Ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaa älypuhelinten, tietokoneiden, tablettien ja televisioruutujen äärellä. Digitaalisten laitteiden näyttöjen siniselle valolle (myös sinivalo tai korkeaenerginen näkyvä valo, engl. Blue Light tai High-energy Visible Light) altistumisen sanotaan aiheuttavan muun muassa silmien rasitusta, kuivumista, kutinaa, kirvelyä, punoitusta, väsymistä, unettomuutta ja jopa silmänpohjan rappeumaa. Onko väitteissä perää ja kannattaako silmälaseihin hankkia optikkojen markkinoima sinivalosuoja?
Tässä jutussa kerromme mitä sinivalo ja suurienerginen HEV-valo ovat, mitä väitettyjä vaikutuksia niillä on silmien terveydelle, sekä miten näyttöjen sininen valo vaikuttaa ihmisen sisäiseen kelloon ja vuorokausirytmiin.
Mitä sinivalo on?
Sinivalo on näkyvän valon spektrin alue, jonka aallonpituus on 400-525 nanometriä. Tämä sisältää spektrin violetin ja syaanin väliset aallonpituudet. Kapeaspektrinen sininen valo, jota kutsutaan myös sinikseksi LED-valoksi tai lyhyen aallonpituuden LED-valoksi, on eräänlainen suurienerginen näkyvä valo, jonka aallonpituus on 400-450 nanometriä. Tämä valo on yleinen digitaalisten laitteiden näyttötekniikoissa.
Valo koostuu sähkömagneettisista hiukkasista, jotka kulkevat aalloissa. Aalloilla on pituus ja voimakkuus, ja ne säteilevät energiaa. Mitä lyhyempi energia, sitä suurempi energia niillä on. Aallonpituus mitataan nanometreinä (nm) ja 1 nanometri vastaa yhtä miljardisosaa metristä.
Jokaista aallonpituutta edustaa tietty väri. Yhdessä ne muodostavat sähkömagneettisen spektrin:
- 0,01 nm gamma- eli ydinsäteily
- 1 nm röntgensäteily
- 100 nm ultraviolettisäteily
- 400–700 nm näkyvä valo
- 1 μm–1 cm infrapuna- ja lämpösäteily
- 1 m–1km radioaallot
Sähkömagneettinen spektri. Alkuperäinen kuva: Eyesafe.com
Ihmissilmä aistii kuitenkin vain yhden osan tästä spektristä: näkyvän valon. Näkyvä valo on se osa sähkömagneettista spektriä, joka voidaan nähdä väreinä: violetti, sininen, syaani, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.
Sähkömagneettisella spektrillä violetin valon aallonpituus on 380-450 nm, sinisen valon aallonpituus 450-485 nm ja syaanin valon aallonpituus 485-500 nm. Niiden sisään mahtuu suurienerginen näkyvä valo (engl. High-energy Visible Light, HEV light), jonka aallonpituudet ovat 400-450 nm.
HEV-valolle altistumisella on useita väitettyjä terveysvaikutuksia muun muassa Harvard Health Publishingin mukaan.
Sinivalon väitettyjä haittavaikutuksia
Mitä haittoja sinivalolle altistumisesta sitten aiheutuu?
Optikkojen verkkosivuilla Blue blocker -sinivalosuojia markkinoidaan osaksi muun muassa seuraavien oireiden ratkaisua:
- silmien rasitus
- silmien kuivuminen
- silmien kutina
- silmien kirvely
- silmien punoitus
- silmien väsyminen
- silmien punoitus
- silmänpohjan rappeuma
- kaihi
- päänsärky
- heikotus
- unettomuus [1] [2] [3]
Onko sinistä valoa suodattavista linsseistä hyötyä meille, jotka joudumme tuijottamaan näyttöä yli 8 tuntia päivässä? Se riippuu keneltä kysytään.
Jo aihetta käsittelevä Wikipedia-artikkeli osoittaa, että aihe on kiistanalainen, eikä yksiselitteistä vastausta kysymykseen ole. Syy on yksinkertainen: sinivaloa estävät pinnoitteet ovat niin uusi keksintö, että niitä on tutkittu vain vähän.
Mitä asiantuntijat ja tiede sanovat?
Yhdysvaltain silmätautiakatemia (American Academy of Ophthalmology, AOS) ei suosittele sinivaloa estäviä linssejä, koska ei ole olemassa riittävää näyttöä siitä, että sininen valo olisi haitallista silmille.
Akatemian mukaan pitkäaikainen näyttöpäätteiden tuijottaminen johtaa räpyttelyn vähentymiseen, mikä rasittaa silmiä. Mutta oireet johtuvat siitä, miten ihmiset käyttävät näyttöjään, eikä siitä, mitä näytöt säteilevät. AOS:n mukaan paras tapa välttää silmien rasitusta on pitää säännöllisiä taukoja näyttöpäätetyöskentelystä.
AOS viittaa myös vuonna 2021 julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan sinivaloa blokkaavat silmälasit eivät poista tai helpota digitaalisten laitteiden käytöstä johtuvaa silmien rasitusta.
Kuluttaja-lehden haastattelema Helsingin yliopiston silmäklinikan professori Timo Tervo ei tuomitse ns. Blue Blocker -pinnoitteita täydeksi huuhaaksi, vaikkei suoranaisesti suosittelekaan niitä potilailleen.
Tervon mukaan ihmiset reagoivat valoon eri tavalla. Joidenkin silmiä sininen valo ärsyttää ja aiheuttaa heille päänsärkyä. Heijastus voi tuntua miellyttävämmältä, jos linsseissä on sinivaloa himmentävä kalvo.
Myös Ylen haastattelema silmätautien erikoislääkäri Tapani Korhonen torppaa pinnoitteen tarpeen: "en ottaisi pinnoitetta, en missään nimessä".
WebMD:n haastattelema optometrian tohtori ja Emoryn yliopiston silmätautien professori Susan Primo kertoo tämän hetkisten tutkimusten osoittavan yhteyden digitaalisten laitteiden liikakäytön ja silmäongelmien välillä, ei sinisen valon ja silmäongelmien välillä.
Mutta jotkut sinivalosuojaa käyttäneet ovat raportoineet vähemmän silmien rasitusta. "Jos haluat käyttää suojaa ja löydät siitä etuja, se on hyvä", hän sanoo.
Primoa häiritsee sinistä valoa estävien pinnoitteiden mainonta ja markkinointi, joka ei ole linjassa tutkimustiedon kanssa. Markkinoinnin avulla asiat saadaan kuullostamaan suositukselta, vaikka ne eivät pohjaudu tietoon.
"He voivat muotoilla asian siten, että se vaikuttaa hyödylliseltä. He voivat sanoa, että se voi olla mahdollista. He voivat käyttää sanoja, kuten voi ja saattaa."
Vuonna 2017 englantilainen Boots Ltd -ketju sai 40 000 punnan sakon harhaanjohtavasta mainonnasta, jonka mukaan digitaalinen sinivalo aiheuttaa verkkokalvon vaurioita ja se voidaan estää ketjun myymillä Boots Protect Plus Blue -linsseillä.
Sinivalo häiritsee melatoniinin eritystä
Vaikka sinivalo ei välttämättä ole merkittävässä roolissa silmien väsymisen ja muiden silmäongelmien kanssa, sillä on kuitenkin havaittu yhteys melatoniinin tuotantoon.
Melatoniini on antioksidantti ja hormoni, joka valmistaa kehon uneen. Sisäiselle kellolle asiat ovat yksinkertaisia: päivällä on valoisaa ja illalla pimeää. Valon hämärtyminen antaa keholle viestin käynnistää melatoniinin tuotannon. Siksi melatoniinia kutsutaan myös uni- ja pimeähormoniksi.
Normaalisti melatoniinia erittyy eniten yöllä ja vähiten päivällä. Ympäristön valo ohjaa melatoniinin erityksen vuorokausirytmiä. Silmien altistus valolle vähentää ja pimeys lisää melatoniinin eritystä. Ihmisillä verenkierrossa oleva melatoniini aiheuttaa uneliaisuutta.
Prisma Studion haastatteleman Helsingin yliopiston ja Helsingin uniklinikan unitutkija Markku Partisen mukaan uni-valverytmin kannalta sinivalo on ongelmallinen, koska se muistuttaa auringonvaloa. Vielä päiväsaikaan kirkas ruutu on hyvä asia, koska se ylläpitää vireystasoa. Iltaa kohden valon pitäisi muuttua enemmän kelta-punasävyiseksi niin kuin auringonlaskun aikaan.
Houstonin yliopiston vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan sinivalosuodattimella varustettuja laseja käyttäneillä havaittiin 58 prosenttia korkeammat melatoniinitasot ja 24 minuuttia pidempi unen kesto.
Vuonna 2021 Applied Psychology -lehdessä julkaistu artikkeli keräsi tietoa 63 esimieheltä ja havaitsi, että sinivalolasien käyttäminen on tehokas keino parantaa sekä fysiologista unta että työhön sitoutumista ja tehtävien suoritustasoa. Vaikutukset olivat voimakkaampia koehenkilöillä, joilla oli taipumus ottaa päiväunia päivisin.
Yhteenveto
Sininen valo eli sinivalo on lyhytaaltoista näkyvää valoa, joka on yleinen digitaalisten laitteiden näyttötekniikoissa ja LED-valoissa. Sinivalolle altistumisella väitetään olevan monenlaisia haittavaikutuksia, kuten silmien väsyminen, rasitus ja kuivuminen sekä päänsärky.
Optikkojen markkinointiväittämistä huolimatta sinivalon haitallisuudelle ei ole riittävää tieteellistä näyttöä, vaan asiantuntijoiden mukaan suurin osa silmäoireista johtuu todennäköisemmin digitaalisten laitteiden liikakäytöstä.
Vaikka jotkut käyttäjät ovat kokeneet vähemmän silmien rasitusta sinivalosuodattimella varustetuilla laseja käyttäessä suurin osa asiantuntijoista ei suosittele laseihin sinivalosuodatinta eli niin sanottua Blue Blocker -pinnoitetta.
Sinivalon tiedetään kuitenkin vähentävän kehon melatoniinituotantoa, joten sinivalosuodattimesta voi olla hyötyä illalla digitaalisia laitteita käyttävien riittävälle unensaannille.
AOS antaa 7 vinkkiä silmärasituksen helpottamiseksi:
- Räpyttele! Ihminen räpäyttää normaalisti silmiään 15 kertaa minuutissa. Tietokoneen tai muun digitaalisen laitteen ääressä räpyttelemme keskimäärin vain 5-7 kertaa minuutissa. Räpyttely on silmien luonnollinen keino saada kosteutta pinnalleen. Jos teet näyttöpäätetyötä, laita post it -lappunen muistuttamaan räpyttelemään silmiä aina välillä.
- Kosteuta. Silmätipat helpottavat kuivasilmäisyyden oireita erityisesti lämpimissä ja kuivissa olosuhteissa työskenteleville. Harkitse virkistävien silmätippojen lisäksi ilmankostuttimen käyttöä.
- Noudata 20-20-20 -sääntöä. Pidä 20 minuutin välein tauko ja kohdista katseesi johonkin 20 metrin päässä olevaan kohteeseen 20 sekunnin ajan. Näin silmien lihakset eivät väsy.
- Käytä tietokonelaseja. Jos työskentelet tietokoneella useita tunteja päivässä, keskustele optikkosi kanssa näyttöpääte-etäisyydelle mitoitetuista erityistyölaseista eli tietokonelaseista.
- Säädä näytön kirkkautta ja kontrastia. Jos näyttö loistaa ympäristöä kirkkaampana, silmien on tehtävä enemmän töitä nähdäksesi terävästi. Säädä näytön kirkkaus vastaamaan ympäristön valotasoa. Kokeile myös lisätä näytön kontrastia vähentääksesi silmien rasitusta.
- Vähennä häikäisyä. Nykypäivän digitaalisten laitteiden näytöissä on paljon häikäisyä. Kokeile työskentelyä näytön häikäisysuojan kanssa. Häikäisysuojia myydään kodinelektroniikkaliikkeissä.
- Säädä työskentelyasentoa. Tietokoneella työskennellessä, sinun tulisi istua noin 60 cm:n (käden mitan) etäisyydellä näytöstä. Säädä näyttö siten, että katseesi on hieman alaspäin, ei suoraan eteen tai ylös.
Artikkelikuva: PolaroMagnet, Unsplash. Muut kuvat: Elisa Ventur, Unsplash, Alan Navarro, Unsplash.
