Visuaalisessa havaitsemisessa optinen harha on illuusio, jossa aivot tulkitsevat silmien saaman informaation siten, että näköaistimuksessa jokin vaikuttaa mahdottomalta tai todellisuuden vastaiselta.
Optisten harhojen luokittelu on vaikeaa, koska harhan perimmäinen syy ei useinkaan ole selvä, mutta Richard Gregoryn ehdottama luokittelu on suuntaa-antava. Sen mukaan optisilla harhoilla on kolme pääluokkaa: fyysiset, fysiologiset ja kognitiiviset optiset harhat. Gregory jakaa harhat neljään päätyyppiin: epäselvyyksiin, vääristymiin, paradokseihin ja fiktioihin.
Mutta tutustukaamme joihinkin kuuluisiin optisiin harhoihin, joita on helppo käsitellä ruudun välityksellä.
Varoitus: Optiset harhat voivat olla viihdyttäviä, mutta ne voivat joillakin aiheuttaa tilapäisiä oireita, kuten päänsärkyä tai huimausta. Suosittelemme, että katselet harhoja kohtuudella ja pidät taukoja, jos tunnet olosi epämukavaksi.
Aloitetaan helpolla: Näetkö kuvassa ankan vai jäniksen? Useimmat löytävät kuvasta molemmat.
Näetkö kuvassa ankan, jäniksen vai molemmat?
Shakkilautaharhassa ruudut A ja B ovat samanväriset.
Shakkilauta-illuusio. Vihreän lieriön varjo saa ruudut A ja B näyttämään erivärisiltä. Todellisuudessa ne ovat samanväriset.
Etkö usko? Tässä selitys, miksi ruudut näyttävät olevan samanväriset:
Tällä videolla tausta saa sinisen ja punaisen "jalan" näyttävän askeltavan vuorotellen, mutta todellisuudessa ne liikkuvat samanaikaisesti.
Mikä janoista on pisin?
Vastaus on, että kaikki janat ovat yhtä pitkiä. Müller-Lyerin illuusiossa "tylppäkärkiset" nuolet näyttävät monille pidemmiltä, mutta todellisuudessa janat ovat ihan yhtä pitkiä.
Jännittävintä on, että tylppäkärkinen nuoli on huomattavasti pidempi eurooppalaisten mielestä kuin afrikkalaisten tai aasialaisten keskuudessa.
Kahvilan seinä on geometris-optinen illuusio, jossa tummien ja vaaleiden "tiilien" porrastus saa vaakaviivat näyttämään vinoilta.
Harmaat vaakaviivat ovat yhdensuuntaiset, vaikkei siltä välttämättä näytä. Kokeile vaikka viivottimella!
Gradienttiharhassa kuvan keskellä oleva palkki on yksivärinen, mutta taustan liukuväri (gradientti) saa näyttämään siltä, että myös sen väri vaihtuu.
Keskellä oleva vaakasuora palkki on yksivärinen, mutta taustan liukuväri saa näyttämään, että myös sen väri vaihtuisi.
Journal of Vision -lehdessä julkaistussa artikkelissa esiteltiin uskomaton pyörivät käärmeet -illuusio, joka saa aikaan poikkeavan liikehavainnon.
Tämä ei ole animoitu GIF-kuva. Nämä "käärmeet" eivät oikeasti liiku. Lähde: michaelbach.de
Jos katsot vain yhtä osaa kuvasta tai peität muut osat siitä, liike pysähtyy. Jos katsot kuvaa kokonaisuutena, liike jatkuu. Tämä johtuu siitä, että kuva on ajoittain eri kohdissa verkkokalvoasi.
Tuntuvatko silmäsi väsyneiltä ruudun äärellä? Digitaalinen silmärasitus on yleistä. Tutustu Biofinity Energys -linsseihin, jotka on suunniteltu helpottamaan tarkennusrasitusta.
Kuinka monta jalkaa tällä elefantilla on? Joidenkin mielestä vastaus on neljä, joidenkin viisi. Miten se on edes mahdollista?
Montako jalkaa tällä elefantilla on? Kuva: Roger Shepard
Tämä kuva julkaistiin ensimmäisen kerran MindSight-julkaisussa vuonna 1990 ja se on yksi klassisimmista optisista harhoista. Kuva on rakennettu niin, että elefantin jalkoja on vaikea erottaa taustasta. Tämä saa aikaan sekaannuksen tunteen.
Katso alla olevalla videolla näkyvää mustaa pistettä 20 sekunnin ajan. Kun kuva vaihtuu, jatka pisteen katsomista. Näet kuvan värillisenä, vaikka todellisuudessa siinä ei ole värejä.
Kelluva hana on fiksu illuusio, joka koostuu mystisesti altaan yläpuolella leijuvasta hanasta, josta pursuaa loputon määrä vettä näennäisen tyhjästä.
Onko tässä hanassa loputon vesi? Ei sentään, vaan vesisuihkun sisällä on läpinäkyvä putki, joka tukee hanaa ja jota pitkin vesi kulkeutuu ensin ylös.
Katso alla olevan animaation keskellä olevaa vilkkuvaa vihreää pistettä. Huomaatko keltaisten pisteiden katoavan?
Tässä optisessa harhassa (engl. motion-induced blindness) staattiset kohteet katoavat tai muuttuvat näkymättömiksi, kun ne esitetään liikkuvan taustan päällä. Ilmiö voi liittyä aivokuoren hermomekanismeihin, jotka osallistuvat visuaalisen huomion ohjaamiseen ja sensorisen informaation integroimiseen. Aivot saattavat "suodattaa" paikallaan pysyviä kohteita häiritsevänä tietona.
Tämä ilmiö voi auttaa selittämään, miksi jotkut objektit, kuten liikennemerkit tai muut ajoneuvot, voivat jäädä huomaamatta vilkkaassa liikenteessä. Tarkka näkö on elintärkeää esimerkiksi liikenteessä. Jos käytät piilolinssejä hajataiton korjaukseen, varmista, että linssisi ovat vakaat. Lue lisää toorisista piilolinsseistä täältä.
Katso keskellä olevaa mustaa pistettä ja liikuta päätäsi lähemmäksi ja kauemmaksi. Reunalla olevat ympyrät näyttävät liikkuvan, eikö totta?
Aivot tulkitsevat näköaistimuksia ja pyrkivät tekemään niistä järkeviä. Kun silmät liikkuvat ja näköärsykkeet muuttuvat, aivot saattavat tulkita nämä muutokset liikkeeksi, vaikka kohteet olisivat paikallaan.
Kumpi oransseista ympyröistä on suurempi? Eikö näytäkin, että oikeanpuolimmainen?
Kuvassa näkyvät oranssit ympyrät ovat täsmälleen yhtä suuria, vaikka oikeanpuolimmainen näyttää isommalta.
Ebbinghausin illuusio toimii suhteellisen koon havaitsemisen perusteella. Aivot tekevät jatkuvasti vertailuja ympäröivien kohteiden kanssa ja käyttävät ympäröivää kontekstia arvioidakseen kohteiden kokoa. Tässä tapauksessa ympäröivien ympyröiden koko ja niiden etäisyys oranssista ympyrästä vaikuttavat siihen, miten aivot tulkitsevat oranssin ympyrän koon.
Näyttävätkö A- ja B-sarakkeilla olevat harmaat erivärisiltä? Todellisuudessa ne ovat samanväriset.
Vasemmalla olevat suorakulmiot A näyttävät paljon tummemmilta kuin oikealla olevat suorakulmiot B. Todellisuudessa ne ovat samanvärisiä.
Whiten harha paljastaa, miten ihmisen aivot prosessoivat värejä ja kontrastia suhteessa ympäröiviin alueisiin. Palkit, joissa tummat vaakaraidat katkeavat, näyttävät vaaleammilta kuin palkit, joissa vaaleat raidat katkeavat.
Whiten harha osoittaa, miten aivot tulkitsevat värit ja kirkkauden suhteessa ympäröiviin alueisiin.
Tämäkään optinen harha ei ole GIF-animaatio. Kuvassa näkyvät mantelinmuotoiset kuviot ovat täysin paikallaan, mutta ne näyttävät liikkuvan katsojan silmissä.
Eivätkö nämä mantelit näytäkin liikkuvan? Kuva: www.onedigitallife.com (Viitattu 10/2014)
Ilmiö on niin sanottu perifeerinen liike-illuusio (engl. peripheral drift illusion). Harha syntyy siitä, miten näköjärjestelmä käsittelee kontrastia, kirkkautta ja muotoja erityisesti näkökentän reuna-alueilla.
Silmien pienet, tahattomat liikkeet (mikrosakkaadit) aktivoivat liikkeeseen herkkiä hermosoluja, jolloin staattinen kuva alkaa näyttää liikkuvalta. Mantelinmuotoisten kuvioiden epäsymmetrinen kontrasti ja toistuva rakenne vahvistavat vaikutelmaa, minkä vuoksi liike havaitaan voimakkaammin juuri silloin, kun kuvaa ei katso suoraan.
Laajeneva kuvio, joka tunnetaan myös nimillä "hypnoottinen spiraali" ja "pulsating star", on harha, joka näyttää siltä kuin keskellä oleva kuvio laajenisi ja supistuisi.
Tämä kuva pysyy paikallaan, mutta näyttää ikään kuin laajenevan - varsinkin silloin, kun et katso sitä suoraan. Huom. Tämä harha ei näy kaikilla. Kuva: Michael Bach
Harha perustuu värin, muodon ja viivojen asetteluun siten, että syntyy vaikutelma liikkeestä.
Kumpi kuvioista on pidempi? Tämä optinen illuusio on nimetty psykologi Joseph Jastrown mukaan ja koostuu kahdesta samanmuotoisesta ja -kokoisesta kaarevasta kohteesta.
Oikea vastaus: ne ovat yhtä pitkiä.
Vaikka kappale B näyttää suuremmalta kuin kappale A, se johtuu aivoissamme tapahtuvasta vertailusta: Ylemmän esineen uloin kaari yhdistetään alemman kaaren sisempään kaareen, mikä saa aikaan vertailun, joka ei vastaa kappaleiden todellista suhdetta.
Lisäksi kappaleiden reunat eivät ole samalla linjalla, mikä lisää illuusion voimakkuutta.
Hermannin ruudukkoilluusiossa valkoisten risteyskohtien välillä, joissa mustat neliöt kohtaavat, näyttää muodostuvan harmaita "haamupisteitä". Heti kun keskität katseesi yhteen haamupisteistä, ne katoavat.
Valkoisten viivojen leikkauspisteisiin näyttäisi ilmestyvän harmaita palluroita. Ei niitä siellä ole.
Illuusio johtuu aivojen tavasta prosessoida valoa ja varjoja suhteessa kontrastiin. Kun verkkokalvolla sijaitsevat fotoreseptorit havaitsevat voimakkaan kontrastin, kuten mustan neliön vieressä olevan valkoisen tilan, ne prosessoivat tiedon ylikorostaen, mikä voi aiheuttaa havaintoharhoja harmaista täplistä.
Katso alla oleva video: Onko tämä Charlie Chaplin -naamari ontto, vai ei?
Tämä illuusio toimii, koska aivoillamme on vahva taipumus nähdä kasvot kolmiulotteisina ulkonevina objekteina. Vaikka Chaplinin naamio on sisäänpäin kovera, aivot korjaavat sen usein näyttämään siltä kuin se olisi oikea, ulospäin suuntautuvat kasvot.
Tämä harha paljastaa, miten aivomme ovat ohjelmoituja tunnistamaan kasvojen perusominaisuudet ja miten ne voivat ohittaa muut visuaaliset vihjeet kasvojen suunnasta.
Onko tässä kuvassa spiraali vai sittenkin useampi samankeskinen ympyrä?
Oikea vastaus on jälkimmäinen: Kuvassa on useampi samankeskinen ympyrä.
Fraserin spiraali tunnetaan myös nimellä väärennetty spiraali. Vaikka kuvassa näyttää siltä, että spiraali kiertää keskuksesta ulospäin, todellisuudessa kuvio koostuu useista samankeskisistä ympyröistä.
Fraserin spiraaliharha on hyvä esimerkki aivojen havaintovirheestä, jossa näköjärjestelmämme tuottaa syvyyden illuusiota, vaikka katselisimme staattista kuvaa. Harha osoittaa, miten aivomme pyrkivät löytämään järjestystä monimutkaisista ja sekaannusta aiheuttavista kuvioista.
Uskoisitko, että tämän kuvan vaakasuorat viivat ovat suoria? Kokeile vaikka viivottimella.
Heringin harhassa säteittäiset viivat luovat illuusion vaakasuorien viivojen kaarevuudesta, koska ne luovat aivoissamme konfliktin siitä, miten syvyyttä ja suoruutta tulisi tulkita. Se osoittaa yksinkertaisella tavalla, miten monimutkainen näön prosessointi aivoissamme on ja miten alttiita olemme erilaisille havaintovirheille.
Paholaisen äänirauta eli blivet on yksi esimerkki mahdottomista kuvioista. Se näyttää olevan kolmihaarainen äänirauta yhdestä päästä, mutta toisessa päässä haarat yhdistyvät.
Paholaisen äänirauta eli blivet on yksi klassisimmista mahdottomista kuvioista.
Paholaisen äänirauta on visuaalinen harha mahdottomasta kuviosta, joka ei voisi olla totta kolmiulotteisessa maailmassa. Kuvio rikkoo syvyyden ja tilavuuden normaaleja sääntöjä, mikä saa aikaan ristiriidan aivoissamme.
Harha perustuu kuvan kaksiulotteisuuteen, kun aivomme pyrkivät ymmärtämään sen kolmiulotteisena.
Penrosen mahdoton portaikko (Penrosen portaat) on optinen harha ja mahdoton kuvio. Sen loivat isä-poika-duo Lionel ja Roger Penrose.
Penrosen portaiden askelmat näyttävät jatkuvasti nousevan ylöspäin tai laskevan alaspäin muodostaen suljetun silmukan ilman alkua tai loppua.
Penrosen portaat rikkovat kolmiulotteisuuden sääntöjä, sillä vaikka näemme portaat, jotka näyttävät johtavan ylöspäin jokaisella sivulla, ne palaavat kuitenkin aina alkupisteeseensä.
Penrosen kolmio on toinen mahdoton harha, joka on peräisin samalta perheeltä. Tämä harha tunnetaan myös nimellä mahdoton kolmio.
Penrosen kolmio näyttää muodostavan suljetun kolmiulotteisen silmukan, mutta jos yritetään seurata kolmion särmää ympäri, huomataan, että se johtaa takaisin lähtöpisteeseen tavalla, joka rikkoo fyysisen tilan sääntöjä.
Penrosen mahdoton kolmio
Penrosen kolmio rakennettuna Perthissä, Australiassa. Oikeasta kulmasta katsottuna se näyttää aidolta.
Tämä harha saa aivomme tulkitsemaan kuvan syvyyden ja perspektiivin virheellisesti, sillä aivomme pyrkivät täydentämään kolmiulotteisia objekteja niistä saatujen rajoittuneiden kaksiulotteisten vihjeiden perusteella.
Punaisissa viivoissa eli Ponzo-illuusiossa on kaksi pystysuoraa punaista viivaa, jotka näyttävät olevan eri pituisia.
Todellisuudessa punaiset viivat ovat täsmälleen saman mittaiset.
Ponzo-illuusion aiheuttaa syvyysvaikutelma: Muista viivoista johtuen aivot tulkitsevat oikeanpuoleisen punaisen viivan olevan kauempana kuin vasemmanpuoleisen viivan, ja siten pidempi.
Vaimo ja anoppi -optinen illuusio on yksi tunnetuimmista kaksimerkityksillisistä kuvista, joka voi näyttää kahdelta eri hahmolta riippuen siitä, miten katsojan aivot sen tulkitsevat.
Vaimo ja anoppi samassa kuvassa. Näetkö molemmat?
Jos keskittyy kuvan oikeaan reunaan, voi nähdä nuoren naisen, joka katsoo vasemmalle, poispäin katsojasta. Hänen leukalinjansa näkyy selvästi ja korva on keskellä kuvaa. Naisen päätä koristaa musta hattu ja musta kaulakoru.
Jos katsoja keskittyy kuvan vasempaan reunaan, hän voi nähdä vanhan naisen, joka katsoo suoraan eteenpäin vasemmalle. Vanhan naisen nenä muodostuu nuoren naisen posken ja leuan viivasta, ja hänen suunsa on nuoren naisen kaulakoru. Vanhan naisen leuka muodostuu nuoren naisen rintakehästä.
Tämä kuva julkaistiin ensimmäisen kerran saksalaisessa postikortissa vuonna 1888.
Tämä optinen harha on nimeltään "Rubinin maljakko" tai "Rubinin kasvot".
Näetkö kuvassa vaasin vai kahdet kasvot?
Jos keskityt vasemmanpuoleiseen keltaiseen osaan, näet todennäköisesti maljakon tai vaasin. Jos keskityt oikeanpuolimmaisen kuvan mustaan osaan, saatat nähdä toisiaan katsovat kasvoprofiilit.
Nobuyuki Kayaharan vuonna 2003 luoma siluetti-illuusio luo vaikutelman, että tanssija pyörii myötäpäivään tai vastapäivään, ja se voi vaihtaa suuntaa katsojan havainnosta riippuen.
Tekeekö tämä tanssija piruetteja myötä- vai vastapäivään? Molemmat ovat oikein.
Loading ...Useimmat näkyvät hahmon pyörivän aluksi myötä- tai vastapäivään, mutta keskittymällä liikkeeseen, pyörimissuunta voi muuttua. Illuusio perustuu siluettiin, jossa ei ole varjoja tai muita syvyysvihjeitä, jotka auttaisivat määrittämään pyörimissuunnan yksiselitteisesti.
Tämä illuusio toimii, koska aivomme yrittää tulkita kaksiulotteisen kuvan kolmiulotteisena liikkeenä.
Tässä animaatiossa havainnollistetaan, miten liikkeen voi hahmottaa kahdella eri tavalla:
Tässä optisessa harhassa on kaksi eriväriseltä näyttävää aluetta A ja B, jotka ovat itse asiassa samanväriset. Alueiden ympäröivä konteksti saa ne näyttämään erivärisiltä.
Esineen pinnat A ja B ovat samanväriset. Peitä reuna, jossa tasot kohtaavat sormellasi, ellet usko. Kuva: brainden.com.
Illuusio johtuu ympäröivästä taustasta ja varjostuksesta. Yläosan (A) tumma varjo saa sen näyttämään tummemmalta, kun taas alaosan (B) valoisampi ympäristö ja varjon puuttuminen saa sen näyttämään vaaleammalta.
Tämä optinen harha edustaa mahdotonta tai paradoksaalista kuvaa. Tämäntyyppiset illuusiot esittävät näennäisesti loogisia ja mahdollisia rakenteita, mutta tarkemmin tarkasteltuna ne ovat rakenteellisesti mahdottomia.
Kuvassa näkyy neliönmuotoinen terassi, joka näyttää aluksi normaalilta kolmiulotteiselta rakenteelta. Kuitenkin, kun yrität seurata terassin reunaa katseellasi, huomaat, että reunan perspektiivi ei ole johdonmukainen. Yksi terassin reuna näyttää nousevan ylöspäin, mutta jatkuu yhtäkkiä alaspäin ilman loogista selitystä.
Terassi. Kuva: David MacDonald
Aivomme pyrkivät tulkitsemaan kaksiulotteisen kuvan kolmiulotteisena tilana, ja kun perspektiivivihjeet ovat ristiriitaisia, syntyy paradoksillinen illuusio.
Vuonna 2015 pinnalle nousi maailmaa jakanut kysymys, onko tämä mekko sini-musta vai valko-kultainen. Joillekin ihmisille mekko näyttää siniseltä mustilla raidoilla, kun taas toiset näkevät sen valkoisena kultaisilla raidoilla.
Näetkö sinä mekon valko-kultaisena vai sini-mustana?
Tutkijat ovat selittäneet asiaa siten, että ihmisten näkö on sopeutunut käsittelemään värejä eri tavoin erilaisissa valaistuksissa. Valaistusmuutosten takia ihminen kompensoi värejä ympäröivän valaistuksen värin pohjalta.
Ihmiset, jotka näkevät mekon sini-mustana, saattavat tulkita kuvan valaistuksen lämpimäksi, mikä saa tummat värit näyttämään vielä tummemmilta. Vastaavasti ihmiset, jotka näkevät mekon valko-kultaisena, saattavat tulkita kuvan valaistuksen kylmäksi tai varjoiseksi, mikä saa vaaleat värit näyttämään vaaleammilta.
Värien havaitseminen perustuu siihen, miten valon aallonpituudet osuvat silmille ja miten aivot tulkitsevat näitä aallonpituuksia.
Värien kontrastiin vaikuttavat myös piilolinssien puhtaus ja hapensaanti. Katso
Loading ...Lue jutun loppuun, jossa paljastamme, minkä värinen tämä mekko oikeasti oli.
Tässä optisessa harhassa näyttää olevan useita ympyröitä sikin sokin, mutta todellisuudessa kuvassa on neljä samankeskistä rinkulaa, jotka eivät kosketa toisiaan.
Tässä kuvassa on vain neljä ympyrää, eivätkä ne kosketa toisiaan.
Tämä illuusio hyödyntää mustavalkoisten ja harmaasävyisten kuvioiden kontrasteja, jotka luovat vääristymän siitä, miten ympyrät sijoittuvat toisiinsa nähden.
Tästä syystä aivomme yrittävät tulkita kuvan kaksiulotteista informaatiota kolmiulotteisesti, mikä aiheuttaa harhan siitä, että ympyrät koskettavat toisiaan.
Tämä suhteellisen uusi kuva esittää optista harhaa, joka tunnetaan nimellä Ninniin ristikko. Kuvio saa aikaan illuusion liikkuvista ja katoavista pilkuista ristikossa.
Kuvassa näkyy harmaita risteäviä viivoja, jotka muodostavat ruudukon, jonka risteyksissä voi näkyä mustia pilkkuja. Kun katsoja keskittyy yhteen pilkuun, muut pilkut näyttävät katoavan tai liikkuvan toiseen paikkaan.
Tämän kuvan viivojen leikkauspisteissä on 12 pilkkua. Aivosi eivät suostu näyttämään niitä kaikkia kerralla. Kuva: Akiyoshi Kitaoka.
Harha syntyy osittain siitä, että perifeerinen näkö on vähemmän tarkka kuin keskitetty näkö. Ääreisnäkö ja kontrasti voivat vaikuttaa siihen, mitä todella näemme.
Tämä kuva esittää optista harhaa, joka tunnetaan myös nimellä jälkikuvaharha (eng. afterimage illusion). Se perustuu siihen, miten silmämme ja aivomme käsittelevät värejä ja valoa. Harha johtuu siitä, että valolle herkät solut (sauva- ja tappisolut) silmissäsi väsyvät ja lähettävät vähemmän signaaleja.
Katso mustaa pistettä kuvan keskellä 15 sekunnin ajan. Kuvasta tulee värillinen. Kuva: Imgur.
Jälkikuvat perustuvat värien vastaväreihin. Esimerkiksi, jos katsot intensiivisesti sinistä väriä ja kun väri poistuu, näet jälkikuvan sen vastaväristä, oranssista. Tämä johtuu siitä, että aivot kompensoivat jatkuvaa värin stimulaatiota lähettämällä signaaleja vastaväristä.
Jälkikuva näkyy vain väliaikaisesti ja voi olla erittäin värikäs, mutta häviää vähitellen, kun silmäsi mukautuvat muutokseen.
Tämä kuva esittää optista harhaa, joka hyödyntää Troxlerin ilmiötä. Se on silmiemme ja aivojemme tapa sopeutua vakaisiin ärsykkeisiin ja lopulta olla huomaamatta niitä.
Katso läheltä kuvan keskellä olevaa mustaa pistettä, jolloin voit huomata harmaan sumennuksen katoavan vähitellen näkyvistä:
Katso läheltä mustaa pistettä kuvan keskellä muutaman sekunnin ajan ja harmaa tausta katoaa. Kuva: vimeo.
Troxlerin ilmiö perustuu verkkokalvon reseptoreiden sopeutumiseen paikallaan pysyviin ärsykkeisiin. Siitä johtuen harmaa sumennus häviää, koska aivomme ei enää kiinnitä siihen huomiota.
Tämä paperista tehty lohikäärme seuraa liikkeitäsi. Se luo optisen illuusion, jossa lohikäärmeen silmät näyttävät seuraavan katsojaa:
Illuusion selitys on, että paperista taiteltu lohikäärme on taiteltu siten, että sen pää on kovera (sisäänpäin painunut). Tämä saa aivomme vääristämään lohikäärmeen kasvot kuperaksi (ulospäin kaartuvaksi).
Kuten lupasimme, jutun lopussa paljastamme, minkä värinen kohdan 31 mekko oikeasti on. Vastaus on, että todellisuudessa mekko on sininen mustilla raidoilla. Tämä on vahvistettu esimerkiksi kyseistä mekkoa myyneen Roman Originals -yrityksen toimesta.
Mekkokuva on erinomainen esimerkki siitä, miten visuaalinen havaintomme voi olla subjektiivinen ja kuinka ympäristö ja valaistus voivat vaikuttaa siihen, miten näemme värit.
Piditkö näistä optisista harhoista? Jaa ne myös ystävillesi!
Moni meistä kävelee luottavaisin mielin optikkoliikkeeseen, tarkistuttaa näkönsä ja kantaa mukanaan kotiin tutun paketin piilolinssejä. Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä maksat palvelun ohella itse tuotteesta? Piilari.info toteutti laajan hintavertailun helmikuussa 2026, jossa asetimme vastakkain Suomen suurimmat optikkoketjut – Instrumentariumin, Nissenin ja Silmäaseman – sekä verkkokauppojen halvimmat hinnat. Tulokset ovat […]
Eläinten tapa nähdä maailma on yhtä monimuotoinen kuin niiden elintavat ja -ympäristöt. Joillekin lajeille näkö on elintärkeä selviytymiskeino, kun taas toiset turvautuvat enemmän haju- tai tuntoaistiinsa. Jotkut eläimet näkevät maailman vain harmaan sävyissä tai ovat puna-vihersokeita, kun taas toiset erottavat värejä, joita ihminen ei voi edes kuvitella. Silmä on yksi […]
Isossa-Britanniassa on ensimmäistä kertaa tarjolla uudenlainen laserleikkaus, joka voi tarjota mahdollisuuden nähdä paremmin kuin "täydellinen näkö". Innovatiivinen tekniikka tarjoaa erityisesti heikosta näöstä kärsiville potilaille mahdollisuuden saavuttaa "supernäkö" ainutlaatuisen, juuri potilaalle personoidun leikkauksen avulla. Monet pitävät tekniikkaa merkittävänä läpimurtona, joka lupaa parempia tuloksia kuin perinteiset silmälasien korvaamiseen tarkoitetut laserleikkaukset. Heikkonäköiset voivat […]
Tavallinen kodin askare voi muuttua hetkessä painajaiseksi, kuten vaasalainen Sanna Syri sai ikäväkseen kokea kesäkuussa. Hän oli täyttämässä tiskikonetta, kun pieni määrä pesuainetabletin sisältöä päätyi vahingossa hänen silmäänsä. Seuraukset olivat dramaattiset – silmän sarveiskalvo tuhoutui osittain, ja vamma vaati nopeasti sairaalahoitoa. Tapaus on hyvä muistutus kaikille, miten vaarallisia päivittäin käytettävät […]
Kuivasilmäisyys on vaiva, joka koskettaa monia piilolinssien käyttäjiä. Oireet, kuten silmien kuivuus, polttelu ja väsymys, voivat tehdä piilolinssien käytöstä epämiellyttävää ja joskus jopa mahdotonta. Yleisimpiä hoitokeinoja ovat kostutustipat, mutta uusi tutkimus ehdottaa jotain yllättävää: nauru saattaa olla yhtä tehokas. Lähiaikoina julkaistu tutkimus vertasi naurujumppaa ja perinteisiä hyaluronihappotippoja kuivasilmäisyyden hoidossa, ja […]
Silmäteräväli, tai pupillien välinen etäisyys (engl. pupillary distance, PD), on silmiesi pupillien välinen mitta. Se on tärkeä tieto silmälaseja hankittaessa, ja tarvitset sen aina ostaessasi silmälasit verkosta. Silmäteräväliä ei aina merkitä silmälasireseptiin. Vaikka pupillien välinen etäisyys on helppo mittauttaa optikkoliikkeessä, palvelu voi olla maksullinen. Tässä blogijutussa kerromme, miten voit mitata […]
Digitaalinen näkörasitus (Computer Vision Syndrome) on yhä yleisempi terveysongelma modernissa yhteiskunnassa, jossa älypuhelimet, tietokoneet, tabletit ja muut digitaaliset laitteet ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme. Termi viittaa silmien väsymiseen ja rasitukseen, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta digitaalisille näytöille. Vaikka digitaaliset laitteet ovatkin parantaneet monia elämän osa-alueita, niiden liiallisella käytöllä voi olla negatiivisia […]
Piilolinssien vesipitoisuus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa piilarien käyttömukavuuteen, suorituskykyyn ja hoitoon. Tässä blogijutussa pureudumme vesipitoisuuden ymmärtämiseen ja sen merkitykseen piilolinssien valinnassa ja käytössä. Blogijutussa käymme läpi, miten vesipitoisuus vaikuttaa linssien suorituskykyyn ja hoitoon, sekä tarkastelemme uusien materiaalien ja teknologioiden roolia. Lopuksi vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin vesipitoisuudesta, jotta sinä voit […]
Visus-arvo on termi, johon saatat törmätä eri elämäntilanteissa – silmälääkärin vastaanotolla, optikon tutkimuksessa tai ajokorttia hankkiessa. Tämä mittari antaa tärkeää tietoa silmän kyvystä erottaa yksityiskohtia, ja se on olennainen osa näkökyvyn arviointia. Tässä blogikirjoituksessa avaamme visus-arvon merkitystä: kerromme, mikä visus-arvo on, miten se mitataan ja miksi sen ymmärtäminen on tärkeää […]
Piilolinssit ovat täydellinen ratkaisu heille, jotka haluavat välttää silmälaseja hinnalla millä hyvänsä. Monille piilolinssit ovat esteettisempi vaihtoehto kuin silmälasit, ja siksi moni turvautuu niihin aina kuin mahdollista. Tästä herää kaksi keskeistä kysymystä: Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä? Onko piilolinssien jatkuva käyttö haitallista? Onko piilolinssejä turvallista käyttää joka päivä? Piilolinssien päivittäinen […]
Näärännäppy on yleinen, mutta vaaraton silmävaiva, joka näyttää pieneltä patilta. Se voi olla aristava, turvonnut tai punoittava, ja näppy saattaa märkiä. Vaivaa esiintyy kaikenikäisillä, eikä se ole vaarallinen, vaikka patti saattaakin olle kipeä ja tuntua häiritsevältä. Tässä jutussa kerromme, mikä on näärännäppy, miten sitä voi hoitaa itse ja milloin kannattaa […]
Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu nopeasti. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin. Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja […]
Useimmilla meistä on dominoiva silmä tai silmä, joka tekee hieman enemmän töitä kuin toinen silmä. Vaikka käytät molempia silmiäsi katsellessasi kohteita, käytät dominoivaa silmääsi enemmän. Olet saattanut huomata taipumuksen käyttäessäsi kameraa, mikroskooppia tai teleskooppia. Katsot niiden läpi vaistonvaraisesti dominoivalla silmälläsi. Tässä jutussa kerromme, mitä dominoiva silmä tarkoittaa ja miten selvität […]
Onko piilolinssien laittaminen välillä hankalaa? Suomessa linssit on totuttu asettamaan silmiin aina sormilla, mutta Japanissa on kehitetty apuväline, jonka luvataan tekevän koko prosessista helpomman ja hygieenisemmän. Kyseessä on Meruru, piilolinssipinseteiksi kutsuttu pieni työkalu, joka on herättänyt paljon kiinnostusta erityisesti sellaisten käyttäjien keskuudessa, joilla linssien käsittely sormin tuntuu haastavalta. Meruru-pinsettien idea […]
Kuivasilmäisyys on vaiva, joka koskettaa monia piilolinssien käyttäjiä. Oireet, kuten silmien kuivuus, polttelu ja väsymys, voivat tehdä piilolinssien käytöstä epämiellyttävää ja joskus jopa mahdotonta. Yleisimpiä hoitokeinoja ovat kostutustipat, mutta uusi tutkimus ehdottaa jotain yllättävää: nauru saattaa olla yhtä tehokas. Lähiaikoina julkaistu tutkimus vertasi naurujumppaa ja perinteisiä hyaluronihappotippoja kuivasilmäisyyden hoidossa, ja […]
Sosiaalisessa mediassa leviää video, jossa kalifornialainen silmälääkäri poistaa potilaan silmästä 23 päällekkäin asetettua piilolinssiä. "Ne olivat kuin pino pannukakkuja", lääkäri kuvaa ja sanoo, ettei ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Tämä juttu on referaatti Insiderin haastattelusta. Tri Katerina Kurteeva on silmälääkäri kalifornialaisella silmävammaklinikalla, jossa oli ollut kiireinen maanantai viikonlopun jälkeen. Päivän […]
Piilolinssit ovat olennainen osa monien ihmisten elämää, tarjoten helpon ja turvallisen vaihtoehdon näönkorjaukseen silmälasien sijasta. Samalla meikit ovat monille päivittäinen tapa korostaa omaa kauneutta ja ilmaista itseään. Käytettäessä piilolinssejä ja meikkejä, on tärkeää ottaa huomioon erityisvaatimukset ja varotoimet, jotta silmät pysyvät terveinä ja meikki näyttää parhaaltaan. Tässä blogijutussa kerrotaan, miten […]
Näöntarkastus on silmälääkärin tai optikon suorittama sarja testejä, jotka suoritetaan potilaan näkö- ja erottelukyvyn selvittämiseksi. Näöntarkastukseen sisältyy myös muita silmien terveyteen liittyviä testejä ja tutkimuksia. Silmäterveyden alan ammattilaiset suosittelevat käymään säännöllisesti perusteellisessa näöntarkastuksessa, koska monet silmäsairaudet ovat oireettomia. Näöntarkastuksen tarkoitus on selvittää minkälaisessa kunnossa näkösi on, ja minkälaisia näönkorjaustarpeita sinulla […]
Kun olet kiinnostunut hankkimaan piilolinssit ensimmäistä kertaa, haluat päivittää piilolinssireseptiäsi tai vaihtaa piilolinssityyppiä tai -merkkiä, sinun tulee varata aika optikolle piilolinssisovitukseen. Optikko tai silmälääkäri tutkii silmiesi terveydentilan ja määrittää silmillesi parhaiten sopivat piilolinssit oikeilla voimakkuuksilla. Piilolinssit luetaan lääketieteellisiksi laitteiksi ja on äärimmäisen tärkeää, että ne istuvat hyvin silmiisi. Siksi piilolinssien […]
Piilolinssien käyttäjillä, joilla on silmäallergioita tai silmien kuivumista, saattaa olla kiusaus käyttää piilolinssinestettä silmätippoina tuodakseen helpotusta silmille. Peset piilolinssinesteellä linssisi, joten miksi et voisi käyttää sitä myös silmien huuhteluaineena? Piilolinssinesteen käyttäminen silmätippoina ei ole hyvä idea ja se voi vahingoittaa silmiäsi pitkällä aikavälillä. Loppujen lopuksi piilolinssineste on turvallista vain piilolinsseille. […]
Sokea minnesotalaismies Allen Zderad, 68, ei ollut nähnyt vaimoaan ja lapsenlapsiaan yli vuosikymmeneen, ennen kuin uusi laite käynnistettiin Mayo Clinicin tutkimusyksikössä helmikuussa 2015. "Kyllä", Zderak huudahtaa, kun vaimon piirteet alkavat pikkuhiljaa tarkentua. Hän ei löytänyt enempää sanoja, vaan nappasi vaimonsa syleilyynsä. "Se (laite) on hiomaton, mutta merkittävä. Se toimii", hän […]
Yksi pitkäikäisimmistä piilolinsseihin liittyvistä myyteistä on, että piilolinssit päässä hitsaaminen voi saada linssit kuumenemaan niin, että ne sulavat kiinni silmän sarveiskalvoon. Saman väitteen kuulee usein liian lähellä nuotiota istumisesta. Päätimme selvittää onko myyteissä perää. Mitä hitsaus on? Wikipedian mukaan hitsaus on osien liittämistä toisiinsa käyttämällä hyväksi lämpöä ja/tai puristusta siten, […]
Korealaisen Pohangin tiede- ja teknologiayliopiston (POSTECH) professori Sei Kwan Hahnin johtama tutkimusryhmä ilmoittaa kehittäneensä älykkään fotonisen piilolinssin, joka kykenee diagnosoimaan diabeteksen valon avulla ja hoitamaan diabetekseen liittyviä verkkokalvosairauksia. Tutkijat aikovat kaupallistaa älypiilolinssin yhdessä Stanfordin yliopiston lääketieteellisen korkeakoulun kanssa. Diabeetikoiden tulee jatkuvasti seurata omaa verensokeriaan ennen aterioita erilaisten komplikaatioiden välttämiseksi. Tunnetussa […]
Piilolinssit ovat täydellinen ratkaisu heille, jotka haluavat välttää silmälaseja hinnalla millä hyvänsä. Monille piilolinssit ovat esteettisempi vaihtoehto kuin silmälasit, ja siksi moni turvautuu niihin aina kuin mahdollista. Tästä herää kaksi keskeistä kysymystä: Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä? Onko piilolinssien jatkuva käyttö haitallista? Onko piilolinssejä turvallista käyttää joka päivä? Piilolinssien päivittäinen […]