Silmälasit ovat optinen apulaite, jotka koostuvat lasista tai kovasta muovista valmistetuista linsseistä, sekä linsseihin kiinnitettyihin kehyksiin tai pelkkiin sankoihin. Linssien välissä on nenävarren ylittävä silta, joka yhdessä korvien päälle asetettavien sankojen kanssa saa silmälasit pysymään silmien edessä. Silmälasien tehtävä on auttaa taittovikaista henkilöä näkemään paremmin, mutta silmälaseja käytetään myös pelkästään esteettisistä syistä.
Taittovikaa tai -vikoja korjaavia silmälaseja kutsutaan plus- ja miinuslaseiksi. Pluslaseja, jotka auttavat näkemään lähelle, kutsutaan myös lukulaseiksi ja niiden tarve liittyy usein ikääntymiseen. Miinuslaseilla puolestaan korjataan likinäköisyyttä eli vaikeutta nähdä kauas. Silmälasit voivat olla myös kaksitehoiset, jolloin linssin ylempi osa parantaa kauas näkemistä ja alempi osa lähelle näkemistä. Hajataittoisuutta voidaan korjata sylinterilaseilla.
Mutta tiedätkö, miten idea silmälaseista syntyi? Kuka keksi silmälasit? Missä ja milloin silmälaseja käytettiin ensimmäisen kerran? Tässä jutussa käsittelemme silmälasien historiaa.
Keisari Neron rintakuva. Kuva: cjh1452000, Wikimedia Commons.
Erilaisten näköapuvälineiden käytöstä löytyy hajanaisia todisteita jo Antiikin Kreikan ja Rooman keisarikunnan ajoilta. Niistä merkittävin lienee Plinius vanhemman (23 jaa. – 79 jaa.) mainitsema smaragdi, jonka lävitse keisari Nero (37 jaa. – 68 jaa.) tapasi seurata gladiaattoreiden taisteluja. Historioitsijoiden mukaan on mahdollista, että Nero käytti koveraa "smaragdustaan" likinäköisyytensä auttamiseksi.
Suurennetun kuvan muodostamiseen tarkoitettu kupera linssi kuvailtiin todennäköisesti ensimmäisen kerran Klaudios Ptolemaioksen (100 jaa. – 170 jaa.) teoksessa Optiikka, josta tosin oli säilynyt vain huonolaatuisia arabiankielisiä käännöksiä. Ptolemaioksen kuvausta linsseistä kommentoi ja paransi vasta persialainen matemaatikko Ibn Sahl (940–1000) sekä varsinkin irakilainen matemaatikko Alhazen (965 – 1040), joka tutki linssejä, peilejä, valon heijastumista ja taittumista sekä silmän rakennetta.
Samoihin aikoihin, kun latinalaiset käännökset Ptolemaioksen ja Alhazenin teoksista tulivat saataville, kehitettiin 800-luvulla Euroopassa ensimmäiset lukukivet. Ne olivat vuorikristallista, beryllistä tai lasista valmistettuja, puolipallon muotoisia linssejä, jotka voitiin asettaa tekstin päälle suurentamaan sitä, jotta ikänäköiset kykenivät lukemaan helpommin. Ruotsissa viikinkihaudoista löydetyt, 1000- tai 1100-luvulta peräisin olevat Visby-linssit saattoivat myös olla jonkinlaisia lukukiviä.
Englantilaisen Robert Grossetesten (1175 – 1253) tutkielma De iride ("Sateenkaarista") mainitsi optiikan käyttämisen "pienten kirjainten lukemiseen uskomattomilta etäisyyksiltä". Muutamaa vuotta myöhemmin vuonn 1262 myös englantilainen Roger Bacon kirjoitti linssien suurennusominaisuuksista.
Marco Polon on väitetty törmänneen silmälaseihin matkoillaan Kiinassa 1200-luvulla. Varhaisimmat maininnat silmälasien käytöstä Kiinassa löytyvät kuitenkin vasta 1400-luvulta ja niissä kerrotaan, että silmälasit tuotiin maahan.
Todennäköisemmin ensimmäiset silmälasit kehitettiin Pohjois-Italiassa 1200-luvun loppupuolella.
Tommaso da Modenan muotokuva kardinaali Hugh of Saint-Cherista (1352). Kuva: By Risorto Celebrano, Wikimedia Commons
Ensimmäiset silmälasit valmistettiin noin vuoden 1290 tienoilla Keski-Italiassa, todennäköisesti Pisassa. Niiden keksijä on jäänyt kuitenkin tuntemattomaksi.
Vuonna 1306 pitämässään saarnassa dominikaaninen saarnaaja Pisan Jordania (Giordano da Pisa, 1255–1311) kirjoitti:
Siitä ei ole vielä 20 vuottakaan, kun löydettiin taito tehdä silmälasit, jotka toivat hyvän näön. Ja se on lyhyt aika sille, että tämä aikaisemmin tuntematon taito löydettiin. Minä näin hänet, joka ne keksi ja sitä taitoa harjoitti, ja puhuin hänen kanssaan.
Pian Giordanon kollega, pisalainen pastori Alessandro della Spina (k. 1313) alkoi valmistamaan silmälaseja. Pisan Pyhän Katariinan dominikaaniluostarin muinaisessa kronikassa kerrotaan:
Silmälasit olivat ensin jonkun muun valmistamat, mutta hän ei halunnut jakaa niitä. Hän [Spina] teki ne ja jakoi kaikkien kanssa iloisella ja auttavaisella sydämellä.
Venetsiasta tuli nopeasti tärkeä silmälasien tuotantokeskus, erityisesti Muranossa valmistetun korkealaatuisen lasin ansiosta. Vuoteen 1301 mennessä Venetsiassa oli silmälasien myyntiä koskevat kiltasäännökset ja vuonna 1320 perustettiin venetsialaisten silmälasientekijöiden kilta. 1400-luvulla silmälasit yleistyivät nopeasti.
Varhaisin kuvallinen todiste silmälasien käytöstä on Tommaso da Modenan vuonna 1352 maalaama muotokuva kardinaali Saint-Cherin Hugosta (Hugh de Provence) lukemassa scriptoriumissa.
Toinen varhainen esimerkki silmälasien käytöstä on Alppien pohjoispuolelta, Saksan Bad Wildungenin kirkon alttaritaulusta 1403 löytynyt kuvaus silmälaseista, jotka kykenivät korjaamaan sekä hyperopiaa (kaukonäköisyyttä) että ikääntymisen myötä yleisesti kehittyvää presbyopiaa (ikänäköä).
Vaikka likinäköisyyden korjaamiseen tarkoitetut koverat linssit keksittiin jo 1400-luvun puolivälissä, vasta Johannes Kepler tarjosi vuonna 1604 oikean selityksen sille, miksi kuperat ja koverat linssit voivat korjata ikänäköä ja likinäköisyyttä.
Ensimmäiset silmälasikehykset koostuivat kahdesta toisiinsa kiinnitetystä suurennuslasista, joiden kahvoista saattoi pitää kiinni. Ensimmäiset tunnetut silmälasikehykset löydettiin saksalaisen Wienhausenin luostarin lattialautojen alta ja niiden on arvioitu olevan noin vuodelta 1400.
Maailman ensimmäinen silmälasimyymälä avattiin Strasbourgissa, silloisen Rooman valtakunnan ja nykyisen Ranskan alueella, vuonna 1466.
Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt nenälaseineen.
Kaksitehosilmälasit keksi amerikkalainen tiedemies Benjamin Franklin, joka kärsi sekä likinäköisyydestä että ikänäköisyydestä. Ensimmäiset linssit astigmatismin (hajataiton) korjaamiseen kehitti brittiläinen tähtitieteilijä George Airy vuonna 1825.
Ajan myötä myös silmälasikehysten valmistaminen kehittyi. Varhaiset silmälasit suunniteltiin pysymään paikoillaan joko kädellä pitämällä tai nipistämällä ne kiinni nenänvarteen. Tästä juontuu nenälasien nimitys pince-nez ("nipistää nenää"), pinnelasit. Nenälaseja oli Euroopassa käytössä 1400-luvulta, mutta muotiin ne tulivat vasta 1800-luvun puolivälissä. Niiden pitkäaikainen käyttö oli kuitenkin epämukavaa.
Dominikaanimunkki Girolamo Savonarola ehdotti, että silmälasit voisi pitää paikoillaan pään yli vedetyllä nauhalla, joka puolestaan varmistettaisiin hatun painolla.
Modernin silmälasityylin, jossa lasit pysyvät paikoillaan korvien päälle ulottuvien sankojen avulla, kehitti brittiläinen optikko Edward Scarlett, joskus vuoden 1727 tienoilla. Sankamallit eivät heti menestyneet, vaan erilaiset kädensijalla varustetut tyylit, kuten saksilasit ja lornjetit pysyivät muodissa 1700-luvun jälkipuoliskolta 1800-luvun alkupuolelle saakka.
1900-luvun alussa saksalainen Mortiz von Rohr ja optisen alan yritys ZEISS kehittivät sfääriset "pistetarkennuslasit", jotka dominoivat silmälasimarkkinoita vuosia.
Piilolinssien ja silmien taittovirhekirurgian kasvavasta suosiosta huolimatta silmälasit ovat edelleen hyvin yleisiä. Suomessa useampi kuin kaksi kolmesta käyttää silmälaseja ja piilolinssejä vain 2-4 prosenttia.
Vielä 1930-luvulla silmälaseja pidettiin ennen kaikkea lääketieteellisinä apuvälineinä, ja niiden käyttäminen saattoi olla jopa sosiaalisesti leimaavaa. Tilanne alkoi muuttua vasta 1970-luvulla, kun silmälaseista tuli saataville tyyliteltyjä malleja, jotka vastasivat kasvavaan kysyntään muotitietoisempien asiakkaiden keskuudessa. Kehitys sai tukea myös hallituksilta, jotka tunnistivat tarvetta esteettisemmälle silmälasimallistolle.
Kirjailija Graham Pullin kuvaa, miten vammaisuuden apuvälineitä, kuten silmälaseja, suunniteltiin aiemmin tarkoituksella mahdollisimman huomaamattomiksi. Näiden välineiden päämääränä oli "palauttaa toimintakyky ilman, että niitä huomattaisiin". Perinteisesti silmälasit luokiteltiin lääketieteellisiksi laitteiksi "potilaille", mutta nykyään niitä pidetään muodikkaana asusteena, joka korostaa käyttäjänsä persoonallisuutta.
Nykypäivänä silmälasit eivät enää ole vain näkökyvyn parantamiseen tarkoitettuja välineitä, vaan ne ovat nousseet merkittäväksi osaksi muotimaailmaa. Silmälasien suunnittelu on siirtynyt huippuluokan muotisuunnittelijoiden käsiin, ja ne lanseerataan samalla tavalla kuin vaatemallistot: kausittain ja merkkikohtaisesti.
Muodikkaat silmälasit voivat olla osa tyylikästä asukokonaisuutta, ja monet kuluttajat hankkivatkin nykyään silmälaseja ilman vahvuuksia pelkästään asusteiksi, jotka täydentävät heidän ilmettään.
Tämä muutos heijastaa laajempaa kehitystä, jossa apuvälineistä on tullut paitsi toiminnallisia myös esteettisesti houkuttelevia ja yksilöllisyyttä korostavia.
Lähteet: Juttu perustuu suurelta osin englanninkielisen Wikipedian Glasses-sivuun ja erityisesti sen History-osioon.
Artikkelikuva: Anne Nygård
Silmäteräväli, tai pupillien välinen etäisyys (engl. pupillary distance, PD), on silmiesi pupillien välinen mitta. Se on tärkeä tieto silmälaseja hankittaessa, ja tarvitset sen aina ostaessasi silmälasit verkosta. Silmäteräväliä ei aina merkitä silmälasireseptiin. Vaikka pupillien välinen etäisyys on helppo mittauttaa optikkoliikkeessä, palvelu voi olla maksullinen. Tässä blogijutussa kerromme, miten voit mitata […]
Silmälasien huurtuminen on yleinen ongelma meillä Suomessa, kun ulkona on usein kylmä etenkin talvisaikaan. Siirtyessäsi kylmästä lämpimään silmälasit väistämättä huurtuvat, jolloin sinun on joko odotettava huurteen poistumista tai otettava silmälasit pois päästä. Molemmista seuraa ilmeinen ongelma: et näet vähään aikaan kunnolla. Vaikka ongelma on väliaikainen, se voi olla vaarallinen jos […]
Silmän verkkokalvolla on kolmenlaisia erivärisiin valoihin reagoivia tappisoluja. Värien erottamisen mahdollistavat siniseen, vihreään ja punaiseen valoon reagoivat tappisolut. Tavallisimmissa värinäön häiriöissä, puna-viher- ja viher-punaheikkouksissa, punaista tai vihreää valoa erottava tappisolutyyppi toimii puutteellisesti. Puna-viher- ja viher-punaheikkoutta esiintyy 8 %:lla miehistä ja 0,5 %:lla naisista. Väriheikkoudet aiheuttavat hankaluuksia tilanteissa, joissa värien erottelu […]
Ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaa älypuhelinten, tietokoneiden, tablettien ja televisioruutujen äärellä. Digitaalisten laitteiden näyttöjen siniselle valolle (myös sinivalo tai korkeaenerginen näkyvä valo, engl. Blue Light tai High-energy Visible Light) altistumisen sanotaan aiheuttavan muun muassa silmien rasitusta, kuivumista, kutinaa, kirvelyä, punoitusta, väsymistä, unettomuutta ja jopa silmänpohjan rappeumaa. Onko väitteissä perää ja […]
Käytätkö piilolinssejä? Amerikan silmätautiakatemian (American Academy of Ophthalmology, AAO) asiantuntijat uskovat, että siirtyminen käyttämään silmälaseja voi hidastaa koronavirusepidemian leviämistä. Meneillään oleva COVID-19-pandemia on saanut ihmiset miettimään enemmän mitä he tekevät käsillään, koska kasvojen - ja erityisesti suun, nenän ja silmien - koskettelun on varoitettu levittävän virusta. AAO:n mukaan piilolinssien käyttäjillä […]
Mikäli harrastat laskettelua tai muita talviurheilulajeja ja tarvitset näönkorjausta, voit käyttää joko piilolinssejä, silmälaseja laskettelulasien alla tai laskettelulaseja voimakkuuksilla. Kunnolliset laskettelulasit vahvuuksilla helpottavat elämää, kun näet tarkasti myös rinteessä. Lisäksi ne suojaavat silmiä tapaturmilta ja haitalliselta UV-säteilyltä. Markkinoilla on onneksi paljon yrityksiä, jotka valmistavat laskettelulaseja myös meille taittovirheistä kärsiville. Suojaa […]
Meidän kaikkien silmät tuntuvat väsyneiltä juuri ennen nukkumaanmenoa. Silmäluomet alkavat tuntumaan raskailta ja ne painuvat alas. Kun siristelet silmäsi ja yrität pysyä hereillä, näkökenttä kapenee. Lopulta silmäluomet painuvat kiinni ja vaivut uneen. Silmät voivat tuntua väsyneiltä myös pitkän päivän päätteeksi, kun olet keskittynyt johonkin, missä sinun tulee pitää silmäsi auki. […]
Piilolinssit voivat parantaa urheilusuoritusta monin eri tavoin, kuten tarjoamalla silmälaseja laajemman näkökentän. Lähes 70 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista käyttää silmälaseja. Viisikymmentä vuotta täyttäneistä peräti 99 prosenttia joutuu turvautumaan näönkorjaukseen. Silmälaseilla voidaan korjata kaikki yleisimmät taittoviat, kuten likinäköisyys, kaukonäköisyys, hajataitto ja ikänäkö. Monet taittovioista kärsivät urheilijat valitsevat piilolinssit, koska ne tarjoavat […]
Olitpa sitten morsian tai sulhanen, hääpäivä on yksi elämäsi tärkeimmistä ja kuvatuimmista päivistä. Tavoitteena on tuntea itsesi upeaksi ja itsevarmaksi, jotta voit nauttia päivästä täysillä. Näkö on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, joten on hyvä pohtia etukäteen, miten haluat korjata näköäsi – valitsetko tutut silmälasit vai ehkä huomaamattomat piilolinssit? Päätöksellä on […]
Toisinaan on helppo unohtaa, miten onnekkaita olemme. Näemme maailman aina kirkkaana meille määrätyillä silmälaseilla tai piilolinsseillä. Kaikki eivät valitettavasti ole yhtä onnekkaita. Maailman Terveysjärjestö WHO:n mukaan korjaamattomat taittovirheet on iso globaali ongelma ja yleisin näkövammojen aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Kehitysmaissa näönhuolto on useimmille joko saavuttamattomissa tai liian kallista. Toivoa ei kannata kuitenkaan […]
Kun nuori alkaa kiinnostua piilolinsseistä, kyse ei ole pelkästään käytännön muutoksesta näönkorjauksessa, vaan myös askeleesta kohti itsenäisyyttä. Monille nuorille piilolinssit tarjoavat paitsi esteettisen vaihtoehdon, myös mukavuuden tunteen urheilussa ja arjen toiminnoissa. Vanhemman näkökulmasta piilolinsseihin siirtyminen voi kuitenkin herättää kysymyksiä: Miten varmistaa, että siirtyminen on turvallista ja sujuvaa? Kuinka tukea nuorta, […]
Yksi piilolinssien käyttäjien yleisimmistä kysymyksistä on: Onko piilolinssien vahvuus sama kuin silmälasien? Vastaus on yksinkertainen: ei, piilolinssien vahvuus ei yleensä ole sama kuin silmälasien. Tämä johtuu siitä, että silmälasit sijaitsevat noin 12 millimetrin etäisyydellä silmästä, kun taas piilolinssit asetetaan suoraan silmän sarveiskalvon pinnalle. Tämä ero vaikuttaa näönkorjaustarpeeseen, joten molemmille tarvitaan […]
Käytätkö piilolinssejä? Amerikan silmätautiakatemian (American Academy of Ophthalmology, AAO) asiantuntijat uskovat, että siirtyminen käyttämään silmälaseja voi hidastaa koronavirusepidemian leviämistä. Meneillään oleva COVID-19-pandemia on saanut ihmiset miettimään enemmän mitä he tekevät käsillään, koska kasvojen - ja erityisesti suun, nenän ja silmien - koskettelun on varoitettu levittävän virusta. AAO:n mukaan piilolinssien käyttäjillä […]
Näkö on tärkein ihmisen aisteista. Sanojen, tarinoiden ja äänien avulla voimme kuvitella outoja asioita ja kaukaisia paikkoja, mutta vasta niiden näkeminen saa meidät uskomaan, että ne ovat todella olemassa. Siksi panostamme niin paljon näön korjaamiseen, kun silmien optiikka ei toimi - käytetäänpä korjaamiseen sitten silmälaseja, piilolinssejä tai leikkausta. Tällä MinutePhysicsin […]
Kaihi, eli harmaakaihi (katarakta), on yleinen silmäsairaus, jossa silmän normaalisti kirkas linssi eli mykiö samentuu ja läpäisee valoa vähemmän, heikentäen vähitellen näköä. Tämä tila kehittyy usein iän myötä ja on maailmanlaajuisesti yksi johtavista syistä sokeuteen. Kaihi vaikeuttaa erityisesti näkemistä hämärässä ja saattaa lisätä silmien herkkyyttä häikäisylle. Moni saattaa pohtia, voiko […]
Silmälasit ovat optinen apulaite, jotka koostuvat lasista tai kovasta muovista valmistetuista linsseistä, sekä linsseihin kiinnitettyihin kehyksiin tai pelkkiin sankoihin. Linssien välissä on nenävarren ylittävä silta, joka yhdessä korvien päälle asetettavien sankojen kanssa saa silmälasit pysymään silmien edessä. Silmälasien tehtävä on auttaa taittovikaista henkilöä näkemään paremmin, mutta silmälaseja käytetään myös pelkästään […]
Heterokromia on termi, jolla tarkoitetaan useimmiten erivärisiä silmiä, mutta sitä voidaan käyttää kuvaamaan myös hiusten tai ihon värivaihteluita. Muun muassa David Bowiella, Vesa-Matti Loirilla ja Aki Palsanmäellä on eriväriset silmät. Silmän heterokromia (heterochromia iridum tai heterochromia iridis) voi olla täydellinen tai osittainen. Täydellisessä heterokromiassa yhden silmän iiris on erivärinen kuin […]
Lääkärien ja hoitajien uuvuttavat viikonloput sairaaloiden ensiapupoliklinikoilla voivat johtaa pitkien vuorojen tekemiseen vähällä unella. Pitkien vuorojen tekeminen ilman nukkumista on herättänyt huolta, koska se voi kasvattaa virheiden ja väärien päätösten todennäköisyyttä potilaiden hoidossa. Uusi silmäkoe voi mahdollistaa tavan testata onko lääkäri liian väsynyt suorittamaan tehtäviään. Kansainvälinen tutkimusryhmä uskoo, että ihmisen […]
Mikäli harrastat laskettelua tai muita talviurheilulajeja ja tarvitset näönkorjausta, voit käyttää joko piilolinssejä, silmälaseja laskettelulasien alla tai laskettelulaseja voimakkuuksilla. Kunnolliset laskettelulasit vahvuuksilla helpottavat elämää, kun näet tarkasti myös rinteessä. Lisäksi ne suojaavat silmiä tapaturmilta ja haitalliselta UV-säteilyltä. Markkinoilla on onneksi paljon yrityksiä, jotka valmistavat laskettelulaseja myös meille taittovirheistä kärsiville. Suojaa […]
Google toi aiemmin tänä vuonna Yhdysvaltain markkinoille puettavat Google Glass -älylasit, joilla voi mm. soittaa puheluita, lähettää viestejä, navigoida, ottaa valokuvia ja nauhoittaa videota. Nyt hakukoneyhtiö on hakenut patenttia mikrokokoiselle kamerakomponentille, joka voitaisiin upottaa piilolinsseihin. Kamera täydentää Googlen aiempaa hanketta, jossa piilolinsseissä olevilla sensoreilla voitaisiin mitata diabates-potilaiden glukoositasoja kyynelnesteestä. Googlen […]
Piilolinssit ovat olleet mullistava keksintö näönkorjauksen alalla, tarjoten vaihtoehdon perinteisille silmälaseille. Ne tarjoavat käyttäjilleen laajemman näkökentän, vapauden liikkua ja urheilla ilman lasien aiheuttamia rajoituksia, sekä esteettisen vaihtoehdon silmälaseille. Piilolinssien käytön aloittamiselle ei ole ehdotonta alaikärajaa, mutta useiden asiantuntijoiden suositusten mukaan piilolinssien käyttö voidaan aloittaa lapsilla aikaisintaan noin 8–14 vuoden iässä. […]
Isossa-Britanniassa sattunut tapaus, jossa 67-vuotiaan naisen silmästä löytyi kaikkiaan 27 piilolinssiä, on kuohuttanut ympäri maailmaa ja saanut monet kysymään "miten se voi olla mahdollista?" Rutiininomaiseen kaihileikkaukseen naista valmistellut hoitohenkilöstö löysi potilaan oikeasta silmästä ensin 17 yhteen liimautunutta piilolinssiä ja samasta silmästä myöhemmin vielä 10 yksittäistä linssiä. British Medical Journalin mukaan […]
Puhtaiden ja asianmukaisesti sovitettujen piilolinssien tulisi olla erittäin mukavat silmissä – niin mukavat, että tuskin huomaat niiden olevan silmissä. Jos piilolinssit kirvelevät tai polttavat silmissä, jotain on pahasti vialla. Piilolinssien kirvely voi johtua muun muassa seuraavista syistä: Silmäallergiat voivat saada silmät kirvelemään, erityisesti silloin kun pidät piilolinssejä. Yleiset silmiä ärsyttävät […]
Piilolinssit on erinomainen näönkorjausvaihtoehto ihmisille, jotka haluavat terävän näön, mutta eivät käyttää silmälaseja joka päivä. Piilolinssireseptiä varten ei riitä vain silmien taittovirheen tietäminen, vaan sitä varten silmälääkärin tai optikon on mitattava silmän muoto, jolla varmistetaan linssien hyvä istuvuus. Piilolinssien käyttäjien on hyvä tietää, mitä oireita vääränlaisten piilolinssien käyttämisestä voi seurata. […]