Kaukonäkö eli kaukotaittoisuus (hyperopia)

Kaukonäkö eli kaukotaittoisuus (hyperopia) on silmän valontaittovirhe, jossa kaukana olevat kohteet näkyvät selvästi, mutta lähellä olevat kohteet epätarkasti. Kaukotaittoisuus johtuu siitä, että silmä on liian lyhyt suhteessa optisen järjestelmän taittovoimaan tai taittovoima on liian heikko suhteessa silmän pituuteen. Toisin sanoen, kaukotaitteinen silmämuna on hieman litistynyt, jolloin mykiön ja verkkokalvon välimatka on liian pieni. Tällöin silmään tuleva valo taittuu verkkokalvon taakse, eikä verkkokalvon tarkan näkemisen pisteeseen, jolloin lähellä olevat kohteet voivat näyttää epätarkoilta.

Kaukonäköä voidaan korjata silmälaseilla, piilolinsseillä tai sarveiskalvon taittovirheleikkauksilla. Siinä missä silmälasit on helpoin hoitokeino, piilolinssit voivat tarjota monille laajemman näkökentän.

Mikä on kaukonäkö?

Kaukotaittoisuudessa (hyperopia) kuva muodostuu verkkokalvon taakse, jolloin lähellä olevat kohteet näyttävät epäselviltä.

Kaukonäkö, joka tunnetaan myös nimellä hyperopia, on yleinen valontaittovirhe, jossa lähellä olevat kohteet näyttävät epäselviltä, kun taas kaukana olevat kohteet näkyvät selvästi. Tämä johtuu siitä, että silmään tulevat valonsäteet eivät taitu oikein, vaan tarkentuvat verkkokalvon taakse, sen sijaan, että ne keskittyisivät tarkasti verkkokalvolle.

Kaukonäön yleisyys

Taipumus suuriasteiseen kaukotaittoisuuteen on usein perinnöllinen. Kaukotaittoisuus on yleistä lapsilla. Noin 8 prosenttia 6-vuotiaista ja 1 prosentti 15-vuotiaista kärsii siitä.

Kaukonäkö vähenee iän myötä ja yleistyy jälleen 40 ikävuoden jälkeen, koska nuoremmalla iällä silmät kykenevät korjaamaan lievää kaukonäköä silmien taittovoimaa mukauttamalla. Suomessa kaukotaittoisuutta on 4 %:lla väestöstä.

Oireet ja merkit

Täytyykö sinun usein viedä kirjaa kauemmaksi, jotta näet lukea? Mutta samalla pystyt kuitenkin lukemaan kaukana olevia kylttejä. Sinulla saattaa olla kaukotaittoisuutta.

Kaukonäön oireita on lähinäön epätarkkuus ja silmien väsyminen lähikatselussa, kun silmä joutuu työskentelemään kovemmin tarkentaessaan lähelle. Siinä esiintyy usein päänsärkyä otsan ja ohimoiden alueella.

Silmät voivat myös rasittua eri etäisyyksille katseltaessa. Pienillä lapsilla kaukotaittoisuus voi aiheuttaa silmien kääntymistä nenän suuntaan. Oireet voivat korostua tarkkuutta vaativassa lähityöskentelyssä, kuten lukiessa ja kirjoittaessa.

Oireita lyhyesti:

Lähinäön epätarkkuus esim. lukiessa ja puhelinta käytettäessä
Silmien rasitus ja väsyminen
Päänsärky otsan tai ohimoiden alueella
Silmien siristely lähelle katsottaessa
Silmien polttelu

Hoito

Kaukonäköisyyden hoito riippuu useista tekijöistä, kuten taittovirheen suuruudesta, potilaan iästä, elämäntavasta ja yleisestä terveydentilasta.

Silmälasit

Silmälasit ovat yleisin ja helpoin tapa korjata kaukonäköisyyttä. Ne on suunniteltu erityisesti korjaamaan taittovirhe ja parantamaan näkökykyä sekä lähellä että kaukana. Silmälasien linssit (plus-lasit) suurentavat kuvaa, jolloin se tarkentuu suoraan verkkokalvolle. Silmälasit ovat myös monipuolinen vaihtoehto, sillä ne voivat sisältää moniteholinssit, jotka mahdollistavat sekä kauko- että lähinäön korjauksen samassa linssissä, mikä on erityisen hyödyllistä presbyopian eli ikänäön yhteydessä.

Piilolinssit

Piilolinssit tarjoavat toisen vaihtoehdon kaukonäköisyyden korjaamiseen. Ne asetetaan suoraan silmän pinnalle, ja ne voivat tarjota luonnollisemman näön ja laajemman näkökentän kuin silmälasit. Piilolinssejä on saatavilla monenlaisia, mukaan lukien päivittäin vaihdettavat, pitkäkestoiset ja moniteholinssit. Monitehopiilolinssit ovat hyödyllisiä henkilöille, jotka tarvitsevat apua sekä kauko- että lähinäköön, erityisesti ikänäön yhteydessä.

Laserleikkaus

Laserleikkaus on kirurginen vaihtoehto, joka voi tarjota pysyvämmän ratkaisun kaukonäköisyyteen. Menetelmiin kuuluu useita eri tekniikoita, kuten:

Fotorefraktiivinen keratektomia (PRK): Tässä menetelmässä sarveiskalvon pintakerrosta poistetaan ennen kuin laseria käytetään sarveiskalvon muodon muuttamiseen.
LASIK (Laser-Assisted In Situ Keratomileusis): Tässä suositussa menetelmässä luodaan ohut läppä sarveiskalvon pintaan, joka nostetaan sivuun ennen kuin laser muotoilee sarveiskalvon alla olevaa kudosta.
Linssin vaihto (RLE, refraktiivinen linssin vaihto): Tämä toimenpide on samanlainen kuin kaihileikkaus, jossa silmän oma linssi korvataan keinotekoisella linssillä.
LASEK (Laser Epithelial Keratomileusis): Tämän menetelmän yhteydessä käytetään alkoholiliuosta sarveiskalvon pinnan pehmentämiseen ennen laserin käyttöä.
Jokaisella menetelmällä on omat etunsa, riskinsä ja toipumisaikansa, joten potilaan on tärkeää keskustella perusteellisesti silmälääkärin kanssa löytääkseen itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon.

Muut menetelmät

Jotkin uudemmat menetelmät ja teknologiat, kuten korneaaliset implantit tai erikoistuneet linssit, voivat tarjota lisävaihtoehtoja tietyille potilaille. Nämä menetelmät ovat usein vähemmän tunnettuja ja niitä voidaan tarjota vain tietyissä erikoistuneissa keskuksissa.

Kaikissa näköhäiriöiden hoitomuodoissa on tärkeää muistaa, että säännölliset silmätarkastukset ovat avainasemassa näkökyvyn seurannassa ja mahdollisten ongelmien varhaisessa havaitsemisessa.

Kaukonäkö todetaan silmälääkärin vastaanotolla tai optikon näöntarkastuksessa. Tutkimuksessa selvitetään taittovirheen suuruus ja mahdollisen lähilisän tarve. Taittovirhe korjataan silmälaseilla (plus-lasit), piilolinsseillä tai laserleikkauksella (esim. PRK, LASIK, RLE ja LASEK).

Silmälasit on helpoin tapa korjata kaukotaittoisuus, joskin piilolinssit voivat tarjota laajemman näkökentän. Laserleikkauksella voidaan puolestaan korjata sarveiskalvon muotoa siten, että lähinäkö tarkentuu.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Onko kaukonäkö sama kuin ikänäkö?

Kaukonäkö (hyperopia) ja ikänäkö (presbyopia) ovat kaksi eri näköhäiriötä, mutta niillä on joitakin samankaltaisia oireita, jotka voivat tehdä niistä helposti sekoitettavia. Kummassakin tapauksessa lähellä olevien esineiden näkeminen voi olla vaikeaa, mutta niiden syyt ja kehitysmekanismit ovat erilaiset.

Siinä missä kaukonäkö johtuu silmän rakenteellisista piirteistä, ikänäkö johtuu ikääntymisen aiheuttamasta linssin joustavuuden vähenemisestä. Siten ollen, kaukonäkö ja ikänäkö ovat kaksi eri asiaa.

Lähteet:

Jaa ystävillesi ❤️