Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin.
Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja sidekalvon pinnalta. Tässä blogijutussa kerromme joitakin keskeisiä syitä, miksi räpyttelemme silmiämme.
Silmien voitelu
Silmien räpyttelyn keskeinen tehtävä on auttaa ylläpitämään silmien terveyttä ja oikeanlaista toimintaa, missä kyynelnesteellä on tärkeä rooli. Räpytellessämme silmiä, kyynelneste leviää silmän pinnalle varmistaen, että silmä pysyy jatkuvasti kosteana, eikä se kuivu.
Kyynelneste on kyynelrauhasen tuottamaa kirkasta nestettä. Kyynelfilmi sisältää runsaasti rasvoja, ravinteita, entsyymejä, antioksidantteja, happea, suoloja ja musiinia. Ne palvelevat useita tehtäviä, mukaan lukien silmien voitelu, suojaaminen infektioilta sekä ravinteiden ja hapen toimittaminen silmän eri rakenteille.
Erityisen riippuvainen kyynelnesteen kuljettamista ravinteista on silmän läpinäkyvä etuosa, sarveiskalvo. Siinä ei ole verisuonia, joten se on riippuvainen räpyttelyn avulla kyynelnesteen mukanaan huuhtomista ravinteista.
Riittämätön kyyneltuotanto tai liian vetinen kyynelneste voivat johtaa kuivasilmäisyyteen, jolle on tunnusomaista silmien kuivuus, epämukavuuden tunne ja kasvanut silmätulehdusten riski.
Kun silmät pysyvät hyvin huuhdeltuna ja voideltuna, silmäluomet liukuvat tasaisesti silmän pintaa pitkin ilman kitkaa pitäen näön selkeänä ja mukavana.
Silmän rauhoittaminen
Silmien räpyttelyä säätelee autonominen hermosto, joka kontrolloi kehon tahdosta riippumattomia toimintoja. Autonominen hermosto koostuu kahdesta osasta: parasympaattisesta ja sympaattisesta hermostosta.
Parasympaattinen hermosto rauhoittaa elimistön toimintoja ja palauttaa sen toiminnan jälkeen tasapainotilaan. Parasympaattisen hermoston aktivoituminen alentaa sydämen sykettä, rauhoittaa hengitystä sekä edistää ruoansulatusta ja energian säästämistä.
Sympaattinen hermosto on vastuussa kehon "taistele ja pakene" reaktiosta, joka aktivoituu stressin tai vaaratilanteen aikana valmistaakseen kehon toimintaan.
Rentouttavissa, ei-stressaavissa tilanteissa parasympaattinen hermosto on vallitseva, mikä johtaa tasaiseen ja säännöllisen silmien räpyttelyyn.
Stressin, ahdistuksen tai kiihtymyksen aikana sympaattinen hermosto aktivoituu enemmän, mikä voi vaikuttaa silmien räpyttelytiheyteen. Joillakin stressi ja ahdistus voi kasvattaa räpyttelytiheyttä, kun taas toisilla vähentää sitä.
Rentouttavassa tilassa ihmisen parasympaattinen hermosto aktivoituu ja silmien räpyttely yleistyy.
Tarkkaavaisuustaso ja kognitiiviset prosessit
Tutkimukset viittaavat siihen, että silmien räpyttely liittyy tarkkaavaisuustason eri asteisiin ja kognitiiviseen sitoutumiseen.
Tehtävissä, jotka vaativat korkeaa tarkkaavaisuustasoa, kuten ongelmanratkaisua tai intensiivistä keskittymistä vaativat tehtävät, silmien räpyttelytiheydellä on taipumus laskea. Sen uskotaan heijastelevat kognitiivisten resurssien kohdentamista käsillä olevaan tehtävään.
Silmien räpyttely harvemmin, antaa henkilölle mahdollisuuden säilyttää visuaalinen kiintopiste sekä minimoida keskeytykset ja häiriötekijät.
Ilmiötä havaitaan yleisesti toimissa, jotka vaativat jatkuvaa tarkkaavaisuutta, kuten lukeminen, opiskelu ja monimutkaisten kognitiivisten tehtävien suorittaminen.
Vastaavasti rentoutuessaan, jolloin tarkkaavaisuustaso on pienempi, silmien räpyttelytiheys usein kasvaa.
Sosiaaliset vihjeet
Ihmisten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa silmien räpyttely tai räpyttemättömyys voi toimia ei-verbaalisena vihjeenä.
Esimerkiksi pitkä katsekontaksi ilman räpyttelyä voi olla merkki tarkkaavaisuudesta tai kiinnostuksesta, kun taas katsekontaktin välttely ja lisääntynyt räpyttelytiheys voi osoittaa epämukavuutta, valehtelua tai hermostuneisuutta.
Silmänisku
Silmänisku on ilme, joka syntyy sulkemalla toinen silmä, toisen silmän pysyessä samaan aikaan auki.
Silmänisku on epävirallinen ei-verbaalisen viestinnän muoto, joka ilmaisee yleensä jaettua salaisuutta tai aikomusta. Se on kuitenkin sinänsä moniselitteinen ja erittäin riippuvainen lisäkontekstista.
Monissa kulttuureissa silmäniskulla voidaan osoittaa kiinnostusta vastakkaiseen sukupuoleen. Joissakin osissa maailmaa silmäniskua voidaan kuitenkin pitää töykeänä tai loukkaavana.
Silmäsairaudet
Silmien terveydentilalla voi olla vaikutusta räpyttelytiheyteen, kun silmät yrittävät sopeutua tai kompensoida mahdollisia poikkeavuuksia tai epämukavuuden tunnetta.
Yksi tälleinen tila on kuivasilmäisyys, joka on todennäköisesti yleisin silmäsairaus. Se johtuu joko riittämättömästä kyynelten erityksestä tai yleisemmin liiallisesta kyynelten haihtumisesta.
Kuivasilmäisyyden riskitekijöitä ovat ikääntyminen, naissukupuoli, ilmastointi, kuiva sisäilma, näyttöpäätetyö ja silmän epäpuhtaudet. Sen oireisiin kuuluvat hiekan ja roskan tunne silmissä, silmien kuivuuden tunne ja välillä myös silmien voimakas vetistäminen.
Kuivasilmäisyyttä voidaan hoitaa itsehoitona kosteuttavilla silmätipoilla 4-6 kertaa vuorokaudessa tai silmälääkärin seurannassa kortikosteroidi-silmätipoilla.
