Computer Vision Syndrome eli digitaalinen näkörasitus

Julkaistu: 9.5.2024 • Muokattu: 16.5.2024
Computer Vision Syndrome eli digitaalinen näkörasitus viittaa silmien rasitukseen, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta digitaalisille näytöille.

Digitaalinen näkörasitus (Computer Vision Syndrome) on yhä yleisempi terveysongelma modernissa yhteiskunnassa, jossa älypuhelimet, tietokoneet, tabletit ja muut digitaaliset laitteet ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme. Termi viittaa silmien väsymiseen ja rasitukseen, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta digitaalisille näytöille. Vaikka digitaaliset laitteet ovatkin parantaneet monia elämän osa-alueita, niiden liiallisella käytöllä voi olla negatiivisia vaikutuksia silmien terveydelle.

Tässä blogijutussa tarkastelemme digitaalisen näkörasituksen oireita, syitä, riskiryhmiä ja ennaltaehkäisykeinoja. Lisäksi kerromme digitaalisen näkörasituksen vaikutuksista yleiseen terveyteen ja tarjoamme käytännön vinkkejä näön suojelemiseksi ja silmien hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Mitä digitaalinen näkörasitus todella on?

Digitaalinen näkörasitus, joka tunnetaan myös nimillä tietokonenäköoireyhtymä ja digitaalinen silmien rasitusoireyhtymä (engl. Computer Vision Syndrome, CVS), on yleistyvä vaiva nykyaikana. Tämä tila syntyy, kun silmät keskittyvät pitkäksi aikaa katkeamatta tietokoneen tai muun digitaalisen laitteen näyttöön. Pitkäkestoinen lähelle katsominen vaatii silmien lihaksilta jatkuvaa ponnistelua, mikä voi johtaa väsymiseen, koska lihakset eivät ehdi palautua.

Koska moni viettää nykyään suurimman osan päivästään tietokoneiden ja älylaitteiden parissa, on tärkeää ymmärtää, että vaikka digitaalinen näkörasitus ei yleensä aiheuta pysyviä vahinkoja silmille, se voi heikentää merkittävästi päivittäistä elämänlaatua ja alentaa työtehokkuutta. Tunnistamalla tämän tilan oireet ja toteuttamalla tehokkaita ennaltaehkäiseviä ja hoitavia toimenpiteitä, voit vähentää sen vaikutuksia ja parantaa sekä mukavuutta että suorituskykyä.

Digitaalisen näkörasituksen oireet ja merkit

Digitaalinen näkörasitus on monimuotoinen vaiva, joka ilmenee useina eri oireina. Amerikan optometristiliiton (AOA) mukaan sen yleisimpiä oireita ovat:

  • Silmien rasitus: Jatkuva näytön tuijottaminen vaatii silmiltä paljon, mikä voi johtaa niiden rasittumiseen.
  • Päänsärky: Pitkittynyt näyttöpäätetyöskentely voi aiheuttaa päänsärkyä, erityisesti jos katseluetäisyys tai valaistusolosuhteet eivät ole optimaaliset.
  • Näön hämärtyminen: Silmien ylikuormitus voi heikentää tilapäisesti näkökykyä, saaden kuvan näyttämään epäselvältä.
  • Kuivat silmät: Harvempi räpyttely näyttöä katsottaessa vähentää kyynelnesteen tuotantoa, mikä voi aiheuttaa silmien kuivumista.
  • Niska- ja hartiasäryt: Epäergonominen työasento ja väärä näytön korkeus voivat aiheuttaa kipua näillä alueilla.

Oireiden taustalla voi olla muun muassa seuraavia tekijöitä:

  • Puutteellinen valaistus: Liian kirkas tai liian himmeä valaistus voi rasittaa silmiä.
  • Heijastukset digitaaliselta näytöltä: Heijastukset näytöllä voivat lisätä silmien rasitusta ja vaikeuttaa keskittymistä.
  • Epäsopiva katseluetäisyys: Liian lähellä tai liian kaukana oleva näyttö voi pakottaa silmät työskentelemään kovemmin.
  • Huono istuma-asento: Epäoptimaalinen työasento voi aiheuttaa niska- ja hartiasärkyä.
  • Korjaamattomat näköongelmat: Silmälasien tai piilolinssien vahvuuden puutteet voivat pahentaa silmien rasitusta.

Näitä oireita voivat vaikeuttaa vääränlaiset valaistusolosuhteet, kuten häikäisy, voimakkaat sinisen spektrin taustavalot tai kirkas ylävalaistus, sekä voimakas ilmastointi.

Mikä digitaalisen näkörasituksen aiheuttaa?

AOA:n mukaan digitaalisen näkörasituksen aiheuttajat juontavat juurensa pitkäaikaisesta altistumisesta tietokoneen ja muille digitaalisille näytöille. Tämä altistus saa silmät työskentelemään tavallista kovemmin, mikä puolestaan lisää monien ihmisten alttiutta näkemiseen liittyvien oireiden kehittymiselle. Digitaaliset näytöt asettavat silmille visuaalisia vaatimuksia, jotka voivat lisätä rasitusta.

Korjaamattomat näköongelmat voivat pahentaa digitaalisen näkörasituksen oireita. Esimerkiksi tietokoneen tai muun digitaalisen laitteen ruudun tarkkuus ja kontrasti voivat olla heikompia verrattuna painettuihin materiaaleihin. Lisäksi ruudulla esiintyvä häikäisy ja heijastukset voivat hankaloittaa näkemistä entisestään.

Tietokoneella työskennellessä tai muiden digitaalisten näyttölaitteiden äärellä käytettävät katseluetäisyydet ja -kulmat saattavat poiketa normaalista lukemiseen tai kirjoittamiseen käytetystä asennosta. Tämä asettaa lisävaatimuksia silmien tarkennus- ja liikejärjestelmälle, mikä voi aiheuttaa väsymystä ja epämukavuutta.

Tärkeä tekijä on myös korjaamattomat tai alikorjatut näköongelmat, jotka voivat olla merkittävästi vaikuttavia tietokoneeseen liittyvässä silmien rasituksessa. Jopa silmälasien ja piilolinssien käyttäjillä saattaa olla vaikeuksia sovittaa niitä tietokoneen näytön erityisiin katseluetäisyyksiin. Tämä voi johtaa epämukaviin asentoihin ja lihaskipuihin.

Yleensä CVS-oireet ilmenevät, kun tehtävän visuaaliset vaatimukset ylittävät henkilön kyvyn suoriutua niistä mukavasti. Suurin riski kokea CVS:n oireita on käyttäjillä, jotka viettävät päivittäin vähintään kaksi tuntia yhtäjaksoisesti tietokoneen ääressä tai käyttävät digitaalista näyttöä. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on kiinnittää huomiota näköterveyteen ja ergonomiaan digitaalisessa ympäristössä työskennellessä.

Ketkä ovat riskiryhmissä?

Digitaalisen näkörasituksen riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, jotka viettävät paljon aikaa tietokoneen, älypuhelimen tai muiden digitaalisten näyttölaitteiden ääressä päivittäin. Näihin käyttäjäryhmiin lukeutuvat esimerkiksi:

  • Toimistotyöntekijät, joiden työ vaatii pitkiä tunteja tietokoneen ääressä, kuten ohjelmoijat, kirjanpitäjät ja asiakaspalvelun edustajat, ovat suuressa riskissä kehittää digitaalinen näkörasitus.
  • Opiskelijat, jotka viettävät paljon aikaa tietokoneiden tai kannettavien tietokoneiden ääressä tehdessään läksyjä, lukien verkkokursseja tai kirjoittaen esseitä, ovat alttiita digitaalisen näkörasituksen kehittymiselle.
  • Pelaajat, jotka viettävät useita tunteja päivittäin pelaamalla tietokone- tai konsolipelejä, altistuvat myös suurelle riskille digitaalisen näkörasituksen kehittymiselle.
  • Videoiden ja elokuvien katselijat voivat myös kokea digitaalista näkörasitusta.
  • Lasten ja nuorten kasvava altistuminen digitaalisille näytöille, kuten älypuhelimille, tableteille ja tietokoneille, lisää heidän riskiä kehittää digitaalista näkörasitusta varhaisessa vaiheessa.

Näiden ryhmien jäsenten on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota silmäterveyteen ja toteuttaa toimenpiteitä digitaalisen näkörasituksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi, mukaan lukien säännölliset tauot, näyttöjen asianmukainen säätäminen ja silmäharjoitukset.

Digitaalisen näkörasituksen ennaltaehkäisy ja hoito

Ennaltaehkäisy

Digitaaliseen näkörasitukseen liittyvien näköongelmien ehkäisy tai vähentäminen edellyttää toimia valaistuksen ja heijastusten hallitsemiseksi laitteen näytöllä, oikean työskentelyetäisyyden ja -asennon määrittämiseksi näytön katseluun sekä jopa lievien näköongelmien asianmukaista korjausta.

Tässä AOA:n ehdotuksia tietokonenäköoireyhtymästä kärsiville:

  • Älä vie näköongelmia työpaikalle. Vaikka silmälaseja ei tarvittaisikaan ajamiseen, lukemiseen tai muihin toimintoihin, ne voivat silti tarjota etuja sellaisiin näköongelmiin, jotka pahenevat tietokoneen pitkäaikaisessa käytössä. Lievä korjauskin voi olla tarpeen silmärasituksen vähentämiseksi työssä. Näyttöpäätteen käyttäjille suositellaan perusteellista näöntutkimusta vuosittain.
  • Silmälasien tulee täyttää työn vaatimukset. Jos silmälaseja käytetään kaukonäköön, lukemiseen tai molempiin, ne eivät välttämättä tarjoa parasta näköä tietokonenäytön katseluun, joka on keskimäärin 50–75 cm:n etäisyydellä silmistä. Kerro silmälääkärille työtehtävistäsi ja mittaa työssä tarvittavat näköetäisyydet. Potilaat voivat hyötyä uusista, erityisesti näyttöpäätetyöhön soveltuvista työlaseista.
  • Säädä työaluetta ja tietokonetta mukavuuden mukaan. Tietokonetta käytettäessä useimmat ihmiset pitävät noin 65 cm korkean työpöydän korkeutta miellyttävänä. Standardityöpöydät ovat yleensä noin 75 cm korkeita. Aseta tietokoneen näyttö 40–76 cm etäisyydelle. Tämä etäisyys auttaa välttämään liiallista silmien rasitusta ja parantamaan näkömukavuutta. Säädä näytön korkeus siten, että näytön yläreuna on hieman silmätasan alapuolella.
  • Minimoi sinivalon ja heijastusten aiheuttama epämukavuus. LED- ja loisteputkivalojen sekä näyttöjen, tablettien ja mobiililaitteiden sininen valo voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa haitallisesti näköön. Vähennä tietokoneen näytön heijastuksia käyttämällä heijastuksenestosuodatinta. Sijoita näyttö uudelleen käyttämällä verhoja ja sälekaihtimia. Pidä näyttö puhtaana vähentääksesi heijastuksia.
  • Käytä säädettävää asiakirjatelinettä. Aseta käyttämäsi viitemateriaali samalle etäisyydelle silmistä kuin tietokoneen näyttö ja mahdollisimman lähelle näyttöä. Näin silmien ei tarvitse jatkuvasti vaihtaa tarkennusta tarkastellessasi näyttöä ja asiakirjoja.
  • Ota päivän aikana taukoja vaihtamalla tehtäviä. Soita puheluita tai ota valokopioita. Keskustele työtovereidesi kanssa. Pitkän tietokoneella työskentelyn jälkeen tee jotakin muuta, missä silmien ei tarvitse tarkentaa lähelle.

Hoito

Digitaalisen näkörasituksen (CVS) aiheuttamien näköongelmien hoito vaihtelee, mutta AOA:n mukaan ne yleensä lievittyvät säännöllisen silmäterveydenhuollon ja näyttöpäätteen käyttötavan muutoksilla.

Joissakin tapauksissa henkilöt, jotka eivät tarvitse silmälaseja muuhun päivittäiseen toimintaan, saattavat hyötyä erityisesti tietokoneen käyttöön määrätyistä laseista. Lisäksi henkilöt, jotka jo käyttävät silmälaseja, saattavat huomata, ettei nykyinen resepti tarjoa optimaalista näköä tietokonetta käytettäessä.

Yleiskäyttöön määrätyt silmälasit tai piilolinssit eivät välttämättä riitä tietokonetyöhön. Joillekin saattaa olla tarpeen määrätä linssit, jotka on suunniteltu vastaamaan tietokoneen käytön ainutlaatuisia visuaalisia vaatimuksia. Erityiset linssien suunnittelut, linssien vahvuudet tai linssien sävyt tai pinnoitteet voivat auttaa maksimoimaan visuaaliset kyvyt ja mukavuuden.

Jotkut tietokoneen käyttäjät kokevat ongelmia silmien tarkennuksessa tai silmien koordinaatiossa, joita ei voida riittävästi korjata silmälaseilla tai piilolinsseillä. Tällöin voi olla tarpeen suorittaa näköterapiaa näiden erityisongelmien hoitamiseksi.

Näköterapia, joka tunnetaan myös visuaalisena harjoitteluna, on jäsennelty ohjelma visuaalisia aktiviteetteja, jotka on suunniteltu parantamaan visuaalisia kykyjä. Se kouluttaa silmiä ja aivoja toimimaan tehokkaammin yhdessä. Nämä silmäharjoitukset auttavat korjaamaan puutteita silmän liikkeissä, tarkennuksessa ja silmien yhteistyössä sekä vahvistamaan silmä-aivo yhteyttä. Hoitoon voi sisältyä sekä toimistossa että kotona tehtäviä harjoituksia.

Digitaalisen näkörasituksen vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Digitaalinen näkörasitus eli tietokonenäköoireyhtymä (Computer Vision Syndrome, CVS) voi vaikuttaa monin tavoin henkilön terveyteen ja hyvinvointiin. Seuraavassa käydään läpi näitä vaikutuksia:

Fyysiset vaikutukset

  • Silmien rasitus ja kuivuminen: Pitkäaikainen näyttöpäätteiden käyttö voi aiheuttaa silmien kuivumista ja ärsytystä, koska ihmiset räpyttelevät silmiään harvemmin käyttäessään tietokonetta.
  • Näön hämärtyminen: Silmien jatkuva rasitus voi johtaa tilapäiseen näön hämärtymiseen, joka yleensä palautuu lepoajan jälkeen.
  • Päänsärky ja migreeni: Silmien rasitus voi aiheuttaa päänsärkyä ja jopa migreenikohtauksia joillakin yksilöillä.

Psykologiset vaikutukset

  • Stressi ja väsymys: Jatkuva tietokoneella työskentely voi lisätä henkistä stressiä ja fyysistä väsymystä, mikä vaikuttaa yleiseen mielialaan ja työtehoon.
  • Unihäiriöt: Erityisesti sininen valo, jota digitaaliset laitteet säteilevät, voi häiritä unirytmiä ja alentaa unen laatua.

Sosiaaliset vaikutukset

  • Vuorovaikutuksen väheneminen: Digitaalisten laitteiden liiallinen käyttö voi vähentää kasvokkain tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta, mikä voi vaikuttaa henkilökohtaisiin ja ammatillisiin suhteisiin.

Toiminnalliset vaikutukset

  • Työergonomian puutteet: Huonosti suunniteltu työpiste voi pahentaa oireita ja johtaa pitkäaikaisiin tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin, kuten niska- ja selkäkipuihin.

Ennaltaehkäisy ja hallinta

Parhaat käytännöt digitaalisen näkörasituksen hallintaan sisältävät ergonomisten työasentojen käyttöä, säännöllisiä taukoja näyttöpäätteiden äärestä, sekä näyttöpäätelasien tai erikoislinssien hankkimista.

Myös työtilan valaistuksen optimointi ja näyttöjen säätäminen silmäystävällisemmiksi ovat tärkeitä toimia.

Yhteenveto

Digitaalinen näkörasitus eli Computer Vision Syndrome (CVS) on yleistyvä ilmiö, joka liittyy pitkäaikaiseen digitaalisten laitteiden käyttöön. Tässä blogijutussa olemme käsitelleet digitaalisen näkörasituksen oireita, syitä ja vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä tarjonneet keinoja sen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Digitaalinen näkörasitus ilmenee tyypillisesti silmien väsymisenä, päänsärkynä, näön hämärtymisenä ja kuivina silminä. Nämä oireet johtuvat usein liiallisesta digitaalisten näyttöjen tuijottamisena, mikä rasittaa silmien lihaksia. Huonosti suunnitellut työpisteet ja väärin säädetty valaistus pahentavat oireita. Tämä oireyhtymä voi vaikuttaa laajasti henkilön elämänlaatuun, aiheuttaen muun muassa unihäiriöitä, lisääntynyttä stressiä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemistä.

Tehokas digitaalisen näkörasituksen hallinta vaatii monipuolisia toimenpiteitä. Säännölliset silmätarkastukset ja optimaalisesti suunnitellut silmälasit voivat auttaa monia. Ergonomisesti säädetyt työpisteet ja säännölliset tauot voivat vähentää oireita. Myös työympäristön valaistuksen parantaminen ja sinistä valoa suodattavat lasit on koettu hyödylliseksi.

Tämän ymmärtäminen ja toimintatapojen muuttaminen voivat merkittävästi parantaa sekä työtehokkuutta että yleistä hyvinvointia. Aktiivinen toiminta näkörasituksen hallitsemiseksi on avainasemassa modernissa digitaalisessa yhteiskunnassa, jossa teknologian käyttö on jatkuvasti lisääntymässä.

Mainos
LensWay: 10 % alennusta kaikista piilolinsseistä alekoodilla

Lisää juttuja aiheesta...

Uusi silmäleikkaustekniikka mahdollistaa "supernäön"

Isossa-Britanniassa on ensimmäistä kertaa tarjolla uudenlainen laserleikkaus, joka voi tarjota mahdollisuuden nähdä paremmin kuin "täydellinen näkö". Innovatiivinen tekniikka tarjoaa erityisesti heikosta näöstä kärsiville potilaille mahdollisuuden saavuttaa "supernäkö" ainutlaatuisen, juuri potilaalle personoidun leikkauksen avulla. Monet pitävät tekniikkaa merkittävänä läpimurtona, joka lupaa parempia tuloksia kuin perinteiset silmälasien korvaamiseen tarkoitetut laserleikkaukset. Heikkonäköiset voivat […]

Astianpesukoneen tabletti tuhosi Sannan sarveiskalvon

Tavallinen kodin askare voi muuttua hetkessä painajaiseksi, kuten vaasalainen Sanna Syri sai ikäväkseen kokea kesäkuussa. Hän oli täyttämässä tiskikonetta, kun pieni määrä pesuainetabletin sisältöä päätyi vahingossa hänen silmäänsä. Seuraukset olivat dramaattiset – silmän sarveiskalvo tuhoutui osittain, ja vamma vaati nopeasti sairaalahoitoa. Tapaus on hyvä muistutus kaikille, miten vaarallisia päivittäin käytettävät […]

Tutkimus: Nauru toimii yhtä hyvin kuivasilmäisyyteen kuin silmätipat

Kuivasilmäisyys on vaiva, joka koskettaa monia piilolinssien käyttäjiä. Oireet, kuten silmien kuivuus, polttelu ja väsymys, voivat tehdä piilolinssien käytöstä epämiellyttävää ja joskus jopa mahdotonta. Yleisimpiä hoitokeinoja ovat kostutustipat, mutta uusi tutkimus ehdottaa jotain yllättävää: nauru saattaa olla yhtä tehokas. Lähiaikoina julkaistu tutkimus vertasi naurujumppaa ja perinteisiä hyaluronihappotippoja kuivasilmäisyyden hoidossa, ja […]

Silmäteräväli: Näin mittaat pupillien välisen etäisyyden (PD) itse

Silmäteräväli, tai pupillien välinen etäisyys (engl. pupillary distance, PD), on silmiesi pupillien välinen mitta. Se on tärkeä tieto silmälaseja hankittaessa, ja tarvitset sen aina ostaessasi silmälasit verkosta. Silmäteräväliä ei aina merkitä silmälasireseptiin. Vaikka pupillien välinen etäisyys on helppo mittauttaa optikkoliikkeessä, palvelu voi olla maksullinen. Tässä blogijutussa kerromme, miten voit mitata […]

Mitä piilolinssien vesipitoisuus tarkoittaa?

Piilolinssien vesipitoisuus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa piilarien käyttömukavuuteen, suorituskykyyn ja hoitoon. Tässä blogijutussa pureudumme vesipitoisuuden ymmärtämiseen ja sen merkitykseen piilolinssien valinnassa ja käytössä. Blogijutussa käymme läpi, miten vesipitoisuus vaikuttaa linssien suorituskykyyn ja hoitoon, sekä tarkastelemme uusien materiaalien ja teknologioiden roolia. Lopuksi vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin vesipitoisuudesta, jotta sinä voit […]

Mikä on visus-arvo?

Visus-arvo on termi, johon saatat törmätä eri elämäntilanteissa – silmälääkärin vastaanotolla, optikon tutkimuksessa tai ajokorttia hankkiessa. Tämä mittari antaa tärkeää tietoa silmän kyvystä erottaa yksityiskohtia, ja se on olennainen osa näkökyvyn arviointia. Tässä blogikirjoituksessa avaamme visus-arvon merkitystä: kerromme, mikä visus-arvo on, miten se mitataan ja miksi sen ymmärtäminen on tärkeää […]

Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä?

Piilolinssit ovat täydellinen ratkaisu heille, jotka haluavat välttää silmälaseja hinnalla millä hyvänsä. Monille piilolinssit ovat esteettisempi vaihtoehto kuin silmälasit, ja siksi moni turvautuu niihin aina kuin mahdollista. Tästä herää kaksi keskeistä kysymystä: Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä? Onko piilolinssien jatkuva käyttö haitallista? Onko piilolinssejä turvallista käyttää joka päivä? Piilolinssien päivittäinen […]

Näärännäppy silmässä ja sen hoito

Näärännäppy on yleinen, mutta vaaraton silmävaiva, joka näyttää pieneltä patilta. Se voi olla aristava, turvonnut tai punoittava, ja näppy saattaa märkiä. Vaivaa esiintyy kaikenikäisillä, eikä se ole vaarallinen, vaikka patti saattaakin olle kipeä ja tuntua häiritsevältä. Tässä jutussa kerromme, mikä on näärännäppy, miten sitä voi hoitaa itse ja milloin kannattaa […]

Mistä silmien räpyttely johtuu?

Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu nopeasti. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin. Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja […]

Mikä on makula?

Makula (macula lutea) on soikea pigmentoitunut alue ihmisen ja muiden eläinten verkkokalvon keskellä. Ihmissilmän makulan halkaisija on noin 5,5 millimetriä, ja se on jaettu umbo-, foveola- ja foveal-vaskulaarisiin vyöhykkeisiin, sekä fovea-, parafovea- ja perifovea-alueisiin. Anatominen makula (5,5 mm) on huomattavasti suurempi kuin kliininen makula, joka 1,5 millimetrin koossa vastaa anatoomista […]

Mikä on näkökentän sokea piste? Näin löydät omasi

Oletko koskaan huomannut näkökentässäsi pienen kohdan, jossa esineet näyttävät katoavan tai eivät näy ollenkaan? Olet saattanut löytää silmän sokean pisteen. Meidän kaikkien molemmissa silmissä on sokea piste, mutta emme yleensä huomaa sitä, koska toinen silmä kompensoi puuttuvan tiedon. Tässä jutussa kerromme, mikä sokea piste on, mistä se johtuu ja miten […]

Mies otti tirsat piilarit päässä – lihansyöjäloinen söi toisen silmän

Mike Krumholz, 21-vuotias mies Floridasta, menetti toisesta silmästään näön otettuaan päiväunet piilolinssit silmissään. Herättyään hänen silmänsä näyttivät punaisilta ja tuntuivat kuin allergisessa reaktiossa. Lääkärissä hänen silmässään diagnosoitiin väärin HSV1-viruksen aiheuttama herpesinfektio. Vierailtuaan viidellä eri silmälääkärillä ja kahdella erikoislääkärillä, hänen silmässään diagnosoitiin erittäin harvinainen loinen, nimeltä akantameba. Se aiheuttaa vuonna 1973 […]

Suosituinta sisältöä...

Miten laittaa piilolinssit silmiä räpyttämättä?

Uusilla piilolinssien käyttäjällä on usein alussa hankaluuksia piilolinssien laittamisessa silmään, kun silmä räpsähtää juuri ennen kuin linssi koskettaa silmää. Samalla linssi voi pudota tai taittua, jonka jälkeen se täytyy puhdistaa tai kostuttaa piilolinssinesteellä. Silmien räpyttely on luonnollinen refleksi, jonka avulla silmä suojelee itseään ulkoapäin tulevilta ärsytyksiltä. Silmäripset ja -luomet muodostavat […]

Asiantuntijat suosittelevat siirtymään silmälaseihin COVID-19-tartuntariskin pienentämiseksi

Käytätkö piilolinssejä? Amerikan silmätautiakatemian (American Academy of Ophthalmology, AAO) asiantuntijat uskovat, että siirtyminen käyttämään silmälaseja voi hidastaa koronavirusepidemian leviämistä. Meneillään oleva COVID-19-pandemia on saanut ihmiset miettimään enemmän mitä he tekevät käsillään, koska kasvojen - ja erityisesti suun, nenän ja silmien - koskettelun on varoitettu levittävän virusta. AAO:n mukaan piilolinssien käyttäjillä […]

Silmäkokeella voidaan mitata henkilön väsymystaso

Lääkärien ja hoitajien uuvuttavat viikonloput sairaaloiden ensiapupoliklinikoilla voivat johtaa pitkien vuorojen tekemiseen vähällä unella. Pitkien vuorojen tekeminen ilman nukkumista on herättänyt huolta, koska se voi kasvattaa virheiden ja väärien päätösten todennäköisyyttä potilaiden hoidossa. Uusi silmäkoe voi mahdollistaa tavan testata onko lääkäri liian väsynyt suorittamaan tehtäviään. Kansainvälinen tutkimusryhmä uskoo, että ihmisen […]

Voiko kaihi parantua itsestään?

Kaihi, eli harmaakaihi (katarakta), on yleinen silmäsairaus, jossa silmän normaalisti kirkas linssi eli mykiö samentuu ja läpäisee valoa vähemmän, heikentäen vähitellen näköä. Tämä tila kehittyy usein iän myötä ja on maailmanlaajuisesti yksi johtavista syistä sokeuteen. Kaihi vaikeuttaa erityisesti näkemistä hämärässä ja saattaa lisätä silmien herkkyyttä häikäisylle. Moni saattaa pohtia, voiko […]

Heterokromia eli silmien erivärisyys

Heterokromia on termi, jolla tarkoitetaan useimmiten erivärisiä silmiä, mutta sitä voidaan käyttää kuvaamaan myös hiusten tai ihon värivaihteluita. Muun muassa David Bowiella, Vesa-Matti Loirilla ja Aki Palsanmäellä on eriväriset silmät. Silmän heterokromia (heterochromia iridum tai heterochromia iridis) voi olla täydellinen tai osittainen. Täydellisessä heterokromiassa yhden silmän iiris on erivärinen kuin […]

Silmälasien kiehtova historia: Kuka oikein keksi silmälasit?

Silmälasit ovat optinen apulaite, jotka koostuvat lasista tai kovasta muovista valmistetuista linsseistä, sekä linsseihin kiinnitettyihin kehyksiin tai pelkkiin sankoihin. Linssien välissä on nenävarren ylittävä silta, joka yhdessä korvien päälle asetettavien sankojen kanssa saa silmälasit pysymään silmien edessä. Silmälasien tehtävä on auttaa taittovikaista henkilöä näkemään paremmin, mutta silmälaseja käytetään myös pelkästään […]

Kuinka nähdä ilman laseja (video)

Näkö on tärkein ihmisen aisteista. Sanojen, tarinoiden ja äänien avulla voimme kuvitella outoja asioita ja kaukaisia paikkoja, mutta vasta niiden näkeminen saa meidät uskomaan, että ne ovat todella olemassa. Siksi panostamme niin paljon näön korjaamiseen, kun silmien optiikka ei toimi - käytetäänpä korjaamiseen sitten silmälaseja, piilolinssejä tai leikkausta. Tällä MinutePhysicsin […]

Näin valitset laskettelulasit voimakkuuksilla

Mikäli harrastat laskettelua tai muita talviurheilulajeja ja tarvitset näönkorjausta, voit käyttää joko piilolinssejä, silmälaseja laskettelulasien alla tai laskettelulaseja voimakkuuksilla. Kunnolliset laskettelulasit vahvuuksilla helpottavat elämää, kun näet tarkasti myös rinteessä. Lisäksi ne suojaavat silmiä tapaturmilta ja haitalliselta UV-säteilyltä. Markkinoilla on onneksi paljon yrityksiä, jotka valmistavat laskettelulaseja myös meille taittovirheistä kärsiville. Suojaa […]

Piilolinssit lapselle? Minkä ikäisenä piilarien käytön voi aloittaa?

Piilolinssit ovat olleet mullistava keksintö näönkorjauksen alalla, tarjoten vaihtoehdon perinteisille silmälaseille. Ne tarjoavat käyttäjilleen laajemman näkökentän, vapauden liikkua ja urheilla ilman lasien aiheuttamia rajoituksia, sekä esteettisen vaihtoehdon silmälaseille. Piilolinssien käytön aloittamiselle ei ole ehdotonta alaikärajaa, mutta useiden asiantuntijoiden suositusten mukaan piilolinssien käyttö voidaan aloittaa lapsilla aikaisintaan noin 8–14 vuoden iässä. […]

Miksi piilolinssit kirvelevät?

Puhtaiden ja asianmukaisesti sovitettujen piilolinssien tulisi olla erittäin mukavat silmissä – niin mukavat, että tuskin huomaat niiden olevan silmissä. Jos piilolinssit kirvelevät tai polttavat silmissä, jotain on pahasti vialla. Piilolinssien kirvely voi johtua muun muassa seuraavista syistä: Silmäallergiat voivat saada silmät kirvelemään, erityisesti silloin kun pidät piilolinssejä. Yleiset silmiä ärsyttävät […]

Lääkärit löysivät 67-vuotiaan naisen silmästä 27 piilolinssiä

Isossa-Britanniassa sattunut tapaus, jossa 67-vuotiaan naisen silmästä löytyi kaikkiaan 27 piilolinssiä, on kuohuttanut ympäri maailmaa ja saanut monet kysymään "miten se voi olla mahdollista?" Rutiininomaiseen kaihileikkaukseen naista valmistellut hoitohenkilöstö löysi potilaan oikeasta silmästä ensin 17 yhteen liimautunutta piilolinssiä ja samasta silmästä myöhemmin vielä 10 yksittäistä linssiä. British Medical Journalin mukaan […]

Google patentoimassa piilolinssejä, joilla voi ottaa valokuvia

Google toi aiemmin tänä vuonna Yhdysvaltain markkinoille puettavat Google Glass -älylasit, joilla voi mm. soittaa puheluita, lähettää viestejä, navigoida, ottaa valokuvia ja nauhoittaa videota. Nyt hakukoneyhtiö on hakenut patenttia mikrokokoiselle kamerakomponentille, joka voitaisiin upottaa piilolinsseihin. Kamera täydentää Googlen aiempaa hanketta, jossa piilolinsseissä olevilla sensoreilla voitaisiin mitata diabates-potilaiden glukoositasoja kyynelnesteestä. Googlen […]