Piilolinssit ja vesi on vaarallinen yhdistelmä

Piilolinssejä ei tule altistaa vedelle missään tilanteessa. Suihku, sauna, uimahalli, järvi tai palju – kaikissa näissä piilolinssit voivat kerätä mikrobeja, jotka siirtyvät suoraan sarveiskalvolle ja voivat aiheuttaa tulehduksen.

Vesi ei ole steriiliä. Ei edes suomalainen vesijohtovesi. Se sisältää mikro-organismeja, jotka ovat harmittomia juotuna, mutta riskialttiita piilolinssin pinnalla silmää vasten. Osa infektioista on harvinaisia, mutta vakavia, ja pahimmillaan ne voivat johtaa pysyvään näön heikkenemiseen.

Tällä sivulla käymme läpi tilanteet, joissa piilolinssit ja vesi kohtaavat, selitämme miksi riski syntyy ja kerromme, miten toimit oikein, jos linssit kastuvat.

Miksi piilolinssit ja vesi eivät sovi yhteen?

Kysymys kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vastaus on monitasoinen. Ongelma ei ole pelkästään se, että vesi on "likaista", vaan kyse on piilolinssien materiaalisista ominaisuuksista, silmän pinnan haavoittuvuudesta ja siitä, että vesi tarjoaa mikrobeille lähes täydellisen kasvuympäristön.

Veden vaikutus linssimateriaaliin ja silmän pintaan

Piilolinssit, erityisesti pehmeät hydrogeelilinssit ja silikonihydrogeelilinssit, ovat vettä puoleensa vetävästä materiaalista valmistettuja. Tämä on niiden etu muun muassa hapenläpäisyvyydessä, mutta samalla myös niiden heikkous: linssi reagoi ympärillään olevaan nesteeseen herkästi.

Kun piilolinssit altistuvat vedelle, ne voivat turvota ja muuttaa muotoaan. Turvonnut linssi istuu silmässä eri tavalla kuin normaalisti, mikä tekee siitä vaikeamman poistaa ja lisää hankausta silmän pintaa vasten. Pahimmillaan linssi tarttuu kiinni sarveiskalvon pintaan, ja irrottaminen voi aiheuttaa mikronaarmuja tai kudosvaurioita.

Sarveiskalvo on silmän läpinäkyvä etuosa, ja se on jo valmiiksi tarkasti tasapainottuvassa kosteustilassa. Vierasaineet, kuten veden sisältämät mineraalit, kloori ja mikrobit, voivat häiritä tätä tasapainoa ja heikentää sarveiskalvon kykyä suojautua tulehduksilta.

Mikrobit vesijohtovedessä ja luonnonvesissä

Suomalainen vesijohtovesi on kansainvälisesti vertailtuna laadukasta ja sen puhdistusta valvotaan tarkasti. Siitä huolimatta se ei ole steriiliä, ja sisältää aina pieniä määriä bakteereja, mineraaleja, metalleja ja kloorijäämiä. Nämä aineet eivät normaalikäytössä aiheuta terveysriskiä, mutta piilolinssien pinnalle joutuessaan ne voivat tarttua linsseihin ja kulkeutua suoraan silmän pintaa vasten.

Luonnonvedet, kuten järvet, joet ja meri, ovat tässä suhteessa huomattavasti riskialttiimpia. Niissä esiintyy laaja kirjo bakteereja, sieniä, viruksia ja alkueläimiä, joiden pitoisuudet vaihtelevat sään, vuodenajan ja paikan mukaan. Uimahalli- ja kylpylävesi puolestaan vaikuttaa puhtaalta, mutta klooripitoisuus vaihtelee ja altaissa elää silti mikrobeja.

Piilolinssit toimivat tehokkaana "ankkurina" näille mikrobeille: linssimateriaali tarjoaa tarttumapinnan, johon mikrobit kiinnittyvät paljon helpommin kuin suoraan silmän pintaan.

Acanthamoeba ja sarveiskalvon haavauma – miten infektio syntyy?

Piilolinssien käyttäjien kannalta vaarallisin mikro-organismi on Acanthamoeba, yksisoluinen alkueläin, jota esiintyy laajalti makeassa vedessä, maaperässä ja jopa vesijohtovedessä. Se on poikkeuksellisen sitkeä: se sietää kloorausta, kuivuutta ja äärimmäisiä lämpötiloja muodostamalla kystia eli lepovaiheita.

Acanthamoeba-keratiitti on harvinainen mutta erittäin vakava silmätulehdus, joka syntyy, kun alkueläin pääsee sarveiskalvolle, tyypillisimmin nimenomaan piilolinssien kantajan silmään veden välityksellä. Infektio etenee hitaasti, ja sen oireet, mukaan lukien kipu, valonarkuus, näön hämärtyminen, muistuttavat aluksi tavallista silmätulehdusta. Tästä syystä diagnoosi viivästyy usein, mikä tekee hoidosta vaikeampaa.

Hoitamattomana tai myöhään diagnosoituna Acanthamoeba-keratiitti voi johtaa pysyvään näön heikkenemiseen tai jopa näön menetykseen. Tartunnan saaneille joudutaan joskus tekemään sarveiskalvonsiirto.

Muita merkittäviä riskimikrobeja ovat Pseudomonas aeruginosa -bakteeri ja Fusarium-sieni, jotka molemmat voivat aiheuttaa sarveiskalvon haavauman. Haavauma eli sarveiskalvohaava syntyy, kun infektio vaurioittaa sarveiskalvon pintasoluja, ja se voi johtaa pysyvään arpimuodostukseen näkökentässä.

Tilannekohtaiset riskit ja suositus – tiivistetty taulukko

Piilolinssit suihkussa ja kasvojen pesun yhteydessä

Suihkuvesi ei ole steriiliä, ja piilolinssit voivat altistua mikrobeille jo lyhyenkin kastumisen aikana.

Suihku on yksi yleisimmistä tilanteista, joissa piilolinssinkäyttäjät altistuvat vedelle, usein huomaamattaan tai tietoisesti pienentäen riskiä silmät sulkemalla.

Roiskevesi ja silmien sulkeminen – vähentääkö riskiä?

Silmien sulkeminen suihkussa vähentää merkittävästi veden pääsyä suoraan silmän pintaan, mutta ei poista riskiä kokonaan. Vesi voi päästä silmien alle luomiraon kautta, ja kasvoille valuvat pisarat kulkeutuvat väistämättä silmien alueelle. Kosteus ja roiskeet voivat siirtää mikrobeja silmien alueelta linssin pinnalle.

Kasvojen pesu on erityisen riskialtis tilanne: kädet tuodaan suoraan silmien lähelle, ja vettä roiskuu kontrolloimattomasti. Vaikka pitäisit silmät tiukasti kiinni, tilanne ei ole turvallinen piilolinssien käyttäjälle.

Ylipäätään suihkussa käyntiä ja kasvojen pesua piilolinssit silmässä ei suositella, ja paras käytäntö on poistaa linssit ennen suihkuun menoa.

Toimintaohje, jos linssit kastuvat suihkussa

Jos suihkuvesi pääsi kosketuksiin piilolinssien kanssa:

Poista linssit mahdollisimman pian suihkun jälkeen. Huuhdo jokainen linssi huolellisesti monikäyttöisellä piilolinssinesteellä, älä vedellä. Säilytä linssit piilolinssinesteessä vähintään kuusi tuntia tai yön yli desinfioitumista varten. Jos silmissä tuntuu ärsytystä, punoitusta tai kipua seuraavina päivinä, hakeudu silmälääkärille.

Jos käytät kertakäyttöpiilolinssejä, paras toimintatapa on yksinkertainen: heitä kastuneet linssit pois ja ota uudet käyttöösi.

Piilolinssit saunassa

Saunan kuumuus ja kuiva ilma voivat heikentää piilolinssien käyttömukavuutta ja lisätä silmien ärsytysriskiä.

Sauna on osa monien suomalaisten arkea, mutta piilolinssien käyttäjälle se tarkoittaa erityistä huomioitavaa ennen saunomista.

Kuumuus, kuivuminen ja hapenläpäisykyky

Saunan ongelma piilolinssien kannalta on ensisijaisesti kuumuus ja kuiva ilma, ei niinkään vesi. Saunan korkea lämpötila aiheuttaa linssien nopean kuivumisen: linssin kosteus haihtuu, jolloin linssi kutistuu, kovettuu ja hankkaa silmän pintaa vasten. Kuivasilmäisyyden oireet pahenevat huomattavasti.

Kuivunut linssi ei läpäise happea normaalisti. Sarveiskalvo tarvitsee happea suoraan ilmasta, ja hapenläpäisyn heikkeneminen altistaa sen tulehduksille. Mitä pidempään saunassa ollaan piilolinssit silmässä, sitä suurempi riski.

Löylyvesi ja höyry lisäävät vesikontaktin mahdollisuutta, erityisesti jos löylyjä heitetään runsaasti. Vesihöyry ei ole yhtä riskialtista kuin nestemäinen vesi, mutta jatkuva höyrylle altistuminen ei ole piilolinssinkäyttäjälle suositeltavaa.

Milloin linssit kannattaa poistaa ennen saunaa?

Aina ennen saunaan menoa. Tämä on yksinkertainen ja selkeä suositus ilman poikkeuksia.

Poista piilolinssit, laita ne piilolinssikotelon nesteeseen ja käytä tarvittaessa silmälaseja saunan ajan. Silmälaseja ei tarvitse pitää itse löylyhuoneessa, joten näöntarve on useimmiten vähäinen.

Jos olet erittäin huononäköinen etkä halua olla ilman apuvälinettä, mitoita saunavuorosi niin, että voit pitää silmälaseja ainakin pukuhuoneessa.

Lue seuraavaksi: Saako piilolinssejä käyttää saunassa?

Piilolinssit ja uinti: uima-allas, järvi, meri ja kylpylät

Luonnonvedet, kuten järvet ja joet, sisältävät mikro-organismeja, jotka voivat tarttua piilolinsseihin ja lisätä sarveiskalvotulehduksen riskiä.

Uiminen piilolinssit silmässä on yksi riskialttiimmista tilanteista. Ilman uimalaseja silmät uppoavat kokonaan veteen, altistusaika on pitkä ja mikrobeja on runsaasti.

Uimahallien ja kylpylöiden kloorattu vesi ei ole steriiliä

Uimahallin allasvedessä käytetään kloorausta mikrobien vähentämiseksi, mutta kloori ei tee vedestä steriiliä. Altaissa elää jatkuvasti bakteereja ja alkueläimiä, kuten Acanthamoebaa, joiden pitoisuudet vaihtelevat käyttöasteen, vesien vaihtovälin ja klooripitoisuuden mukaan.

Kloori itsessään voi myös ärsyttää silmiä ja linssien materiaalia, jolloin silmäsi voivat olla kastumisen jälkeen punoittavat ja kirvelevät, vaikka varsinaista infektiota ei olisi tapahtunutkaan.

Luonnonvedet ovat erityisen vaarallisia

Järvissä, joissa ja muissa makeissa luonnonvesissä mikrobipitoisuudet voivat olla merkittävästi korkeammat kuin klooratuissa altaissa. Erityisesti seisovat ja lämpimät vedet ovat otollisia alkueläinten kasvulle.

Merivesi on osmoottisilta ominaisuuksiltaan erilaista kuin silmän kyynelneste: suolapitoisuuden ero voi aiheuttaa epätasapainon silmän pinnalla ja tehdä siitä haavoittuvaisemman. Merellä on myös omat mikrobiyhteisönsä, joista osa on yhtä lailla haitallisia piilolinssinkäyttäjille.

Kylpylöiden, vesipuistojen ja luonnonvesialtaiden vedet vaihtelevat puhtaudeltaan huomattavasti: osassa hygieniastandardit ovat tiukat, osassa löyhemmät.

Uimalasit voimakkuuksilla vaihtoehtona

Paras ratkaisu uimiseen huononäköiselle on uimalasit, joihin on saatavilla voimakkuuslinssejä. Uimalasit sulkevat veden kokonaan silmien ulkopuolelle, jolloin näet vedenalaisessa ympäristössä ja silmäsi pysyvät suojassa.

Voimakkuusuimalaseja on saatavilla valmisvoimakkuuksina useimmille sfäärisille refraktioille sekä tilaustuotteina, joihin voidaan hioa tarkka voimakkuus myös astigmaatikoille.

Kertakäyttöpiilolinssit uimiseen

Jos et voi tai halua käyttää uimalaseja ja päätät uida piilolinssit päässä, on ehdottoman suositeltavaa käyttää kertakäyttölinssejä ja uimalaseja niiden päällä. Uimalasit vähentävät veden kosketusta, ja kertakäyttölinssit voit heittää pois uimisen jälkeen sen sijaan, että puhdistaisit vedelle altistuneet linssit.

Älä koskaan aseta vedelle altistuneita vaihdettavia piilolinssejä takaisin silmiin puhdistamatta niitä kunnolla piilolinssinesteessä.

Lue seuraavaksi: Piilolinssit ja uiminen – mitä pitää tietää?

Piilolinssit paljussa ja porealtaassa

Paljuvedessä yhdistyvät lämmin lämpötila ja pitkä altistusaika, mikä voi lisätä mikro-organismien tarttumista piilolinsseihin.

Palju ja poreallas ovat vesiympäristöistä kenties aliarvioiduin riski piilolinssinkäyttäjille.

Lämmin vesi ja mikrobien kasvu

Lämmin vesi, paljulle ja porealtaalle tyypillinen 36–40 asteen lämpötila, on mikrobien kasvulle lähes optimaalinen lämpötila. Acanthamoeba ja monet bakteerit viihtyvät juuri tässä lämpötila-alueella.

Vaikka palju olisi desinfioitu asianmukaisesti, desinfioinnin tehokkuus vaihtelee, ja erityisesti yksityiset paljut eivät aina täytä samoja hygieniastandardeja kuin valvotut uimahallit.

Pitkä altistusaika ja lisääntynyt infektioriski

Paljussa istutaan tyypillisesti pitkään, usein 20–40 minuuttia tai pidempäänkin. Mitä pidempään linssit ovat alttiina vedelle, sitä enemmän mikrobeja ehtii kertyä niiden pinnalle ja sitä suuremmaksi infektioriski kasvaa.

Porealtaan suihkuavat suuttimet kuljettavat vettä silmien alueelle aktiivisesti, mikä lisää kosketusta entisestään. Palju yhdistettynä alkoholin nauttimiseen, kuten se usein tapahtuu, heikentää myös omaa riskinarviointikykyä.

Suositus on yksiselitteinen: poista piilolinssit ennen paljuun tai porealtaaseen menoa.

Piilolinssejä ei tule puhdistaa vedellä tai säilyttää siinä

Virheellinen säilytys on yksi tavallisimmista piilolinssiperäisten silmätulehdusten taustatekijöistä. Usein taustalla on hetki, jolloin oikea piilolinssineste on loppu ja tilalle valitaan “jokin muu”. Silmälle tämä kompromissi voi olla kohtalokas.

Miksi vesijohtovesi ei sovi linssien puhdistukseen?

Vesijohtovesi ei desinfioi. Se ei tapa bakteereja, sieniä eikä muita mikro-organismeja piilolinssin pinnalta. Päinvastoin, vesi voi tuoda linssiin lisää mikrobeja, jotka tarttuvat linssimateriaaliin ja siirtyvät siitä suoraan silmään.

Lisäksi vesijohtovedessä on todettu esiintyvän Acanthamoeba-alkueläintä. Tätä mikro-organismia on löydetty myös maissa, joissa vesihuolto on korkeatasoista. Piilolinssi toimii mikrobien kiinnittymispintana, ja silmän pinnalla olosuhteet voivat mahdollistaa infektion kehittymisen.

Vesijohtovesi ei siis ole "melkein sopiva" vaihtoehto, se on aivan väärä vaihtoehto.

Entä pullovesi, tislattu vesi ja suolaliuos?

Pullovesi mielletään usein puhtaammaksi kuin hanavesi, mutta se ei ole steriiliä. Avaamisen jälkeen bakteerit voivat lisääntyä nopeasti, eikä pullotusprosessi tee vedestä desinfioivaa.

Tislattu vesi on kemiallisesti puhtaampaa, mutta sekään ei ole steriiliä eikä sisällä mikrobeja tappavia aineita. Lisäksi se voi vaikuttaa linssimateriaalin rakenteeseen epäedullisesti.

Apteekista saatava fysiologinen suolaliuos tuntuu loogiselta vaihtoehdolta, koska se muistuttaa kyynelnesteen suolapitoisuutta. Se soveltuu huuhteluun, mutta ei desinfiointiin. Suolaliuos ei tapa mikrobeja, joten linssi jää mikrobiologisesti käsittelemättömäksi.

Yhteistä näille kaikille on yksi asia: ne eivät desinfioi.

Oikea piilolinssineste ja desinfiointi

Piilolinssien säilytykseen ja puhdistukseen tulee käyttää vain tarkoitukseen valmistettua piilolinssinestettä. Monikäyttöiset linssinesteet sisältävät desinfioivia yhdisteitä, jotka on kehitetty tuhoamaan bakteereja, sieniä ja muita taudinaiheuttajia sekä säilyttämään linssimateriaalin ominaisuudet.

Neste vaihdetaan joka kerta kokonaan. Käytettyä nestettä ei saa täydentää uudella, vaan kotelo tyhjennetään ja täytetään tuoreella liuoksella.

Jos piilolinssineste loppuu, turvallisin ratkaisu on käyttää silmälaseja, kunnes saat uuden pullon. Väliaikainen improvisointi väärällä nesteellä voi aiheuttaa ongelman, jonka hoito kestää viikkoja.

Vertaa monikäyttöisten ja vetyperoksidipohjaisten piilolinssinesteiden hinnat täällä.

Piilolinssikotelon puhdistus ja vaihtoväli

Kun puhutaan silmähygieniasta, piilolinssikotelo mainitaan harvoin, vaikka se on keskeinen osa piilolinssinkäyttäjän hygieniaa ja yleinen mikrobien kasvualusta.

Kotelo osana silmähygieniaa

Tutkimuksissa on todettu, että piilolinssikoteloissa esiintyy useimmiten bakteereita riippumatta siitä, kuinka huolellisesti käyttäjä muuten hoitaa piilolinssejään. Kotelo on kosteassa ympäristössä, sitä käsitellään käsin päivittäin ja sen pinnoille voi muodostua mikrobikalvo eli biofilmi, jota on vaikea poistaa pelkällä huuhtelulla.

Biofilmissä mikrobit ovat suojassa desinfiointiaineiltakin, mikä tarkoittaa, että huonosti hoidettu kotelo voi kontaminoida senkin piilolinssinestettä, jonka sinne lisäät.

Ilmakuivaus, nestehuuhtelu ja säännöllinen vaihto

Oikea tapa hoitaa piilolinssikoteloa:

• Huuhtele kotelo jokaisen käyttökerran jälkeen tuoreella piilolinssinesteellä.
• Jätä kotelo avonaisena kuivumaan ylösalaisin, jotta ilma pääsee kiertämään ja kosteus haihtumaan.
• Älä kuivaa koteloa paperilla tai liinalla, koska se voi tuoda koteloon uusia mikrobeja.
• Vaihda kotelo uuteen aina kun otat käyttöön uuden piilolinssinesteen. Useimmissa piilolinssinesteissä on kotelo mukana.
• Suositeltu vaihtoväli on yleisesti 1–3 kuukautta, mutta käytännössä vaihto pullon kanssa samanaikaisesti on helppo ja hyvä muistisääntö.

Mitä tehdä, jos piilolinssit kastuvat?

Jos piilolinssit altistuvat vedelle vahingossa, oikeilla toimilla voit pienentää infektioriskiä merkittävästi.

1. Poista linssit välittömästi. Mitä nopeammin linssit otetaan pois, sitä vähemmän mikrobeja ehtii kertyä niiden pinnalle.
2. Huuhtele linssit desinfioivalla piilolinssinesteellä.
3. Säilö linssit tuoreeseen hoitonesteeseen vähintään 6–8 tunniksi tai yön yli. Tämä riittää yleensä desinfioimaan linssit.
4. Arvioi tilanne ennen kuin laitat linssit takaisin silmiin. Olivatko linssit kosketuksessa luonnonveden tai erityisen riskialttiin nesteen kanssa? Jos kyllä, harkitse linssien hävittämistä.
5. Tarkkaile silmiä seuraavat 1–3 vuorokautta. Jos oireita ilmenee, hakeudu hoitoon.

Yhteenveto

Piilolinssien altistumista vedelle tulee välttää kaikissa tilanteissa, eikä siihen ole turvallisia poikkeuksia.

Älä käy suihkussa tai pese kasvoja piilolinssit päässä. Poista linssit aina ennen saunomista. Älä ui piilolinssit päässä, vaan käytä uimalaseja vahvuuksilla tai kertakäyttölinssejä, jotka voit hävittää uimisen jälkeen. Vältä paljua ja poreammeita piilolinssien kanssa.

Älä koskaan puhdista linssejä vedellä tai säilytä niitä siinä. Tämä koskee myös pullovettä ja tislattua vettä. Huolehdi myös piilolinssikotelon puhtaudesta ja vaihda kotelo säännöllisesti uuteen.

Jos piilolinssit kastuvat, poista ne välittömästi, huuhdo piilolinssinesteellä ja tarkkaile oireita. Hakeudu hoitoon matalalla kynnyksellä erityisesti jos silmissä on kipua tai näkömuutoksia.

Paras tapa suojautua on tehdä päätös jättää linssit pois aina ennen vesiaktiviteetteja. Se on yksinkertainen teko, joka voi suojata näköäsi pitkälle tulevaisuuteen.

 Loading ...