Kun silmä vanhenee, iho ohenee ja veltostuu, ja silmäluomien lihakset heikkenevät. Tämä voi saada yläluomen painumaan alas ja alaluomen roikkumaan. Silmäripset ja kulmakarvat voivat menettää rehevyyttään ja harventua huomattavasti.
Iän myötä kyynelnesteen tuotanto heikkenee ja sidekalvon rauhaset tuottavat vähemmän eritteitä kyynelkerrokseen. Nämä muutokset voivat lisätä tahmeutta, kun silmiin kertyy limaa. Sarveiskalvo voi kuivua ja aiheuttaa ärsytystä ja epämukavuuden tunnetta silmissä.
Silmän pinnalla oleva sidekalvo ohenee ja haurastuu ikääntymisen myötä, jolloin se muuttuu keltaisemmaksi. Kovakalvo (valkoinen, silmämunan uloin seinämä) saa myös kellertävän sävyn, kun siihen kertyy rasvoja. Kalsiumia voi kerrostua kovakalvolle, mikä voi aiheuttaa harmaita läpikuultavia läikkiä. Sarveiskalvon reunoille voi ilmaantua valkoinen rengas.
Jo noin 20-vuotiaana silmän mykiö eli linssi alkaa menettämään joustavuuttaan ja iän myötä se myös kovettuu. Tämä vaikeuttaa kohdistamista lähellä oleviin kohteisiin ja tarkentaminen vaatii enemmän aikaa kuin ennen. Samalla silmät rasittuvat, kun linssin ympärillä olevat lihakset yrittävät kompensoida linssin joustavuuden vähenemistä. Silmien rasittuminen oireilee helposti väsymyksenä ja päänsärkynä. Tätä fyysistä ilmiötä kutsutaan presbyopiaksi eli ikänäöksi. Myös pimeällä näkeminen voi heikentyä. Nämä muutokset ilmaantuvat yleensä yhtäaikaisesti molemmissa silmissä.
Taittoviasta riippumatta meidän kaikkien silmät muuttuvat mykiön elastisuuden heikkenemisen myötä. Lähinäön heikkeneminen oireilee käytännössä yleensä vasta 40 ikävuoden jälkeen, mutta muutokset ovat yksilöllisiä. Laserleikkauksella ei voida estää ikänäön aiheuttamaa lähinäön heikkenemistä.
Ikänäköä voidaan korjata kaksiteho- ja monitehopiilolinsseillä. Noin 50 ikävuodesta alkaen lähinäköä joudutaan korjaamaan vahvemmilla linsseillä muutaman vuoden välein ja noin 60 vuoden iässä lähinäkö ei enää merkittävästi muutu. Monitehopiilolinsseillä voidaan korjata sekä lähi- että kaukonäköä. Niissä on erikoishionta, joka auttaa silmää tarkentamaan lähelle esim. lukiessa sekä kaukana oleviin kohteisiin. Moniteholinssejä on saatavilla kuukausi-, päivä- ja jatkuvakäyttöisinä linsseinä.
Ikääntyesssä mykiö tummuu, muuttuu läpinäkymättömämmäksi, ja toisinaan myös paksuuntuu, mikä aiheuttaa likinäköä. Katarakti eli harmaakaihi, jossa mykiö samentuu pikkuhiljaa, kehittyy yleensä hitaasti vuosien varrella. Se voi olla huomaamaton, kunnes samentuma peittää näkökentän keskustan aiheuttaen näön heikentymistä. Harmaakaihin aiheuttajia ovat mm. ikä, silmävammat, UV-säteily, perintötekijät, ihosairaudet, lääkitys ja diabetes. Harmaakaihi on maailman yleisin sokeuden syy.
Ajan myötä silmien etukammiot voivat madaltua, jolloin kammionestejärjestelmä voi tukkeutua ja värikalvo painautua kammiokulmaa vasten. Tämä lisää silmänsisäistä painetta, mikä vaurioittaa näköhermoa. Tilaa kutsutaan ahdaskulmaglaukoomaksi ja se voi hoitamattomana johtaa sokeuteen.
Ikääntyvä verkkokalvo (silmän sisin kerros) ohenee ja sen herkkyys voi vähentyä solukadon, vähentyneen verenkierron tai rappeutumisen takia. Erityisen herkkä rappeutumiselle on makula (verkkokalvon tarkimmin näkevä alue); silmäpohjan ikärappeuma on vakava sairaus, joka voi viedä näkökyvyn.
Lisätietoa ja lähteet:
Tavallinen kodin askare voi muuttua hetkessä painajaiseksi, kuten vaasalainen Sanna Syri sai ikäväkseen kokea kesäkuussa. Hän oli täyttämässä tiskikonetta, kun pieni määrä pesuainetabletin sisältöä päätyi vahingossa hänen silmäänsä. Seuraukset olivat dramaattiset – silmän sarveiskalvo tuhoutui osittain, ja vamma vaati nopeasti sairaalahoitoa. Tapaus on hyvä muistutus kaikille, miten vaarallisia päivittäin käytettävät […]
Kuivasilmäisyys on vaiva, joka koskettaa monia piilolinssien käyttäjiä. Oireet, kuten silmien kuivuus, polttelu ja väsymys, voivat tehdä piilolinssien käytöstä epämiellyttävää ja joskus jopa mahdotonta. Yleisimpiä hoitokeinoja ovat kostutustipat, mutta uusi tutkimus ehdottaa jotain yllättävää: nauru saattaa olla yhtä tehokas. Lähiaikoina julkaistu tutkimus vertasi naurujumppaa ja perinteisiä hyaluronihappotippoja kuivasilmäisyyden hoidossa, ja […]
Silmäteräväli, tai pupillien välinen etäisyys (engl. pupillary distance, PD), on silmiesi pupillien välinen mitta. Se on tärkeä tieto silmälaseja hankittaessa, ja tarvitset sen aina ostaessasi silmälasit verkosta. Silmäteräväliä ei aina merkitä silmälasireseptiin. Vaikka pupillien välinen etäisyys on helppo mittauttaa optikkoliikkeessä, palvelu voi olla maksullinen. Tässä blogijutussa kerromme, miten voit mitata […]
Digitaalinen näkörasitus (Computer Vision Syndrome) on yhä yleisempi terveysongelma modernissa yhteiskunnassa, jossa älypuhelimet, tietokoneet, tabletit ja muut digitaaliset laitteet ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme. Termi viittaa silmien väsymiseen ja rasitukseen, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta digitaalisille näytöille. Vaikka digitaaliset laitteet ovatkin parantaneet monia elämän osa-alueita, niiden liiallisella käytöllä voi olla negatiivisia […]
Piilolinssien vesipitoisuus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa piilarien käyttömukavuuteen, suorituskykyyn ja hoitoon. Tässä blogijutussa pureudumme vesipitoisuuden ymmärtämiseen ja sen merkitykseen piilolinssien valinnassa ja käytössä. Blogijutussa käymme läpi, miten vesipitoisuus vaikuttaa linssien suorituskykyyn ja hoitoon, sekä tarkastelemme uusien materiaalien ja teknologioiden roolia. Lopuksi vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin vesipitoisuudesta, jotta sinä voit […]
Visus-arvo on termi, johon saatat törmätä eri elämäntilanteissa – silmälääkärin vastaanotolla, optikon tutkimuksessa tai ajokorttia hankkiessa. Tämä mittari antaa tärkeää tietoa silmän kyvystä erottaa yksityiskohtia, ja se on olennainen osa näkökyvyn arviointia. Tässä blogikirjoituksessa avaamme visus-arvon merkitystä: kerromme, mikä visus-arvo on, miten se mitataan ja miksi sen ymmärtäminen on tärkeää […]
Piilolinssit ovat täydellinen ratkaisu heille, jotka haluavat välttää silmälaseja hinnalla millä hyvänsä. Monille piilolinssit ovat esteettisempi vaihtoehto kuin silmälasit, ja siksi moni turvautuu niihin aina kuin mahdollista. Tästä herää kaksi keskeistä kysymystä: Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä? Onko piilolinssien jatkuva käyttö haitallista? Onko piilolinssejä turvallista käyttää joka päivä? Piilolinssien päivittäinen […]
Näärännäppy on yleinen, mutta vaaraton silmävaiva, joka näyttää pieneltä patilta. Se voi olla aristava, turvonnut tai punoittava, ja näppy saattaa märkiä. Vaivaa esiintyy kaikenikäisillä, eikä se ole vaarallinen, vaikka patti saattaakin olle kipeä ja tuntua häiritsevältä. Tässä jutussa kerromme, mikä on näärännäppy, miten sitä voi hoitaa itse ja milloin kannattaa […]
Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu nopeasti. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin. Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja […]
Makula (macula lutea) on soikea pigmentoitunut alue ihmisen ja muiden eläinten verkkokalvon keskellä. Ihmissilmän makulan halkaisija on noin 5,5 millimetriä, ja se on jaettu umbo-, foveola- ja foveal-vaskulaarisiin vyöhykkeisiin, sekä fovea-, parafovea- ja perifovea-alueisiin. Anatominen makula (5,5 mm) on huomattavasti suurempi kuin kliininen makula, joka 1,5 millimetrin koossa vastaa anatoomista […]
Oletko koskaan huomannut näkökentässäsi pienen kohdan, jossa esineet näyttävät katoavan tai eivät näy ollenkaan? Olet saattanut löytää silmän sokean pisteen. Meidän kaikkien molemmissa silmissä on sokea piste, mutta emme yleensä huomaa sitä, koska toinen silmä kompensoi puuttuvan tiedon. Tässä jutussa kerromme, mikä sokea piste on, mistä se johtuu ja miten […]
Mike Krumholz, 21-vuotias mies Floridasta, menetti toisesta silmästään näön otettuaan päiväunet piilolinssit silmissään. Herättyään hänen silmänsä näyttivät punaisilta ja tuntuivat kuin allergisessa reaktiossa. Lääkärissä hänen silmässään diagnosoitiin väärin HSV1-viruksen aiheuttama herpesinfektio. Vierailtuaan viidellä eri silmälääkärillä ja kahdella erikoislääkärillä, hänen silmässään diagnosoitiin erittäin harvinainen loinen, nimeltä akantameba. Se aiheuttaa vuonna 1973 […]
Puhtaiden ja kunnolla sovitettujen piilolinssien pitäisi olla mukavat käyttää, eikä aiheuttaa päänsärkyä. Mikäli käytät sinulle määrättyjä piilolinssejä ja olet alkanut kärsimään päänsärystä pian niiden käytön aloittamisen jälkeen, ota yhteyttä silmälääkäriisi. Silmäasiantuntija voi selvittää johtuuko päänsärky piilolinsseistä tai onko päänsärky muulla tavoin silmiin liittyvää. Silmäoireista peräisin oleva päänsärky voi johtua ainakin […]
Silmälasien vaihtaminen piilolinsseihin on helpompaa, kuin voisi äkkiseltään ajatella. Laseista luopuminen voi silti tuntua aluksi pelottavalta. Minkälaiset piilolinssit hankin? Miten piilolinssejä käsitellään? Miltä piilolinssi tuntuu silmässä? On täysin normaalia kantaa näistä asioista huolta ja se on myös tarpeellista, koska piilolinssit luetaan lääkinnälliseksi laitteeksi ja niiden käyttö vaatii erityistä huolenpitoa. Lue […]
Itkeminen on ihmiselle ominainen psyykkinen olotila, jossa kyynelnestettä purkautuu silmän kyynelkanavista. Itkun voivat aiheuttaa esimerkiksi suru, voimakas kipu, pettymys, suuttumus, liikutus, stressi tai ahdistus. Itku on stressiä laukaisevan parasympaattisen hermoston tapa palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun jälkeisessä hermojännitystilassa. Itkeminen voi olla myös väline ilmaista tunteita muille ihmisille. Mutta mitä silmissä tapahtuu, […]
Varusmiespalveluksen suorittaminen aiheuttaa omat haasteensa piilolinssien käytölle. Tässä artikkelissa esitetään yleisimpiä kysymyksiä piilolinssien käytöstä armeijassa ja annetaan niihin vastauksia. Voiko armeijassa käyttää piilolinssejä? Kyllä se on mahdollista, vaikkakin siihen liittyy omat haasteensa. Joissakin tilanteissa piilolinssit voivat helpottaa armeijaelämää huomattavasti. Missä tilanteissa piilolinssejä kannattaa käyttää armeijassa? Piilolinsseistä voi olla etua erilaisissa […]
Uusilla piilolinssien käyttäjällä on usein alussa hankaluuksia piilolinssien laittamisessa silmään, kun silmä räpsähtää juuri ennen kuin linssi koskettaa silmää. Samalla linssi voi pudota tai taittua, jonka jälkeen se täytyy puhdistaa tai kostuttaa piilolinssinesteellä. Silmien räpyttely on luonnollinen refleksi, jonka avulla silmä suojelee itseään ulkoapäin tulevilta ärsytyksiltä. Silmäripset ja -luomet muodostavat […]
Käytätkö piilolinssejä? Amerikan silmätautiakatemian (American Academy of Ophthalmology, AAO) asiantuntijat uskovat, että siirtyminen käyttämään silmälaseja voi hidastaa koronavirusepidemian leviämistä. Meneillään oleva COVID-19-pandemia on saanut ihmiset miettimään enemmän mitä he tekevät käsillään, koska kasvojen - ja erityisesti suun, nenän ja silmien - koskettelun on varoitettu levittävän virusta. AAO:n mukaan piilolinssien käyttäjillä […]
Kertakäyttöpiilolinssit ovat muuttaneet tapaamme korjata näköä tarjoten ennennäkemätöntä helppoutta ja mukavuutta piilolinssien käytössä. Nämä linssit, jotka heitetään pois päivän käytön jälkeen, eliminoivat tarpeen jokapäiväiselle puhdistukselle ja huollolle, mikä tekee niistä erinomaisen valinnan aktiiviselle, modernille ihmiselle. Kertakäyttölinsseissä on valtava valikoima vaihtoehtoja, jotka vastaavat erilaisiin tarpeisiin – olipa kyseessä sitten kuivat silmät, […]
Tiesitkö, että ennen muovin keksimistä piilolinssit valmistettiin lasista? Piilolinssien kehitys alkoi jo kauan ennen nykypäivän pehmeitä linssejä, ja niiden historia ulottuu aina 1500-luvulle asti. Jo Leonardo Da Vinci pohti, miten sarveiskalvon taittovoimaa voisi muuttaa ulkoisten välineiden avulla, mutta vasta 1800-luvun lopulla saksalaiset keksijät alkoivat valmistaa ensimmäisiä käytännöllisiä lasista tehtyjä piilolinssejä. […]
Princetonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet 3D-tulostimen, jolla voidaan tulostaa ledejä kerroksittain. Tulevaisuudessa laitteella voi olla mahdollista tulostaa piilolinssit, johon on integoitu heijastusnäyttö. Mikä on heijastusnäyttö? Heijastusnäyttö (Heads-up display, HUD) on näyttö, johon voidaan heijastaa kulloinkin tarvittavia tietoja. Sellaisia käytetään esimerkiksi sotilaslentokoneissa heijastamaan suunnistamista ja asejärjestelmien käyttöä helpottavia tietoja läpinäkyvään levyyn. […]
Mikäli harrastat laskettelua tai muita talviurheilulajeja ja tarvitset näönkorjausta, voit käyttää joko piilolinssejä, silmälaseja laskettelulasien alla tai laskettelulaseja voimakkuuksilla. Kunnolliset laskettelulasit vahvuuksilla helpottavat elämää, kun näet tarkasti myös rinteessä. Lisäksi ne suojaavat silmiä tapaturmilta ja haitalliselta UV-säteilyltä. Markkinoilla on onneksi paljon yrityksiä, jotka valmistavat laskettelulaseja myös meille taittovirheistä kärsiville. Suojaa […]
Kaihi, eli harmaakaihi (katarakta), on yleinen silmäsairaus, jossa silmän normaalisti kirkas linssi eli mykiö samentuu ja läpäisee valoa vähemmän, heikentäen vähitellen näköä. Tämä tila kehittyy usein iän myötä ja on maailmanlaajuisesti yksi johtavista syistä sokeuteen. Kaihi vaikeuttaa erityisesti näkemistä hämärässä ja saattaa lisätä silmien herkkyyttä häikäisylle. Moni saattaa pohtia, voiko […]
Lääkärien ja hoitajien uuvuttavat viikonloput sairaaloiden ensiapupoliklinikoilla voivat johtaa pitkien vuorojen tekemiseen vähällä unella. Pitkien vuorojen tekeminen ilman nukkumista on herättänyt huolta, koska se voi kasvattaa virheiden ja väärien päätösten todennäköisyyttä potilaiden hoidossa. Uusi silmäkoe voi mahdollistaa tavan testata onko lääkäri liian väsynyt suorittamaan tehtäviään. Kansainvälinen tutkimusryhmä uskoo, että ihmisen […]