä komplikaatiot ovat kuitenkin harvinaisia, ja useimmissa tapauksissa leikkaus onnistuu ilman komplikaatioita.

Suomessa tehdään vuosittain arviolta 60 000 kaihileikkausta, ja leikkaus on yksi yleisimmistä silmäkirurgisista toimenpiteistä. Wikipedian mukaan tyypillinen kaihileikkauspotilas on 72–74-vuotias, mutta leikkaus voidaan tehdä myös nuoremmille potilaille, jos kaihi kehittyy aiemmin esimerkiksi perinnöllisten tai sairauksien aiheuttamien tekijöiden vuoksi.

Kaihileikkauksen jälkeen useimmat potilaat kokevat merkittävän parannuksen näössään ja voivat palata normaaliin arkeen jo lyhyen toipumisjakson jälkeen.

Voiko kaihia ehkäistä?

Vaikka kaihia ei voida estää täysin, tietyt elämäntapavalinnat voivat mahdollisesti hidastaa sen kehittymistä tai pienentää sen riskiä. Kaihin kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, joihin kuuluu sekä perinnöllisiä että ympäristöstä johtuvia tekijöitä. Erityisesti altistuminen auringon UV-säteilylle, tupakointi ja muut epäterveelliset elämäntavat voivat edistää kaihin kehittymistä.

UV-säteilyltä suojautuminen on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä kaihia. Altistuminen auringon haitallisille säteille voi nopeuttaa silmän linssin samentumista, minkä vuoksi aurinkoisina päivinä on suositeltavaa käyttää UV-suojalla varustettuja aurinkolaseja. Tämä vähentää merkittävästi UV-säteiden aiheuttamaa vahinkoa silmän mykiölle.

Terveelliset elämäntavat voivat myös auttaa kaihin kehittymisen ehkäisyssä. Erityisesti tupakoinnin lopettaminen ja tasapainoinen ruokavalio voivat vaikuttaa positiivisesti silmien terveyteen. Antioksidantteja sisältävien ruokien, kuten vihannesten ja hedelmien, uskotaan tukevan silmien terveyttä ja vähentävän kaihin riskiä. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että tupakoivilla henkilöillä on huomattavasti suurempi riski sairastua kaihiin kuin tupakoimattomilla.

Lisäksi on tärkeää säännöllisesti tarkistuttaa näkö optikolla tai silmälääkärillä. Säännölliset tarkastukset voivat auttaa havaitsemaan kaihin varhaisessa vaiheessa, jolloin sen etenemistä voidaan seurata tarkemmin ja leikkaus voidaan suorittaa ajoissa. Myös muiden kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen, hallinta on olennainen osa kaihin ehkäisyä, koska diabetes lisää merkittävästi riskiä sairastua kaihiin.

Vaikka kaihia ei voida täysin estää, näillä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan vähentää riskiä ja mahdollisesti hidastaa sen kehittymistä.

Yhteenveto

Kaihi on silmäsairaus, jossa silmän linssi eli mykiö samentuu vähitellen, heikentäen valon pääsyä silmän verkkokalvolle ja aiheuttaen asteittaista näön heikkenemistä. Kaihi kehittyy yleensä hitaasti ja vaikuttaa erityisesti näkemiseen hämärässä ja kirkkaissa valaistusolosuhteissa.

Vaikka jotkin kaihin muodot saattavat edetä hitaasti, kaihi ei koskaan parane itsestään eikä häviä ajan myötä. Tällä hetkellä ei ole olemassa tieteellisesti todistettua ei-kirurgista hoitomuotoa tai luonnollista parannuskeinoa kaihille. Mahdolliset lääkehoidot ovat yhä tutkimusvaiheessa, eikä niiden tehoa ole toistaiseksi vahvistettu käytännössä.

Kaihin hoitaminen edellyttää kirurgista toimenpidettä, joka on ainoa tehokas keino palauttaa näkökyky ja estää sokeutuminen. Leikkaushoitoon ryhdytään yleensä siinä vaiheessa, kun kaihi alkaa vaikuttaa potilaan arkeen tai työkykyyn. Suomessa tehdään vuosittain kymmeniätuhansia kaihileikkauksia, ja leikkaus on yksi turvallisimmista ja yleisimmistä silmäkirurgisista toimenpiteistä.

Kaihin parantumisen odottaminen itsestään tai uskominen elintapojen muuttamisen riittävyyteen voi viivästyttää tärkeää ja hyödyllistä hoitoa.

Kuva: National Institutes of Health (NIH)

Mainos
LensWay: 10 % alennusta kaikista piilolinsseistä alekoodilla

Lisää juttuja aiheesta...

Uusi silmäleikkaustekniikka mahdollistaa "supernäön"

Isossa-Britanniassa on ensimmäistä kertaa tarjolla uudenlainen laserleikkaus, joka voi tarjota mahdollisuuden nähdä paremmin kuin "täydellinen näkö". Innovatiivinen tekniikka tarjoaa erityisesti heikosta näöstä kärsiville potilaille mahdollisuuden saavuttaa "supernäkö" ainutlaatuisen, juuri potilaalle personoidun leikkauksen avulla. Monet pitävät tekniikkaa merkittävänä läpimurtona, joka lupaa parempia tuloksia kuin perinteiset silmälasien korvaamiseen tarkoitetut laserleikkaukset. Heikkonäköiset voivat […]

Astianpesukoneen tabletti tuhosi Sannan sarveiskalvon

Tavallinen kodin askare voi muuttua hetkessä painajaiseksi, kuten vaasalainen Sanna Syri sai ikäväkseen kokea kesäkuussa. Hän oli täyttämässä tiskikonetta, kun pieni määrä pesuainetabletin sisältöä päätyi vahingossa hänen silmäänsä. Seuraukset olivat dramaattiset – silmän sarveiskalvo tuhoutui osittain, ja vamma vaati nopeasti sairaalahoitoa. Tapaus on hyvä muistutus kaikille, miten vaarallisia päivittäin käytettävät […]

Tutkimus: Nauru toimii yhtä hyvin kuivasilmäisyyteen kuin silmätipat

Kuivasilmäisyys on vaiva, joka koskettaa monia piilolinssien käyttäjiä. Oireet, kuten silmien kuivuus, polttelu ja väsymys, voivat tehdä piilolinssien käytöstä epämiellyttävää ja joskus jopa mahdotonta. Yleisimpiä hoitokeinoja ovat kostutustipat, mutta uusi tutkimus ehdottaa jotain yllättävää: nauru saattaa olla yhtä tehokas. Lähiaikoina julkaistu tutkimus vertasi naurujumppaa ja perinteisiä hyaluronihappotippoja kuivasilmäisyyden hoidossa, ja […]

Silmäteräväli: Näin mittaat pupillien välisen etäisyyden (PD) itse

Silmäteräväli, tai pupillien välinen etäisyys (engl. pupillary distance, PD), on silmiesi pupillien välinen mitta. Se on tärkeä tieto silmälaseja hankittaessa, ja tarvitset sen aina ostaessasi silmälasit verkosta. Silmäteräväliä ei aina merkitä silmälasireseptiin. Vaikka pupillien välinen etäisyys on helppo mittauttaa optikkoliikkeessä, palvelu voi olla maksullinen. Tässä blogijutussa kerromme, miten voit mitata […]

Computer Vision Syndrome eli digitaalinen näkörasitus

Digitaalinen näkörasitus (Computer Vision Syndrome) on yhä yleisempi terveysongelma modernissa yhteiskunnassa, jossa älypuhelimet, tietokoneet, tabletit ja muut digitaaliset laitteet ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme. Termi viittaa silmien väsymiseen ja rasitukseen, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta digitaalisille näytöille. Vaikka digitaaliset laitteet ovatkin parantaneet monia elämän osa-alueita, niiden liiallisella käytöllä voi olla negatiivisia […]

Mitä piilolinssien vesipitoisuus tarkoittaa?

Piilolinssien vesipitoisuus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa piilarien käyttömukavuuteen, suorituskykyyn ja hoitoon. Tässä blogijutussa pureudumme vesipitoisuuden ymmärtämiseen ja sen merkitykseen piilolinssien valinnassa ja käytössä. Blogijutussa käymme läpi, miten vesipitoisuus vaikuttaa linssien suorituskykyyn ja hoitoon, sekä tarkastelemme uusien materiaalien ja teknologioiden roolia. Lopuksi vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin vesipitoisuudesta, jotta sinä voit […]

Mikä on visus-arvo?

Visus-arvo on termi, johon saatat törmätä eri elämäntilanteissa – silmälääkärin vastaanotolla, optikon tutkimuksessa tai ajokorttia hankkiessa. Tämä mittari antaa tärkeää tietoa silmän kyvystä erottaa yksityiskohtia, ja se on olennainen osa näkökyvyn arviointia. Tässä blogikirjoituksessa avaamme visus-arvon merkitystä: kerromme, mikä visus-arvo on, miten se mitataan ja miksi sen ymmärtäminen on tärkeää […]

Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä?

Piilolinssit ovat täydellinen ratkaisu heille, jotka haluavat välttää silmälaseja hinnalla millä hyvänsä. Monille piilolinssit ovat esteettisempi vaihtoehto kuin silmälasit, ja siksi moni turvautuu niihin aina kuin mahdollista. Tästä herää kaksi keskeistä kysymystä: Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä? Onko piilolinssien jatkuva käyttö haitallista? Onko piilolinssejä turvallista käyttää joka päivä? Piilolinssien päivittäinen […]

Näärännäppy silmässä ja sen hoito

Näärännäppy on yleinen, mutta vaaraton silmävaiva, joka näyttää pieneltä patilta. Se voi olla aristava, turvonnut tai punoittava, ja näppy saattaa märkiä. Vaivaa esiintyy kaikenikäisillä, eikä se ole vaarallinen, vaikka patti saattaakin olle kipeä ja tuntua häiritsevältä. Tässä jutussa kerromme, mikä on näärännäppy, miten sitä voi hoitaa itse ja milloin kannattaa […]

Mistä silmien räpyttely johtuu?

Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu nopeasti. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin. Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja […]

Mikä on makula?

Makula (macula lutea) on soikea pigmentoitunut alue ihmisen ja muiden eläinten verkkokalvon keskellä. Ihmissilmän makulan halkaisija on noin 5,5 millimetriä, ja se on jaettu umbo-, foveola- ja foveal-vaskulaarisiin vyöhykkeisiin, sekä fovea-, parafovea- ja perifovea-alueisiin. Anatominen makula (5,5 mm) on huomattavasti suurempi kuin kliininen makula, joka 1,5 millimetrin koossa vastaa anatoomista […]

Mikä on näkökentän sokea piste? Näin löydät omasi

Oletko koskaan huomannut näkökentässäsi pienen kohdan, jossa esineet näyttävät katoavan tai eivät näy ollenkaan? Olet saattanut löytää silmän sokean pisteen. Meidän kaikkien molemmissa silmissä on sokea piste, mutta emme yleensä huomaa sitä, koska toinen silmä kompensoi puuttuvan tiedon. Tässä jutussa kerromme, mikä sokea piste on, mistä se johtuu ja miten […]

Suosituinta sisältöä...

Miten laittaa piilolinssit silmiä räpyttämättä?

Uusilla piilolinssien käyttäjällä on usein alussa hankaluuksia piilolinssien laittamisessa silmään, kun silmä räpsähtää juuri ennen kuin linssi koskettaa silmää. Samalla linssi voi pudota tai taittua, jonka jälkeen se täytyy puhdistaa tai kostuttaa piilolinssinesteellä. Silmien räpyttely on luonnollinen refleksi, jonka avulla silmä suojelee itseään ulkoapäin tulevilta ärsytyksiltä. Silmäripset ja -luomet muodostavat […]

Asiantuntijat suosittelevat siirtymään silmälaseihin COVID-19-tartuntariskin pienentämiseksi

Käytätkö piilolinssejä? Amerikan silmätautiakatemian (American Academy of Ophthalmology, AAO) asiantuntijat uskovat, että siirtyminen käyttämään silmälaseja voi hidastaa koronavirusepidemian leviämistä. Meneillään oleva COVID-19-pandemia on saanut ihmiset miettimään enemmän mitä he tekevät käsillään, koska kasvojen - ja erityisesti suun, nenän ja silmien - koskettelun on varoitettu levittävän virusta. AAO:n mukaan piilolinssien käyttäjillä […]

Silmäkokeella voidaan mitata henkilön väsymystaso

Lääkärien ja hoitajien uuvuttavat viikonloput sairaaloiden ensiapupoliklinikoilla voivat johtaa pitkien vuorojen tekemiseen vähällä unella. Pitkien vuorojen tekeminen ilman nukkumista on herättänyt huolta, koska se voi kasvattaa virheiden ja väärien päätösten todennäköisyyttä potilaiden hoidossa. Uusi silmäkoe voi mahdollistaa tavan testata onko lääkäri liian väsynyt suorittamaan tehtäviään. Kansainvälinen tutkimusryhmä uskoo, että ihmisen […]

Voiko kaihi parantua itsestään?

Kaihi, eli harmaakaihi (katarakta), on yleinen silmäsairaus, jossa silmän normaalisti kirkas linssi eli mykiö samentuu ja läpäisee valoa vähemmän, heikentäen vähitellen näköä. Tämä tila kehittyy usein iän myötä ja on maailmanlaajuisesti yksi johtavista syistä sokeuteen. Kaihi vaikeuttaa erityisesti näkemistä hämärässä ja saattaa lisätä silmien herkkyyttä häikäisylle. Moni saattaa pohtia, voiko […]

Heterokromia eli silmien erivärisyys

Heterokromia on termi, jolla tarkoitetaan useimmiten erivärisiä silmiä, mutta sitä voidaan käyttää kuvaamaan myös hiusten tai ihon värivaihteluita. Muun muassa David Bowiella, Vesa-Matti Loirilla ja Aki Palsanmäellä on eriväriset silmät. Silmän heterokromia (heterochromia iridum tai heterochromia iridis) voi olla täydellinen tai osittainen. Täydellisessä heterokromiassa yhden silmän iiris on erivärinen kuin […]

Silmälasien kiehtova historia: Kuka oikein keksi silmälasit?

Silmälasit ovat optinen apulaite, jotka koostuvat lasista tai kovasta muovista valmistetuista linsseistä, sekä linsseihin kiinnitettyihin kehyksiin tai pelkkiin sankoihin. Linssien välissä on nenävarren ylittävä silta, joka yhdessä korvien päälle asetettavien sankojen kanssa saa silmälasit pysymään silmien edessä. Silmälasien tehtävä on auttaa taittovikaista henkilöä näkemään paremmin, mutta silmälaseja käytetään myös pelkästään […]

Kuinka nähdä ilman laseja (video)

Näkö on tärkein ihmisen aisteista. Sanojen, tarinoiden ja äänien avulla voimme kuvitella outoja asioita ja kaukaisia paikkoja, mutta vasta niiden näkeminen saa meidät uskomaan, että ne ovat todella olemassa. Siksi panostamme niin paljon näön korjaamiseen, kun silmien optiikka ei toimi - käytetäänpä korjaamiseen sitten silmälaseja, piilolinssejä tai leikkausta. Tällä MinutePhysicsin […]

Näin valitset laskettelulasit voimakkuuksilla

Mikäli harrastat laskettelua tai muita talviurheilulajeja ja tarvitset näönkorjausta, voit käyttää joko piilolinssejä, silmälaseja laskettelulasien alla tai laskettelulaseja voimakkuuksilla. Kunnolliset laskettelulasit vahvuuksilla helpottavat elämää, kun näet tarkasti myös rinteessä. Lisäksi ne suojaavat silmiä tapaturmilta ja haitalliselta UV-säteilyltä. Markkinoilla on onneksi paljon yrityksiä, jotka valmistavat laskettelulaseja myös meille taittovirheistä kärsiville. Suojaa […]

Piilolinssit lapselle? Minkä ikäisenä piilarien käytön voi aloittaa?

Piilolinssit ovat olleet mullistava keksintö näönkorjauksen alalla, tarjoten vaihtoehdon perinteisille silmälaseille. Ne tarjoavat käyttäjilleen laajemman näkökentän, vapauden liikkua ja urheilla ilman lasien aiheuttamia rajoituksia, sekä esteettisen vaihtoehdon silmälaseille. Piilolinssien käytön aloittamiselle ei ole ehdotonta alaikärajaa, mutta useiden asiantuntijoiden suositusten mukaan piilolinssien käyttö voidaan aloittaa lapsilla aikaisintaan noin 8–14 vuoden iässä. […]

Miksi piilolinssit kirvelevät?

Puhtaiden ja asianmukaisesti sovitettujen piilolinssien tulisi olla erittäin mukavat silmissä – niin mukavat, että tuskin huomaat niiden olevan silmissä. Jos piilolinssit kirvelevät tai polttavat silmissä, jotain on pahasti vialla. Piilolinssien kirvely voi johtua muun muassa seuraavista syistä: Silmäallergiat voivat saada silmät kirvelemään, erityisesti silloin kun pidät piilolinssejä. Yleiset silmiä ärsyttävät […]

Lääkärit löysivät 67-vuotiaan naisen silmästä 27 piilolinssiä

Isossa-Britanniassa sattunut tapaus, jossa 67-vuotiaan naisen silmästä löytyi kaikkiaan 27 piilolinssiä, on kuohuttanut ympäri maailmaa ja saanut monet kysymään "miten se voi olla mahdollista?" Rutiininomaiseen kaihileikkaukseen naista valmistellut hoitohenkilöstö löysi potilaan oikeasta silmästä ensin 17 yhteen liimautunutta piilolinssiä ja samasta silmästä myöhemmin vielä 10 yksittäistä linssiä. British Medical Journalin mukaan […]

Google patentoimassa piilolinssejä, joilla voi ottaa valokuvia

Google toi aiemmin tänä vuonna Yhdysvaltain markkinoille puettavat Google Glass -älylasit, joilla voi mm. soittaa puheluita, lähettää viestejä, navigoida, ottaa valokuvia ja nauhoittaa videota. Nyt hakukoneyhtiö on hakenut patenttia mikrokokoiselle kamerakomponentille, joka voitaisiin upottaa piilolinsseihin. Kamera täydentää Googlen aiempaa hanketta, jossa piilolinsseissä olevilla sensoreilla voitaisiin mitata diabates-potilaiden glukoositasoja kyynelnesteestä. Googlen […]