Onko silmälasien sinivalosuojasta hyötyä?

Julkaistu: 18.8.2021 • Muokattu: 27.9.2023
Kuva työpöydästä, jonka päällä oleva tietokoneen ja älylaitteen näyttö hohkaavat sinistä valoa.

Ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaa älypuhelinten, tietokoneiden, tablettien ja televisioruutujen äärellä. Digitaalisten laitteiden näyttöjen siniselle valolle (myös sinivalo tai korkeaenerginen näkyvä valo, engl. Blue Light tai High-energy Visible Light) altistumisen sanotaan aiheuttavan muun muassa silmien rasitusta, kuivumista, kutinaa, kirvelyä, punoitusta, väsymistä, unettomuutta ja jopa silmänpohjan rappeumaa. Onko väitteissä perää ja kannattaako silmälaseihin hankkia optikoiden markkinoima sinivalosuoja?

Tässä jutussa kerromme mitä sinivalo ja suurienerginen HEV-valo ovat, mitä väitettyjä vaikutuksia niillä on silmien terveydelle, sekä miten digitaalisten laitteiden näyttöjen sininen valo vaikuttaa ihmisen sisäiseen kelloon ja vuorokausirytmiin.

Mitä sinivalo on?

Sinivalo on näkyvän valon spektrin alue, jonka aallonpituus on 400-525 nanometriä. Tämä sisältää spektrin violetin ja syaanin väliset aallonpituudet. Kapeaspektrinen sininen valo, jota kutsutaan myös sinikseksi LED-valoksi tai lyhyen aallonpituuden LED-valoksi, on eräänlainen suurienerginen näkyvä valo, jonka aallonpituus on 400-450 nanometriä. Tämä valo on yleinen digitaalisten laitteiden näyttötekniikoissa.

Valo koostuu sähkömagneettisista hiukkasista, jotka kulkevat aalloissa. Aalloilla on pituus ja voimakkuus, ja ne säteilevät energiaa. Mitä lyhyempi energia, sitä suurempi energia niillä on. Aallonpituus mitataan nanometreinä (nm) ja 1 nanometri vastaa yhtä miljardisosaa metristä.

Sähkömagneettinen spektri

Sähkömagneettinen spektri. Alkuperäinen kuva: Eyesafe.com

Jokaista aallonpituutta edustaa tietty väri. Yhdessä ne muodostavat sähkömagneettisen spektrin:

  • 0,01 nm gamma- eli ydinsäteily
  • 1 nm röntgensäteily
  • 100 nm ultraviolettisäteily
  • 400–700 nm näkyvä valo
  • 1 μm–1 cm infrapuna- ja lämpösäteily
  • 1 m–1km radioaallot

Ihmissilmä aistii kuitenkin vain yhden osan tästä spektristä: näkyvän valon. Näkyvä valo on se osa sähkömagneettista spektriä, joka voidaan nähdä väreinä: violetti, sininen, syaani, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Sähkömagneettisella spektrillä violetin valon aallonpituus on 380-450 nm, sinisen valon aallonpituus 450-485 nm ja syaanin valon aallonpituus 485-500 nm. Niiden sisään mahtuu suurienerginen näkyvä valo (engl. High-energy Visible Light, HEV light), jonka aallonpituudet ovat 400-450 nm.

HEV-valolle altistumisella on useita väitettyjä terveysvaikutuksia muun muassa Harvard Health Publishingin mukaan.

Sinivalon väitettyjä haittavaikutuksia

Mitä haittoja sinivalolle altistumisesta sitten aiheutuu?

Optikkojen verkkosivuilla ns. Blue Blocker -sinivalosuojaa markkinoidaan osaksi muun muassa seuraavien oireiden ratkaisua:

  • silmien rasitus
  • silmien kuivuminen
  • silmien kutina
  • silmien kirvely
  • silmien punoitus
  • silmien väsyminen
  • silmien punoitus
  • silmänpohjan rappeuma
  • kaihi
  • päänsärky
  • heikotus
  • unettomuus [1] [2] [3]

Onko sinistä valoa suodattavista linsseistä hyötyä meille, jotka joudumme tuijottamaan näyttöä yli 8 tuntia päivässä? Se riippuu keneltä kysytään.

Jo aihetta käsittelevä Wikipedia-artikkeli osoittaa, että aihe on kiistanalainen, eikä yksiselitteistä vastausta kysymykseen ole. Syy on yksinkertainen: sinivaloa estävät pinnoitteet ovat niin uusi keksintö, että niitä on tutkittu vain vähän.

Stressaantunut nainen kannettavan tietokoneen äärellä.

Mitä asiantuntijat ja tiede sanovat?

Yhdysvaltain silmätautiakatemia (American Academy of Ophthalmology, AOS) ei suosittele sinivaloa estäviä linssejä, koska ei ole olemassa riittävää näyttöä siitä, että sininen valo olisi haitallista silmille.

Akatemian mukaan pitkäaikainen näyttöpäätteiden tuijottaminen johtaa räpyttelyn vähentymiseen, mikä rasittaa silmiä. Mutta oireet johtuvat siitä, miten ihmiset käyttävät näyttöjään, eikä siitä, mitä näytöt säteilevät. AOS:n mukaan paras tapa välttää silmien rasitusta on pitää säännöllisiä taukoja näyttöpäätetyöskentelystä.

AOS viittaa myös vuonna 2021 julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan sinivaloa blokkaavat silmälasit eivät poista tai helpota digitaalisten laitteiden käytöstä johtuvaa silmien rasitusta.

Kuluttaja-lehden haastattelema Helsingin yliopiston silmäklinikan professori Timo Tervo ei tuomitse ns. Blue Blocker -pinnoitteita täydeksi huuhaaksi, vaikkei suoranaisesti suosittelekaan niitä potilailleen.

Tervon mukaan ihmiset reagoivat valoon eri tavalla. Joidenkin silmiä sininen valo ärsyttää ja aiheuttaa heille päänsärkyä. Heijastus voi tuntua miellyttävämmältä, jos linsseissä on sinivaloa himmentävä kalvo.

Myös Ylen haastattelema silmätautien erikoislääkäri Tapani Korhonen torppaa pinnoitteen tarpeen: "en ottaisi pinnoitetta, en missään nimessä".

WebMD:n haastattelema optometrian tohtori ja Emoryn yliopiston silmätautien professori Susan Primo kertoo tämän hetkisten tutkimusten osoittavan yhteyden digitaalisten laitteiden liikakäytön ja silmäongelmien välillä, ei sinisen valon ja silmäongelmien välillä.

Mutta jotkut sinivalosuojaa käyttäneet ovat raportoineet vähemmän silmien rasitusta. "Jos haluat käyttää suojaa ja löydät siitä etuja, se on hyvä", hän sanoo.

Primoa häiritsee sinistä valoa estävien pinnoitteiden mainonta ja markkinointi, joka ei ole linjassa tutkimustiedon kanssa. Markkinoinnin avulla asiat saadaan kuullostamaan suositukselta, vaikka ne eivät pohjaudu tietoon.

"He voivat muotoilla asian siten, että se vaikuttaa hyödylliseltä. He voivat sanoa, että se voi olla mahdollista. He voivat käyttää sanoja, kuten voi ja saattaa."

Vuonna 2017 englantilainen Boots Ltd -ketju sai 40 000 punnan sakon harhaanjohtavasta mainonnasta, jonka mukaan digitaalinen sinivalo aiheuttaa verkkokalvon vaurioita ja se voidaan estää ketjun myymillä Boots Protect Plus Blue -linsseillä.

Nuori silmälasipäinen mies tietokoneen äärellä hämärässä.

Sinivalo häiritsee melatoniinin eritystä

Vaikka sinivalo ei välttämättä ole merkittävässä roolissa silmien väsymisen ja muiden silmäongelmien kanssa, sillä on kuitenkin havaittu yhteys melatoniinin tuotantoon.

Melatoniini on antioksidantti ja hormoni, joka valmistaa kehon uneen. Sisäiselle kellolle asiat ovat yksinkertaisia: päivällä on valoisaa ja illalla pimeää. Valon hämärtyminen antaa keholle viestin käynnistää melatoniinin tuotannon. Siksi melatoniinia kutsutaan myös uni- ja pimeähormoniksi.

Normaalisti melatoniinia erittyy eniten yöllä ja vähiten päivällä. Ympäristön valo ohjaa melatoniinin erityksen vuorokausirytmiä. Silmien altistus valolle vähentää ja pimeys lisää melatoniinin eritystä. Ihmisillä verenkierrossa oleva melatoniini aiheuttaa uneliaisuutta.

Prisma Studion haastatteleman Helsingin yliopiston ja Helsingin uniklinikan unitutkija Markku Partisen mukaan uni-valverytmin kannalta sinivalo on ongelmallinen, koska se muistuttaa auringonvaloa. Vielä päiväsaikaan kirkas ruutu on hyvä asia, koska se ylläpitää vireystasoa. Iltaa kohden valon pitäisi muuttua enemmän kelta-punasävyiseksi niin kuin auringonlaskun aikaan.

Houstonin yliopiston vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan sinivalosuodattimella varustettuja laseja käyttäneillä havaittiin 58 prosenttia korkeammat melatoniinitasot ja 24 minuuttia pidempi unen kesto.

Vuonna 2021 Applied Psychology -lehdessä julkaistu artikkeli keräsi tietoa 63 esimieheltä ja havaitsi, että sinivalolasien käyttäminen on tehokas keino parantaa sekä fysiologista unta että työhön sitoutumista ja tehtävien suoritustasoa. Vaikutukset olivat voimakkaampia koehenkilöillä, joilla oli taipumus ottaa päiväunia päivisin.

Yhteenveto

Sininen valo eli sinivalo on lyhytaaltoista näkyvää valoa, joka on yleinen digitaalisten laitteiden näyttötekniikoissa ja LED-valoissa. Sinivalolle altistumisella väitetään olevan monenlaisia haittavaikutuksia, kuten silmien väsyminen, rasitus ja kuivuminen sekä päänsärky.

Optikkojen markkinointiväittämistä huolimatta sinivalon haitallisuudelle ei ole riittävää tieteellistä näyttöä, vaan asiantuntijoiden mukaan suurin osa silmäoireista johtuu todennäköisemmin digitaalisten laitteiden liikakäytöstä.

Vaikka jotkut käyttäjät ovat kokeneet vähemmän silmien rasitusta sinivalosuodattimella varustetuilla laseja käyttäessä suurin osa asiantuntijoista ei suosittele laseihin sinivalosuodatinta eli niin sanottua Blue Blocker -pinnoitetta.

Sinivalon tiedetään kuitenkin vähentävän kehon melatoniinituotantoa, joten sinivalosuodattimesta voi olla hyötyä illalla digitaalisia laitteita käyttävien riittävälle unensaannille.

AOS antaa 7 vinkkiä silmärasituksen helpottamiseksi:

  1. Räpyttele! Ihminen räpäyttää normaalisti silmiään 15 kertaa minuutissa. Tietokoneen tai muun digitaalisen laitteen ääressä räpyttelemme keskimäärin vain 5-7 kertaa minuutissa. Räpyttely on silmien luonnollinen keino saada kosteutta pinnalleen. Jos teet näyttöpäätetyötä, laita post it -lappunen muistuttamaan räpyttelemään silmiä aina välillä.
  2. Kosteuta. Silmätipat helpottavat kuivasilmäisyyden oireita erityisesti lämpimissä ja kuivissa olosuhteissa työskenteleville. Harkitse virkistävien silmätippojen lisäksi ilmankostuttimen käyttöä.
  3. Noudata 20-20-20 -sääntöä. Pidä 20 minuutin välein tauko ja kohdista katseesi johonkin 20 metrin päässä olevaan kohteeseen 20 sekunnin ajan. Näin silmien lihakset eivät väsy.
  4. Käytä tietokonelaseja. Jos työskentelet tietokoneella useita tunteja päivässä, keskustele optikkosi kanssa näyttöpääte-etäisyydelle mitoitetuista erityistyölaseista eli tietokonelaseista.
  5. Säädä näytön kirkkautta ja kontrastia. Jos näyttö loistaa ympäristöä kirkkaampana, silmien on tehtävä enemmän töitä nähdäksesi terävästi. Säädä näytön kirkkaus vastaamaan ympäristön valotasoa. Kokeile myös lisätä näytön kontrastia vähentääksesi silmien rasitusta.
  6. Vähennä häikäisyä. Nykypäivän digitaalisten laitteiden näytöissä on paljon häikäisyä. Kokeile työskentelyä näytön häikäisysuojan kanssa. Häikäisysuojia myydään kodinelektroniikkaliikkeissä.
  7. Säädä työskentelyasentoa. Tietokoneella työskennellessä, sinun tulisi istua noin 60 cm:n (käden mitan) etäisyydellä näytöstä. Säädä näyttö siten, että katseesi on hieman alaspäin, ei suoraan eteen tai ylös.

Artikkelikuva: PolaroMagnet, Unsplash. Muut kuvat: Elisa Ventur, Unsplash, Alan Navarro, Unsplash.

Jaa ystävillesi ❤️

Lisää juttuja aiheesta...

Computer Vision Syndrome eli digitaalinen näkörasitus

Digitaalinen näkörasitus (Computer Vision Syndrome) on yhä yleisempi terveysongelma modernissa yhteiskunnassa, jossa älypuhelimet, tietokoneet, tabletit ja muut digitaaliset laitteet ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme. Termi viittaa silmien väsymiseen ja rasitukseen, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta digitaalisille näytöille. Vaikka digitaaliset laitteet ovatkin parantaneet monia elämän osa-alueita, niiden liiallisella käytöllä voi olla negatiivisia […]

Jaa ystävillesi ❤️
Mitä piilolinssien vesipitoisuus tarkoittaa?

Piilolinssien vesipitoisuus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa niiden käyttömukavuuteen, suorituskykyyn ja hoitoon. Tässä blogijutussa pureudumme vesipitoisuuden ymmärtämiseen ja sen merkitykseen piilolinssien valinnassa ja käytössä. Käymme läpi, miten vesipitoisuus vaikuttaa linssien suorituskykyyn ja hoitoon sekä tarkastelemme uusien materiaalien ja teknologioiden roolia. Lopuksi vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin vesipitoisuudesta, jotta sinä voit tehdä […]

Jaa ystävillesi ❤️
Mikä on visus-arvo?

Visus-arvo on termi, johon saatat törmätä eri elämäntilanteissa – silmälääkärin vastaanotolla, optikon tutkimuksessa tai ajokorttia hankkiessa. Tämä mittari antaa tärkeää tietoa silmän kyvystä erottaa yksityiskohtia, ja se on olennainen osa näkökyvyn arviointia. Tässä blogikirjoituksessa avaamme visus-arvon merkitystä: kerromme, mikä visus-arvo on, miten se mitataan ja miksi sen ymmärtäminen on tärkeää […]

Jaa ystävillesi ❤️
Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä?

Piilolinssit ovat täydellinen ratkaisu heille, jotka haluavat välttää silmälaseja hinnalla millä hyvänsä. Monille piilolinssit ovat esteettisempi vaihtoehto kuin silmälasit, ja siksi moni turvautuu niihin aina kuin mahdollista. Tästä herää kaksi keskeistä kysymystä: Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä? Onko piilolinssien jatkuva käyttö haitallista? Onko piilolinssejä turvallista käyttää joka päivä? Piilolinssien päivittäinen […]

Jaa ystävillesi ❤️
Näärännäppy silmässä ja sen hoito

Näärännäppy on yleinen, mutta vaaraton silmävaiva, joka näyttää pieneltä patilta. Se voi olla aristava, turvonnut tai punoittava, ja näppy saattaa märkiä. Vaivaa esiintyy kaikenikäisillä, eikä se ole vaarallinen, vaikka patti saattaakin olle kipeä ja tuntua häiritsevältä. Tässä jutussa kerromme, mikä on näärännäppy, miten sitä voi hoitaa itse ja milloin kannattaa […]

Jaa ystävillesi ❤️
Mistä silmien räpyttely johtuu?

Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu nopeasti. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin. Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja […]

Jaa ystävillesi ❤️
Mikä on makula?

Makula (macula lutea) on soikea pigmentoitunut alue ihmisen ja muiden eläinten verkkokalvon keskellä. Ihmissilmän makulan halkaisija on noin 5,5 millimetriä, ja se on jaettu umbo-, foveola- ja foveal-vaskulaarisiin vyöhykkeisiin, sekä fovea-, parafovea- ja perifovea-alueisiin. Anatominen makula (5,5 mm) on huomattavasti suurempi kuin kliininen makula, joka 1,5 millimetrin koossa vastaa anatoomista […]

Jaa ystävillesi ❤️
Mikä on näkökentän sokea piste?

Oletko koskaan huomannut näkökentässäsi pienen kohdan, jossa esineet näyttävät katoavan tai eivät näy ollenkaan? Olet saattanut löytää silmän sokean pisteen. Meidän kaikkien molemmissa silmissä on sokea piste, mutta emme yleensä huomaa sitä, koska toinen silmä kompensoi puuttuvan tiedon. Tässä jutussa kerromme, mikä sokea piste on, mistä se johtuu ja miten […]

Jaa ystävillesi ❤️
Mies otti tirsat piilarit päässä – lihansyöjäloinen söi toisen silmän

Mike Krumholz, 21-vuotias mies Floridasta, menetti toisesta silmästään näön otettuaan päiväunet piilolinssit silmissään. Herättyään hänen silmänsä näyttivät punaisilta ja tuntuivat kuin allergisessa reaktiossa. Lääkärissä hänen silmässään diagnosoitiin väärin HSV1-viruksen aiheuttama herpesinfektio. Vierailtuaan viidellä eri silmälääkärillä ja kahdella erikoislääkärillä, hänen silmässään diagnosoitiin erittäin harvinainen loinen, nimeltä akantameba. Se aiheuttaa vuonna 1973 […]

Jaa ystävillesi ❤️
Oliiviöljyn terveyshyödyt silmille ja näölle

Silmät ovat yksi kehon tärkeimmistä elimistä. Niiden avulla voimme nähdä ja kokea ympäröivää maailmaa. Hyvän silmäterveyden ylläpitäminen on elintärkeää elämänlaadun ylläpitämiseksi, mutta monet eivät ole tietoisia, mitä he voivat tehdä suojatakseen näkökykyään. Yksi silmäterveyden ylläpitämisen menetelmistä on oliiviöljyn sisällyttäminen ruokavaliooon. Oliiviöljy on terveellisten rasvojen, vitamiinien ja antioksidanttien lähde, jolla on […]

Jaa ystävillesi ❤️
Vinkkejä piilolinssien käyttöön

Piilolinsseistä on tullut viime vuosina yhä suositumpia, koska ne tarjoavat kätevän ja huomaamattoman tavan korjata näköongelmia. Piilolinssien käyttö voi kuitenkin olla toisinaan hankalaa, varsinkin ensimmäistä kertaa piilolinssejä käyttäville. Tässä jutussa tarjoamme vinkkejä ja niksejä, jotka voivat tehdä piilolinssien käytöstä helpompaa, mukavampaa ja turvallisempaa kaikille piilolinssien käyttäjille. Olitpa sitten aloittelija ja […]

Jaa ystävillesi ❤️
Voiko kaihi parantua itsestään?

Kaihi (harmaakaihi eli katarakta) on silmäsairaus, jossa silmän normaalisti kirkas linssi eli mykiö samentuu ja läpäisee valoa entistä vähemmän. Kaihi on yksi yleisimmistä iän myötä näköä heikentävistä sairauksista ja harmaakaihi yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Mutta voiko kaihi hävitä tai parantua itsestään? Mikä kaihi on? Käypä hoito -verkkosivuston mukaan kaihilla tarkoitetaan […]

Jaa ystävillesi ❤️

Suosituinta sisältöä...

Piilolinssien jäätyminen: Onko se mahdollista?

Talven ihmemaa Suomi tarjoaa lumoavia maisemia ja lukuisia mahdollisuuksia erilaisiin talviharrastuksiin, mutta talvi tuo mukanaan myös äärimmäisen kylmiä olosuhteita, jotka voivat vaikuttaa moniin arkipäiväisiin esineisiin, kuten piilolinsseihin. Piilolinssejä voi joutua Suomessa kuljettamaan ja käyttämään erittäin kylmissä olosuhteissa. Voiko netistä tilatut piilolinssit jäätyä postilaatikkoon talvipakkasella? Mitä piilareille tai linssinesteelle tapahtuu jäätyessään? […]

Jaa ystävillesi ❤️
Piilolinssit ja vesi

Monet piilolinssien käyttäjät eivät tiedä, että piilolinssit ja vesi on huono yhdistelmä. Se koskee niin suihkussa käymistä, saunomista, uimista kuin paljussa oloakin. Vesi voi saada piilolinssit muuttamaan muotoaan, turpoamaan ja tarttumaan silmään kiinni. Piilolinssien altistaminen vedelle voi johtaa sarveiskalvon haavaumiin, mistä puolestaan voi seurata bakteerien pääsy silmään ja silmätulehdus. Tällä […]

Jaa ystävillesi ❤️
Mistä silmien räpyttely johtuu?

Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu nopeasti. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin. Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja […]

Jaa ystävillesi ❤️
Piilolinssit pelkästään lukemiseen?

Toisinaan silmien näkö ei tarvitse korjausta kaukana sijaitseviin kohteisiin, vaan pelkästään lukemiseen ja muuhun lähityöskentelyyn. Jos tarvitset lukemiseen lukulaseja, voitko hankkia tähän tarkoitukseen myös piilolinssit? Taittovikaa, jossa silmä näkee lähelle huonosti, mutta kauas hyvin, kutsutaan kaukotaittoisuudeksi eli hyperopiaksi. Siinä silmämunaan tuleva valo ei taitu verkkokalvolle, vaan hieman sen taakse. Tämä […]

Jaa ystävillesi ❤️
Onko piilolinssit päässä turvallista uida?

Uinti on suosittu kuntoilu- ja kilpaurheilumuoto. Uiminen kiihdyttää sykettä, vahvistaa keuhkoja ja parantaa hapenottokykyä. Se polttaa rasvaa ja kehittää tasaisesti monia eri lihaksia. Jos käytät piilolinssejä, saatat kokea tarvitsevasi niitä nähdäksesi hyvin myös uidessa. Vaikka tarkka näkö voi estää sinua törmäämästä esteisiin, piilolinssien käyttäminen uidessa voi olla vaarallista monin tavoin. […]

Jaa ystävillesi ❤️
Asiantuntijat suosittelevat siirtymään silmälaseihin COVID-19-tartuntariskin pienentämiseksi

Käytätkö piilolinssejä? Amerikan silmätautiakatemian (American Academy of Ophthalmology, AAO) asiantuntijat uskovat, että siirtyminen käyttämään silmälaseja voi hidastaa koronavirusepidemian leviämistä. Meneillään oleva COVID-19-pandemia on saanut ihmiset miettimään enemmän mitä he tekevät käsillään, koska kasvojen - ja erityisesti suun, nenän ja silmien - koskettelun on varoitettu levittävän virusta. AAO:n mukaan piilolinssien käyttäjillä […]

Jaa ystävillesi ❤️
FDA hyväksyi ensimmäiset auringonvalossa tummuvat piilolinssit

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA on juuri hyväksynyt ensimmäiset kirkkaassa auringonvalossa automaattisesti tummentuvat fotokromaattiset piilolinssit. Uutta teknologiaa hyödyntävät linssit reagoivat auringon UV-säteilyyn ja tummuvat sen mukaisesti suojaamaan käyttäjän silmiä. Markkinoilla on jo vuosia ollut auringon ultraviolettisäteilyn määrän mukaan tummenevia ja kirkastuvia aurinkolaseja ja silmälaseja. Tähän asti teknologia on rajoittunut aurinkolaseihin […]

Jaa ystävillesi ❤️
Mikä on makula?

Makula (macula lutea) on soikea pigmentoitunut alue ihmisen ja muiden eläinten verkkokalvon keskellä. Ihmissilmän makulan halkaisija on noin 5,5 millimetriä, ja se on jaettu umbo-, foveola- ja foveal-vaskulaarisiin vyöhykkeisiin, sekä fovea-, parafovea- ja perifovea-alueisiin. Anatominen makula (5,5 mm) on huomattavasti suurempi kuin kliininen makula, joka 1,5 millimetrin koossa vastaa anatoomista […]

Jaa ystävillesi ❤️
Miten laittaa piilolinssit silmiä räpyttämättä?

Uusilla piilolinssien käyttäjällä on usein alussa hankaluuksia piilolinssien laittamisessa silmään, kun silmä räpsähtää juuri ennen kuin linssi koskettaa silmää. Samalla linssi voi pudota tai taittua, jonka jälkeen se täytyy puhdistaa tai kostuttaa piilolinssinesteellä. Silmien räpyttely on luonnollinen refleksi, jonka avulla silmä suojelee itseään ulkoapäin tulevilta ärsytyksiltä. Silmäripset ja -luomet muodostavat […]

Jaa ystävillesi ❤️
Piilolinssien hankkiminen ensimmäistä kertaa

Silmälasien vaihtaminen piilolinsseihin on helpompaa, kuin voisi äkkiseltään ajatella. Laseista luopuminen voi silti tuntua aluksi pelottavalta. Minkälaiset piilolinssit hankin? Miten piilolinssejä käsitellään? Miltä piilolinssi tuntuu silmässä? On täysin normaalia kantaa näistä asioista huolta ja se on myös tarpeellista, koska piilolinssit luetaan lääkinnälliseksi laitteeksi ja niiden käyttö vaatii erityistä huolenpitoa. Lue […]

Jaa ystävillesi ❤️
Voivatko piilolinssit aiheuttaa päänsärkyä?

Puhtaiden ja kunnolla sovitettujen piilolinssien pitäisi olla mukavat käyttää, eikä aiheuttaa päänsärkyä. Mikäli käytät sinulle määrättyjä piilolinssejä ja olet alkanut kärsimään päänsärystä pian niiden käytön aloittamisen jälkeen, ota yhteyttä silmälääkäriisi. Silmäasiantuntija voi selvittää johtuuko päänsärky piilolinsseistä tai onko päänsärky muulla tavoin silmiin liittyvää. Silmäoireista peräisin oleva päänsärky voi johtua ainakin […]

Jaa ystävillesi ❤️
Mitä tapahtuu kun itket piilolinssit silmissä?

Itkeminen on ihmiselle ominainen psyykkinen olotila, jossa kyynelnestettä purkautuu silmän kyynelkanavista. Itkun voivat aiheuttaa esimerkiksi suru, voimakas kipu, pettymys, suuttumus, liikutus, stressi tai ahdistus. Itku on stressiä laukaisevan parasympaattisen hermoston tapa palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun jälkeisessä hermojännitystilassa. Itkeminen voi olla myös väline ilmaista tunteita muille ihmisille. Mutta mitä silmissä tapahtuu, […]

Jaa ystävillesi ❤️
Osta piilolinssejä Lensonilta. Laaja valikoima, huokeat hinnat.