Silmälasien historiaa

Julkaistu: 23.11.2021 • Muokattu: 27.9.2023
Pyöreäsankaiset silmälasit pöydällä paperipinon päällä.

Silmälasit ovat optinen apulaite, jotka koostuvat lasista tai kovasta muovista valmistetuista linsseistä, sekä linsseihin kiinnitettyihin kehyksiin tai pelkkiin sankoihin. Linssien välissä on nenävarren ylittävä silta, joka yhdessä korvien päälle asetettavien sankojen kanssa saa silmälasit pysymään silmien edessä. Silmälasien tehtävä on auttaa taittovikaista henkilöä näkemään paremmin, mutta silmälaseja käytetään myös pelkästään esteettisistä syistä.

Taittovikaa korjaavia silmälaseja kutsutaan plus- ja miinuslaseiksi. Pluslaseja, jotka auttavat näkemään lähelle, kutsutaan myös lukulaseiksi ja niiden tarve liittyy usein ikääntymiseen. Miinulaseilla puolestaan korjataan likinäköisyyttä eli vaikeutta nähdä kauas. Silmälasit voivat olla myös kaksitehoiset, jolloin linssin ylempi osa parantaa kauas näkemistä ja alempi osa lähelle näkemistä. Hajataittoisuutta voidaan korjata sylinterilaseilla.

Mutta tiedätkö, miten idea silmälaseista syntyi? Kuka keksi silmälasit? Missä ja milloin silmälaseja käytettiin ensimmäisen kerran? Tässä jutussa käsittelemme silmälasien historiaa.

Silmälasien esiasteita

Keisari Neron rintakuva

Keisari Neron rintakuva. Kuva: cjh1452000, Wikimedia Commons.

Erilaisten näköapuvälineiden käytöstä löytyy hajanaisia todisteita jo Antiikin Kreikan ja Rooman keisarikunnan ajoilta. Niistä merkittävin lienee Plinius vanhemman (23 jaa. – 79 jaa.) mainitsema smaragdi, jonka lävitse keisari Nero (37 jaa. – 68 jaa.) tapasi seurata gladiaattoreiden taisteluja. Historioitsijoiden mukaan on mahdollista, että Nero käytti koveraa "smaragdustaan" likinäköisyytensä auttamiseksi.

Suurennetun kuvan muodostamiseen tarkoitettu kupera linssi kuvailtiin todennäköisesti ensimmäisen kerran Klaudios Ptolemaioksen (100 jaa. – 170 jaa.) teoksessa Optiikka, josta tosin oli säilynyt vain huonolaatuisia arabiankielisiä käännöksiä. Ptolemaioksen kuvausta linsseistä kommentoi ja paransi vasta persialainen matemaatikko Ibn Sahl (940–1000) sekä varsinkin irakilainen matemaatikko Alhazen (965 – 1040), joka tutki linssejä, peilejä, valon heijastumista ja taittumista sekä silmän rakennetta.

Samoihin aikoihin, kun latinalaiset käännökset Ptolemaioksen ja Alhazenin teoksista tulivat saataville, kehitettiin 800-luvulla Euroopassa ensimmäiset lukukivet. Ne olivat vuorikristallista, beryllistä tai lasista valmistettuja, puolipallon muotoisia linssejä, jotka voitiin asettaa tekstin päälle suurentamaan sitä, jotta ikänäköiset kykenivät lukemaan helpommin. Ruotsissa viikinkihaudoista löydetyt, 1000- tai 1100-luvulta peräisin olevat Visby-linssit saattoivat myös olla jonkinlaisia lukukiviä.

Englantilaisen Rober Grossetesten (1175 – 1253) tutkielma De iride ("Sateenkaarista") mainitsi optiikan käyttämisen "pienten kirjainten lukemiseen uskomattomilta etäisyyksiltä". Muutamaa vuotta myöhemmin vuonn 1262 myös englantilainen Roger Bacon kirjoitti linssien suurennusominaisuuksista.

Marco Polon on väitetty törmänneen silmälaseihin matkoillaan Kiinassa 1200-luvulla. Varhaisimmat maininnat silmälasien käytöstä Kiinassa löytyvät kuitenkin vasta 1400-luvulta ja niissä kerrotaan, että silmälasit tuotiin maahan.

Todennäköisemmin ensimmäiset silmälasit kehitettiin Pohjois-Italiassa 1200-luvun loppupuolella.

Silmälasit keksintönä

Tommaso da Modenan muotokuva kardinaali Hugh of Saint-Cherista (1352).

Tommaso da Modenan muotokuva kardinaali Hugh of Saint-Cherista (1352). Kuva: By Risorto Celebrano, Wikimedia Commons

Ensimmäiset silmälasit valmistettiin Pohjois-Italiassa, todennäköisesti Pisassa, noin vuonna 1290. Vuonna 1306 pitämässään saarnassa dominikaaninen saarnaaja Pisan Jordania (Giordano da Pisa, 1255–1311) kirjoitti:

Siitä ei ole vielä 20 vuottakaan, kun löydettiin taito tehdä silmälasit, jotka toivat hyvän näön. Ja se on lyhyt aika sille, että tämä aikaisemmin tuntematon taito löydettiin. Minä näin hänet, joka ne keksi, sitä taitoa harjoitti ja puhuin hänen kanssaan.

Pian Giordanon kollega, pisalainen pastori Alessandro della Spina (k. 1313) valmisti silmälaseja. Pisan Pyhän Katariinan dominikaaniluostarin muinaisessa kronikassa kerrotaan:

Silmälasit, jotka olivat ensin jonkun muun valmistamat, mutta joka ei halunnut jakaa niitä. Hän [Spina] teki ne ja jakoi kaikkien kanssa iloisella ja auttavaisella sydämellä.

Venetsiasta tuli nopeasti tärkeä silmälasien tuotantokeskus, erityisesti Muranossa valmistetun korkealaatuisen lasin ansiosta. Vuoteen 1301 mennessä Venetsiassa oli silmälasien myyntiä koskevat kiltasäännökset ja vuonna 1320 perustettiin venetsialaisten silmälasientekijöiden kilta. 1400-luvulla silmälasit yleistyivät nopeasti.

Varhaisin kuvallinen todiste silmälasien käytöstä on Tommaso da Modenan vuonna 1352 maalaama muotokuva kardinaali Saint-Cherin Hugosta (Hugh de Provence) lukemassa scriptoriumissa.

Toinen varhainen esimerkki silmälasien käytöstä on Alppien pohjoispuolelta, Saksan Bad Wildungenin kirkon alttaritaulusta 1403 löytynyt kuvaus silmälaseista, jotka kykenivät korjaamaan sekä hyperopiaa (kaukonäköisyyttä) että ikääntymisen myötä yleisesti kehittyvää presbyopiaa (ikänäköä).

Vaikka likinäköisyyden korjaamiseen tarkoitetut koverat linssit keksittiin jo 1400-luvun puolivälissä, vasta Johannes Kepler tarjosi vuonna 1604 oikean selityksen sille, miksi kuperat ja koverat linssit voivat korjata ikänäköä ja likinäköisyyttä.

Ensimmäiset silmälasikehykset koostuivat kahdesta toisiinsa kiinnitetystä suurennuslasista, joiden kahvoista saattoi pitää kiinni. Ensimmäiset tunnetut silmälasikehykset löydettiin saksalaisen Wienhausenin luostarin lattialautojen alta ja niiden on arvioitu olevan noin vuodelta 1400.

Maailman ensimmäinen silmälasimyymälä avattiin Strasbourgissa, silloisen Rooman valtakunnan ja nykyisen Ranskan alueella, vuonna 1466.

Myöhempi kehitys

Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt nenälaseineen

Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt nenälaseineen.

Amerikkalainen tiedemies Benjamin Franklin, joka kärsi sekä likinäköisyydestä että ikänäköisyydestä, keksi kaksiteholasit. Ensimmäiset linssit astigmatismin (hajataiton) korjaamiseen kehitti brittiläinen tähtitieteilijä George Airy vuonna 1825.

Ajan myötä myös silmälasikehysten valmistaminen kehittyi. Varhaiset silmälasit suunniteltiin pysymään paikoillaan joko kädellä pitämällä tai nipistämällä ne kiinni nenänvarteen. Tästä juontuu nenälasien nimitys pince-nez ("nipistää nenää"), pinnelasit. Nenälaseja oli Euroopassa käytössä 1400-luvulta, mutta muotiin ne tulivat vasta 1800-luvun puolivälissä. Niiden pitkäaikainen käyttö oli kuitenkin epämukavaa.

Dominikaanimunkki Girolamo Savonarola ehdotti, että silmälasit voisi pitää paikoillaan pään yli vedetyllä nauhalla, joka puolestaan varmistettaisiin hatun painolla.

Modernin silmälasityylin, jossa lasit pysyvät paikoillaan korvien päälle ulottuvien sankojen avulla, kehitti brittiläinen optikko Edward Scarlett, joskus vuoden 1727 tienoilla. Sankamallit eivät heti menestyneet, vaan erilaiset kädensijalla varustetut tyylit, kuten saksilasit ja lornjetit pysyivät muodissa 1700-luvun jälkipuoliskolta 1800-luvun alkupuolelle saakka.

1900-luvun alussa saksalainen Mortiz von Rohr ja optisen alan yritys ZEISS kehittivät sfääriset "pistetarkennuslasit", jotka dominoivat silmälasimarkkinoita vuosia.

Piilolinssien ja silmien taittovirhekirurgian kasvavasta suosiosta huolimatta silmälasit ovat edelleen hyvin yleisiä. Suomessa useampi kuin kaksi kolmesta käyttää silmälaseja ja piilolinssejä vain 2-4 prosenttia.

Juttu perustuu suurelta osin englanninkielisen Wikipedian Glasses-sivuun ja erityisesti sen History-osioon.

Artikkelikuva: Anne Nygård

Mainos
LensWay: 10 % alennusta kaikista piilolinsseistä alekoodilla

Lisää juttuja aiheesta...

Näin estät silmälasien huurtumisen - 5 keinoa

Silmälasien huurtuminen on yleinen ongelma meillä Suomessa, kun ulkona on usein kylmä etenkin talvisaikaan. Siirtyessäsi kylmästä lämpimään silmälasit väistämättä huurtuvat, jolloin sinun on joko odotettava huurteen poistumista tai otettava silmälasit pois päästä. Molemmista seuraa ilmeinen ongelma: et näet vähään aikaan kunnolla. Vaikka ongelma on väliaikainen, se voi olla vaarallinen jos […]

Hetkiä jolloin värisokeat näkevät värit ensimmäistä kertaa

Silmän verkkokalvolla on kolmenlaisia erivärisiin valoihin reagoivia tappisoluja. Värien erottamisen mahdollistavat siniseen, vihreään ja punaiseen valoon reagoivat tappisolut. Tavallisimmissa värinäön häiriöissä, puna-viher- ja viher-punaheikkouksissa, punaista tai vihreää valoa erottava tappisolutyyppi toimii puutteellisesti. Puna-viher- ja viher-punaheikkoutta esiintyy 8 %:lla miehistä ja 0,5 %:lla naisista. Väriheikkoudet aiheuttavat hankaluuksia tilanteissa, joissa värien erottelu […]

Onko silmälasien sinivalosuojasta hyötyä?

Ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaa älypuhelinten, tietokoneiden, tablettien ja televisioruutujen äärellä. Digitaalisten laitteiden näyttöjen siniselle valolle (myös sinivalo tai korkeaenerginen näkyvä valo, engl. Blue Light tai High-energy Visible Light) altistumisen sanotaan aiheuttavan muun muassa silmien rasitusta, kuivumista, kutinaa, kirvelyä, punoitusta, väsymistä, unettomuutta ja jopa silmänpohjan rappeumaa. Onko väitteissä perää ja […]

Asiantuntijat suosittelevat siirtymään silmälaseihin COVID-19-tartuntariskin pienentämiseksi

Käytätkö piilolinssejä? Amerikan silmätautiakatemian (American Academy of Ophthalmology, AAO) asiantuntijat uskovat, että siirtyminen käyttämään silmälaseja voi hidastaa koronavirusepidemian leviämistä. Meneillään oleva COVID-19-pandemia on saanut ihmiset miettimään enemmän mitä he tekevät käsillään, koska kasvojen - ja erityisesti suun, nenän ja silmien - koskettelun on varoitettu levittävän virusta. AAO:n mukaan piilolinssien käyttäjillä […]

Näin valitset laskettelulasit voimakkuuksilla

Mikäli harrastat laskettelua tai muita talviurheilulajeja ja tarvitset näönkorjausta, voit käyttää joko piilolinssejä, silmälaseja laskettelulasien alla tai laskettelulaseja voimakkuuksilla. Kunnolliset laskettelulasit vahvuuksilla helpottavat elämää, kun näet tarkasti myös rinteessä. Lisäksi ne suojaavat silmiä tapaturmilta ja haitalliselta UV-säteilyltä. Markkinoilla on onneksi paljon yrityksiä, jotka valmistavat laskettelulaseja myös meille taittovirheistä kärsiville. Suojaa […]

Silmien väsyminen: syyt, oireet ja hoito

Meidän kaikkien silmät tuntuvat väsyneiltä juuri ennen nukkumaanmenoa. Silmäluomet alkavat tuntumaan raskailta ja ne painuvat alas. Kun siristelet silmäsi ja yrität pysyä hereillä, näkökenttä kapenee. Lopulta silmäluomet painuvat kiinni ja vaivut uneen. Silmät voivat tuntua väsyneiltä myös pitkän päivän päätteeksi, kun olet keskittynyt johonkin, missä sinun tulee pitää silmäsi auki. […]

Piilolinssit urheiluun

Piilolinssit voivat parantaa urheilusuoritusta monin eri tavoin, kuten tarjoamalla silmälaseja laajemman näkökentän. Lähes 70 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista käyttää silmälaseja. Viisikymmentä vuotta täyttäneistä peräti 99 prosenttia joutuu turvautumaan näönkorjaukseen. Silmälaseilla voidaan korjata kaikki yleisimmät taittoviat, kuten likinäköisyys, kaukonäköisyys, hajataitto ja ikänäkö. Monet taittovioista kärsivät urheilijat valitsevat piilolinssit, koska ne tarjoavat […]

Silmälasit vai piilolinssit hääpäivänä?

Oletpa sitten morsian tai sulhanen, hääpäiväsi on luultavasti se päivä, jolloin sinua kuvataan eniten koko elämäsi aikana. Hääpäivänä tulee näyttää mahdollisimman hyvältä ja haluatkin varmasti tehdä kaikkesi sen eteen, että voit tuntea olosi itsevarmaksi ja nauttia päivästä täysillä. Onkin hyvä miettiä jo etukäteen, haluatko käyttää hääpäivänäsi mieluummin silmälaseja vai piilolinssejä. […]

Teknologia parantamaan ihmisten näköä kehitysmaissa

Toisinaan on helppo unohtaa, miten onnekkaita olemme. Näemme maailman aina kirkkaana meille määrätyillä silmälaseilla tai piilolinsseillä. Kaikki eivät valitettavasti ole yhtä onnekkaita. Maailman Terveysjärjestö WHO:n mukaan korjaamattomat taittovirheet on iso globaali ongelma ja yleisin näkövammojen aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Kehitysmaissa näönhuolto on useimmille joko saavuttamattomissa tai liian kallista. Toivoa ei kannata kuitenkaan […]

Miten auttaa nuorta siirtymään piilolinsseihin?

Yhä useammat nuoret hankkivat piilolinssit yllättävänkin nuorena. Tämä voi johtua ainakin osittain tutkimuksista, joiden mukaan piilolinssit voivat auttaa kehittämään nuorten itsetuntoa ja parantaa heidän koulumenestystään. Piilarit ovat kätevät myös monissa harrastuksissa. Vaihtaminen silmälaseista piilolinsseihin voi kuitenkin olla joillekin nuorille hankalaa ja pelottavaakin. Tässä muutama vinkki miten voit auttaa lasta piilolinsseihin […]

Mittaa pupillien etäisyys kätevällä mittarilla

Kun olet tilaamassa silmälaseja netistä, tarvitset pupillien välisen etäisyyden (myös silmäväli, PD tai KV). Tätä arvoa ei kuitenkaan aina merkitä silmälasireseptiin, ellet huomaa sitä erikseen pyytää. Pupillien välisen etäisyyden voi kuitenkin helposti mitata myös itse - ainakin tällä Lensonin työkalulla. Tulosta ja leikkaa mittari tästä linkistä ja katso allaolevalta videolta […]

Onko piilolinssien vahvuus sama kuin silmälasien?

Yksi piilolinssien käyttäjiä eniten askarruttavista kysymyksistä on: onko piilolinssien vahvuus sama kuin silmälasien? Vastaus ei ole yksiselitteinen, mutta vahvuus ei yleensä ole sama. Piilolinssien arvot eroavat silmälasien arvoista, koska silmälasit ovat keskimäärin noin 12 millimetrin etäisyydellä silmistä, kun taas piilolinssit asetetaan suoraan sarveiskalvon pinnalle. Jos käytät silmälasien lisäksi piilolinssejä, tarvitset […]

Suosituinta sisältöä...

Piilolinssit ja vesi

Monet piilolinssien käyttäjät eivät tiedä, että piilolinssit ja vesi on huono yhdistelmä. Se koskee niin suihkussa käymistä, saunomista, uimista kuin paljussa oloakin. Vesi voi saada piilolinssit muuttamaan muotoaan, turpoamaan ja tarttumaan silmään kiinni. Piilolinssien altistaminen vedelle voi johtaa sarveiskalvon haavaumiin, mistä puolestaan voi seurata bakteerien pääsy silmään ja silmätulehdus. Tällä […]

Mistä silmien räpyttely johtuu?

Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu nopeasti. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin. Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja […]

Piilolinssien jäätyminen: Onko se mahdollista?

Talven ihmemaa Suomi tarjoaa lumoavia maisemia ja lukuisia mahdollisuuksia erilaisiin talviharrastuksiin, mutta talvi tuo mukanaan myös äärimmäisen kylmiä olosuhteita, jotka voivat vaikuttaa moniin arkipäiväisiin esineisiin, kuten piilolinsseihin. Piilolinssejä voi joutua Suomessa kuljettamaan ja käyttämään erittäin kylmissä olosuhteissa. Voiko netistä tilatut piilolinssit jäätyä postilaatikkoon talvipakkasella? Mitä piilareille tai linssinesteelle tapahtuu jäätyessään? […]

Onko piilolinssit päässä turvallista uida?

Uinti on suosittu kuntoilu- ja kilpaurheilumuoto. Uiminen kiihdyttää sykettä, vahvistaa keuhkoja ja parantaa hapenottokykyä. Se polttaa rasvaa ja kehittää tasaisesti monia eri lihaksia. Jos käytät piilolinssejä, saatat kokea tarvitsevasi niitä nähdäksesi hyvin myös uidessa. Vaikka tarkka näkö voi estää sinua törmäämästä esteisiin, piilolinssien käyttäminen uidessa voi olla vaarallista monin tavoin. […]

Mikä on makula?

Makula (macula lutea) on soikea pigmentoitunut alue ihmisen ja muiden eläinten verkkokalvon keskellä. Ihmissilmän makulan halkaisija on noin 5,5 millimetriä, ja se on jaettu umbo-, foveola- ja foveal-vaskulaarisiin vyöhykkeisiin, sekä fovea-, parafovea- ja perifovea-alueisiin. Anatominen makula (5,5 mm) on huomattavasti suurempi kuin kliininen makula, joka 1,5 millimetrin koossa vastaa anatoomista […]

Piilolinssit pelkästään lukemiseen?

Toisinaan silmien näkö ei tarvitse korjausta kaukana sijaitseviin kohteisiin, vaan pelkästään lukemiseen ja muuhun lähityöskentelyyn. Jos tarvitset lukemiseen lukulaseja, voitko hankkia tähän tarkoitukseen myös piilolinssit? Taittovikaa, jossa silmä näkee lähelle huonosti, mutta kauas hyvin, kutsutaan kaukotaittoisuudeksi eli hyperopiaksi. Siinä silmämunaan tuleva valo ei taitu verkkokalvolle, vaan hieman sen taakse. Tämä […]

FDA hyväksyi ensimmäiset auringonvalossa tummuvat piilolinssit

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA on juuri hyväksynyt ensimmäiset kirkkaassa auringonvalossa automaattisesti tummentuvat fotokromaattiset piilolinssit. Uutta teknologiaa hyödyntävät linssit reagoivat auringon UV-säteilyyn ja tummuvat sen mukaisesti suojaamaan käyttäjän silmiä. Markkinoilla on jo vuosia ollut auringon ultraviolettisäteilyn määrän mukaan tummenevia ja kirkastuvia aurinkolaseja ja silmälaseja. Tähän asti teknologia on rajoittunut aurinkolaseihin […]

Asiantuntijat suosittelevat siirtymään silmälaseihin COVID-19-tartuntariskin pienentämiseksi

Käytätkö piilolinssejä? Amerikan silmätautiakatemian (American Academy of Ophthalmology, AAO) asiantuntijat uskovat, että siirtyminen käyttämään silmälaseja voi hidastaa koronavirusepidemian leviämistä. Meneillään oleva COVID-19-pandemia on saanut ihmiset miettimään enemmän mitä he tekevät käsillään, koska kasvojen - ja erityisesti suun, nenän ja silmien - koskettelun on varoitettu levittävän virusta. AAO:n mukaan piilolinssien käyttäjillä […]

Miten laittaa piilolinssit silmiä räpyttämättä?

Uusilla piilolinssien käyttäjällä on usein alussa hankaluuksia piilolinssien laittamisessa silmään, kun silmä räpsähtää juuri ennen kuin linssi koskettaa silmää. Samalla linssi voi pudota tai taittua, jonka jälkeen se täytyy puhdistaa tai kostuttaa piilolinssinesteellä. Silmien räpyttely on luonnollinen refleksi, jonka avulla silmä suojelee itseään ulkoapäin tulevilta ärsytyksiltä. Silmäripset ja -luomet muodostavat […]

Piilolinssien hankkiminen ensimmäistä kertaa

Silmälasien vaihtaminen piilolinsseihin on helpompaa, kuin voisi äkkiseltään ajatella. Laseista luopuminen voi silti tuntua aluksi pelottavalta. Minkälaiset piilolinssit hankin? Miten piilolinssejä käsitellään? Miltä piilolinssi tuntuu silmässä? On täysin normaalia kantaa näistä asioista huolta ja se on myös tarpeellista, koska piilolinssit luetaan lääkinnälliseksi laitteeksi ja niiden käyttö vaatii erityistä huolenpitoa. Lue […]

Voivatko piilolinssit aiheuttaa päänsärkyä?

Puhtaiden ja kunnolla sovitettujen piilolinssien pitäisi olla mukavat käyttää, eikä aiheuttaa päänsärkyä. Mikäli käytät sinulle määrättyjä piilolinssejä ja olet alkanut kärsimään päänsärystä pian niiden käytön aloittamisen jälkeen, ota yhteyttä silmälääkäriisi. Silmäasiantuntija voi selvittää johtuuko päänsärky piilolinsseistä tai onko päänsärky muulla tavoin silmiin liittyvää. Silmäoireista peräisin oleva päänsärky voi johtua ainakin […]

Mitä tapahtuu kun itket piilolinssit silmissä?

Itkeminen on ihmiselle ominainen psyykkinen olotila, jossa kyynelnestettä purkautuu silmän kyynelkanavista. Itkun voivat aiheuttaa esimerkiksi suru, voimakas kipu, pettymys, suuttumus, liikutus, stressi tai ahdistus. Itku on stressiä laukaisevan parasympaattisen hermoston tapa palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun jälkeisessä hermojännitystilassa. Itkeminen voi olla myös väline ilmaista tunteita muille ihmisille. Mutta mitä silmissä tapahtuu, […]