Visuaalisessa havainnoissa optinen harha on illuusio, jossa aivot tulkitsevat silmien saaman informaation siten, että näköaistimuksessa jokin vaikuttaa mahdottomalta tai todellisuuden vastaiselta.
Optisten harhojen luokittelu on vaikeaa, koska harhan perimmäinen syy ei useinkaan ole selvä, mutta Richard Gregoryn ehdottama luokittelu on suuntaa antava. Sen mukaan optisilla harhoilla on kolme pääluokkaa: fyysiset, fysiologiset ja kognitiiviset optiset harhat. Jokaisella luokalla on omat erityispiirteensä: epäselvyydet, vääristymät, paradoksit ja fiktiot.
Mutta tutustukaamme joihinkin kuuluisiin optisiin harhoihin, joita on helppo käsitellä ruudun välityksellä.
Varoitus: Optiset harhat voivat olla viihdyttäviä, mutta ne voivat joillakin aiheuttaa tilapäisiä oireita, kuten päänsärkyä tai huimausta. Suosittelemme, että katselet harhoja kohtuudella ja pidät taukoja, jos tunnet olosi epämukavaksi.
1. Ankka-jänis
Aloitetaan helpolla: Näetkö kuvassa ankan vai jäniksen? Useimmat löytävät kuvasta molemmat.
Näetkö kuvassa ankan, jäniksen vai molemmat?
2. Shakkilautailluusio
Shakkilautaharhassa ruudut A ja B ovat saman väriset.
Shakkilauta-illuusio. Vihreän lieriön varjo saa ruudut A ja B näyttämään erivärisiltä. Todellisuudessa ne ovat saman väriset.
Etkö usko? Tässä selitys, miksi ruudut näyttävät olevan saman väriset:
3. Askeltavat jalat
Tällä videolla tausta saa sinisen ja punaisen "jalan" näyttävän askeltavan vuorotellen, mutta todellisuudessa ne liikkuvat samanaikaisesti.
4. Yhtä pitkät janat
Mikä janoista on pisin?
Vastaus on, että kaikki janat ovat yhtä pitkiä. Müller-Lyerin illuusiossa "tylppäkärkiset" nuolet näyttävät monille pidemmiltä, mutta todellisuudessa janat ovat ihan yhtä pitkiä.
Jännittävintä on, että tylppäkärkinen nuoli on huomattavasti pidempi eurooppalaisten mielestä kuin afrikkalaisten tai aasialaisten keskuudessa.
5. Kahvilan seinä -harha
Kahvilan seinä on geometris-optinen illuusio, jossa yhdensuuntaiset suorat jakoviivat porrastettujen rivien välillä vuorotellen tummilla ja vaaleilla "tiilillä" saa näyttämään vaakaviivat vinoilta.
Harmaat vaakaviivat ovat yhdensuuntaiset, vaikkei siltä välttämättä näytä. Kokeile vaikka viivottimella!
6. Gradienttiharha
Gradienttiharhassa kuvan keskellä oleva palkki on yksivärinen, mutta taustan liukuväri (gradientti) saa näyttämään siltä, että myös sen väri vaihtuu.
Keskellä oleva vaakasuora palkki on yksivärinen, mutta taustan liukuväri saa näyttämään, että myös sen väri vaihtuisi.
7. Pyörivät käärmeet
Journal of Vision -lehdessä julkaistussa artikkelissa esiteltiin aikoinaan uskomaton pyörivät käärmeet -illuusio, joka saa aikaan poikkeavan liikehavainnon.
Tämä ei ole animoitu gif-kuva. Nämä "käärmeet" eivät oikeasti liiku. Lähde: michaelbach.de
Jos katsot vain yhtä osaa kuvasta tai peität muut osat siitä, liike pysähtyy. Jos katsot kuvaa kokonaisuutena, liike jatkuu. Tämä johtuu siitä, että kuva on ajoittain eri kohdissa verkkokalvollasi.
8. Elefantin jalat
Kuinka monta jalkaa tällä elefantilla on? Joidenkin mielestä vastaus on neljä, joidenkin viisi. Miten se on edes mahdollista?
Montako jalkaa tällä elefantilla on? Kuva: Roger Shepard
Tämä kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Mind Sight -julkaisussa vuonna 1990 ja se on yksi klassisimmista optisista harhoista. Kuvassa oleva elefantti on osa optista harhaa, jossa sitä on mahdoton erottaa taustasta. Tämä saa aikaan sekaannuksen tunteen.
9. Värillinen linna
Katso alla olevalla videolla näkyvää mustaa pistettä 20 sekunnin ajan. Kun kuva vaihtuu, jatka pisteen katsomista. Näet kuvan värillisenä, vaikka todellisuudessa siinä ei ole värejä.
10. Maaginen hana
Kelluva hana on fiksu illuusio, joka koostuu mystisesti altaan yläpuolella leijuvasta hanasta, josta pursuaa loputon määrä vettä näennäisen tyhjästä.
Onko tässä hanassa loputon vesi? Ei sentään, vaan vesisuihkun sisällä on läpinäkyvä putki, joka tukee hanaa ja jota pitkin vesi kulkeutuu ensin ylös.
11. Liikkeen aiheuttama sokeus
Katso alla olevan animaation keskellä olevaa vilkkuvaa vihreää pistettä. Huomaatko keltaisten pisteiden välillä katoavan?
Katso tarkasti kuvan keskellä olevaa pistettä. Huomaatko keltaisten pisteiden välillä katoavan?
Tässä optisessa harhassa (eng. motion-induced blindness) staattiset kohteet katoavat tai muuttuvat näkymättömiksi, kun ne esitetään liikkuvan taustan päällä. Ilmiö voi liittyä aivokuoren hermomekanismeihin, jotka osallistuvat visuaalisen huomion ohjaamiseen ja sensorisen informaation integroimiseen. Aivot saattavat "suodattaa" paikallaan pysyviä kohteita häiritsevänä tietona.
Tämä ilmiö voi auttaa selittämään, miksi jotkut objektit, kuten liikennemerkit tai muut ajoneuvot voivat jäädä huomaamatta vilkkaassa liikenteessä.
12. Pyörivät ympyrät
Katso keskellä olevaa mustaa pistettä ja liikuta päätäsi lähemmäksi ja kauemmaksi. Reunalla olevat ympyrät näyttävät liikkuvan, eikö totta?
Aivot tulkitsevat näköaistimuksia ja pyrkivät tekemään niistä järkeviä. Kun silmät liikkuvat ja näköärsykkeet muuttuvat, aivot saattavat tulkita nämä muutokset liikkeeksi, vaikka kohteet olisivat paikallaan.
13. Ebbinghausin harha
Kumpi oransseista ympyröistä on suurempi? Eikö näytäkin, että oikeanpuolimmainen?
Kuvassa näkyvät oranssit ympyrät ovat täsmälleen yhtä suuria, vaikka oikeanpuolimmainen näyttää isommalta.
Ebbinghausin illuusio toimii suhteellisen koon havaitsemisen perusteella. Aivot tekevät jatkuvasti vertailuja ympäröivien kohteiden kanssa ja käyttävät ympäröivää kontekstia arvioidakseen kohteiden kokoa. Tässä tapauksessa ympäröivien ympyröiden koko ja niiden etäisyys oranssista ympyrästä vaikuttavat siihen, miten aivot tulkitsevat oransin ympyrän koon.
14. Whiten harha
Näyttävätkö A- ja B-sarakkeilla olevat harmaat erivärisiltä? Todellisuudessa ne ovat samanväriset.
Vasemmalla olevat suorakulmiot A näyttävät paljon tummemmilta kuin oikealla olevat suorakulmiot B. Todellisuudessa ne ovat saman värisiä.
Whiten harha paljastaa, miten ihmisen aivot prosessoivat värejä ja kontrastia suhteessa ympäröiviin alueisiin. Palkit, joissa tummat vaakaraidat katkeavat näyttävät vaaleammilta kuin palkit, joissa vaaleat raidat katkeavat.
Whiten harha osoittaa, miten aivot tulkitsevat värit ja kirkkauden suhteessa ympäröiviin alueisiin.
15. Liikkuvat mantelit
Tämäkään optinen harha ei ole animoitu gif. Tässä kuvassa staattiset esineet eli mantelit näyttävät liikkuvan, vaikka todellisuudessa ne pysyvät täysin paikallaan.
Eivätkö nämä mantelit näytäkin liikkuvan? Kuva: www.onedigitallife.com (Viitattu 10/2014)
Liikkuvat mantelit tai "motion aftereffect" on optinen harha, jossa staattiset esineet näyttävät liikkuvan. Se on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten aivojemme näköjärjestelmä prosessoi ja tulkitsee liikettä.
Kuvassa mantelinmuotoiset kuviot ja niiden kontrasti voivat laukaista näköjärjestelmän liikettä havaitsevat solut.
16. Laajeneva kuvio
Laajeneva kuvio, joka tunnetaan myös nimillä "hypnoottinen spiraali" ja "pulsating star", on harha, joka näyttää siltä kuin keskellä oleva kuvio laajenisi ja supistuisi.
Tämä kuva pysyy paikallaan, mutta näyttää ikään kuin laajenevan - varsinkin silloin, kun et katso sitä suoraan. Huom. Tämä harha ei näy kaikilla. Kuva: Michael Bach
Harha perustuu värin, muodon ja viivojen asetteluun siten, että syntyy vaikutelma liikkeestä.
17. Jastrown harha
Kumpi kuvioista on pidempi? Tämä optinen illuusio on nimetty psykologi Joseph Jastrown mukaan, ja koostuu kahdesta samanmuotoisesta ja -kokoisesta kaarevasta objektista.
Oikea vastaus: ne ovat yhtä pitkiä.
Vaikka kappale B näyttää suuremmalta kuin kappale A, se johtuu aivoissamme tapahtuvasta vertailusta: Ylemmän esineen uloin kaari yhdistetään alemman kaaren sisempään kaareen, mikä saa aikaan vertailun, joka ei vastaa kappaleiden todellista suhdetta.
Lisäksi kappaleiden reunat eivät ole samalla linjalla, mikä lisää illuusion voimakkuutta.
18. Ruudukkoilluusio
Hermannin ruudukkoilluusiossa valkoisten risteyskohtien välillä, joissa mustat neliöt kohtaavat, näyttää muodostuvan harmaita "haamupisteitä". Heti kun keskität katseesi yhteen haamupisteistä, ne katoavat.
Valkoisten viivojen leikkauspisteisiin näyttäisi ilmestyvän harmaita palluroita. Ei niitä siellä ole.
Illuusio johtuu aivojen tavasta prosessoidan valoa ja varjoja suhteessa kontrastiin. Kun verkkokalvolla sijaitsevat fotoreseptorit havaitsevat voimakkaan kontrastin, kuten mustan neliön vieressä olevan valkoisen tilan, ne prosessoivat tiedon ylikorostaen, mikä voi aiheuttaa havaintoharhoja harmaista täplistä.
19. Charlie Chaplin
Katso alla oleva video: Onko tämä Charlie Chaplin -naamari ontto, vaiko ei?
Tämä illuusio toimii, koska aivoillamme on vahva taipumus nähdä kasvot kolmiulotteisina ulkonevina objekteina. Vaikka Chaplinin naamio on sisäänpäin kovera, aivot korjaavat sen usein näyttämään siltä kuin se olisi oikea, ulospäin olevat kasvot.
Tämä harha paljastaa, miten aivomme ovat ohjelmoituja tunnistamaan kasvojen perusominaisuudet ja miten ne voivat ohittaa muut visuaaliset vihjeet kasvojen suunnasta.
20. Fraserin spiraaliharha
Onko tässä kuvassa spiraali vai sittenkin useampi samankeskinen ympyrä?
Oikea vastaus on jälkimmäinen: Kuvassa on useampi samankeskinen ympyrä.
Fraserin spiraali tunnetaan myös nimellä väärennetty spiraali. Vaikka kuvassa näyttää siltä, että spiraali kiertää keskuksesta ulospäin, todellisuudessa kuvio koostuu useista samankeskisistä ympyröistä.
Fraserin spiraaliharha on hyvä esimerkki aivojen havaintovirheestä, jossa näköjärjestelmämme tuottaa syvyyden illuusiota, vaikka katselisimme staattista kuvaa. Harha osoittaa, miten aivomme pyrkivät löytämään järjestystä monimutkaisista ja sekannusta aiheuttavista kuvioista.
21. Heringin harha
Uskoisitko, että tämän kuvan vaakasuorat viivat ovat suoria? Kokeile vaikka viivottimella.
Heringin harhassa säteittäiset viivat luovat illuusion vaakasuorien viivojen kaarevuudesta, koska ne luovat aivoissamme konfliktin siitä, miten syvyyttä ja suoruutta tulisi tulkita. Se osoittaa yksinkertaisella tavalla, miten monimutkainen näön prosessointi aivoissamme on ja miten alttiita olemme erilaisille havaintovirheille.
22. Paholaisen äänirauta
Paholaisen äänirauta eli blivet on yksi esimerkki mahdottomista kuvioista. Se näyttää olevan kolmihaarainen äänirauta yhdestä päästä, jotka yhdistyvät käsittämättömästi kahdeksi varreksi.
Paholaisen äänirauta eli blivet on yksi klassisimmista mahdottomista kuvioista.
Paholaisen äänirauta on visuaalinen harha mahdottomasta kuviosta, joka ei voisi olla totta kolmiulotteisessa maailmassa. Kuvio rikkoo syvyyden ja tilavuuden normaaleja sääntöjä, mikä saa aikaan ristiriidan aivoissamme.
Harha perustuu kuvan kaksiulotteisuuteen, kun aivomme pyrkivät ymmärtämään sen kolmiulotteisena.
23. Penrosen mahdottomat portaat
Penrosen portaat, jotka tunnetaan myös mahdottomana portaikkona, on myös eräs optinen harha ja mahdoton kuvio. Sen loivat isä-poika-duo Lionel ja Roger Penrose.
Penrosen portaiden askelmat näyttävät jatkuvasti nousevan ylöspäin tai laskevan alaspäin muodostaen suljetun silmukan ilman alkua tai loppua.
Penrosen mahdottomat portaat.
Penrosen portaat rikkovat kolmiulotteisuuden sääntöjä, sillä vaikka näemme portaat, jotka näyttävät johtavan ylöspäin jokaisella sivulla, ne palaavat kuitenkin aina alkupisteeseensä.
24. Penrosen kolmio
Penrosen kolmio on toinen mahdoton harha, joka on peräisin samalta perheeltä. Tämä harha tunnetaan myös nimellä mahdoton kolmio.
Penrosen kolmio näyttää muodostavan suljetun kolmiulotteisen silmukan, mutta jos yritetään seurata kolmion särmää ympäri, huomataan, että se johtaa takaisin lähtöpisteeseen tavalla, joka rikkoo fyysisen tilan sääntöjä.
Penrosen mahdoton kolmio
Penrosen kolmio rakennettuna Perthissä, Australiassa. Oikeasta kulmasta katsottuna se näyttää aidolta.
Tämä harha saa aivomme tulkitsemaan kuvan syvyyden ja perspektiivin virheellisesti, sillä aivomme pyrkivät täydentämään kolmiulotteisia objekteja niistä saatujen rajoittuneiden kaksiulotteisten vihjeiden perusteella.
25. Punaiset viivat
Punaisissa viivoissa eli Ponzo-illuusiossa on kaksi pystysuoraa punaista viivaa, jotka näyttävät olevan eri pituisia.
Todellisuudessa punaiset viivat ovat täsmälleen saman mittaiset.
Ponzo-illuusion aiheuttaa syvyysvaikutelma: Muista viivoista johtuen aivot tulkitsevat oikeanpuoleisen punaisen viivan olevan kauempana kuin vasemmanpuoleisen viivan, ja siten olevan pidempi.
26. Vaimo ja anoppi
Vaimo ja anoppi -optinen illuusio on yksi tunnetuimmista kaksimerkityksillisistä kuvista, joka voi näyttää kahdelta eri hahmolta riippuen siitä, miten katsojan aivot sen tulkitsevat.
Vaimo ja anoppi samassa kuvassa. Näetkö molemmat?
Jos keskittyy kuvan oikeaan reunaan, voi nähdä nuoren naisen joka katsoo vasemmalle, poispäin katsojasta. Hänen leukalinjansa näkyy selvästi ja korva on keskellä kuvaa. Naisen päätä koristaa musta hattu ja musta kaulakoru.
Jos katsoja keskittyy kuvan vasempaan reunaan, hän voi nähdä vanhan naisen, joka katsoo suoraan eteenpäin vasemmalle. Vanhan naisen nenä muodostuu nuoren naisen posken ja leuan viivasta, ja hänen suunsa on nuoren naisen kaulakori. Vanhan naisen leuka muodostuu nuoren naisen rintakehästä.
Tämä kuva julkaistiin ensimmäisen kerran saksalaisessa postikortissa vuonna 1888.
27. Vaasi vai kahdet kasvot
Tämä optinen harha on nimeltään "Rubinin maljakko" tai "Rubinin kasvot".
Näetkö kuvassa vaasin vai kahdet kasvot?
Jos keskityt vasemmanpuoleiseen keltaiseen osaan, näet todennäköisesti maljakon tai vaasin. Jos keskityt oikeanpuolimmaisen kuvan mustaan osaan, saatat nähdä toisiaan katsovien kasvojen figuurit.
28. Pyörivä tanssija
Nobuyuki Kayaharan vuonna 2003 luoma siluetti-illuusio luo vaikutelman, että tanssija pyörii myötäpäivään tai vastapäivään, ja se voi vaihtaa suuntaa katsojan havainnosta riippuen.
Tekeekö tämä tanssija piruetteja myötä- vai vastapäivään? Molemmat ovat oikein.
Loading ...Useimmat näkyvät hahmon pyörivän aluksi myötä- tai vastapäivään, mutta keskittymällä liikkeeseen, pyörimissuunta voi muuttua. Illuusio perustuu siluettiin, jossa ei ole varjoja tai muita syvyysvihjeitä, jotka auttaisivat määrittämään pyörimissuunnan yksiselitteisesti.
Tämä illuusio toimii, koska aivomme yrittää tulkita kaksiulotteisen kuvan kolmiulotteisena liikkeenä.
Tässä animaatiossa havainnollistetaan, miten liikkeen voi hahmottaa kahdella eri tavalla:
29. Samat värit
Tässä optisessa harhassa on kaksi eriväseltä näyttävää aluetta A ja B, jotka ovat itse asiassa saman väriset. Alueiden ympäröivä konteksti saa ne näyttämään erivärisiltä.
Esineen pinnat A ja B ovat saman väriset. Peitä reuna, jossa tasot kohtaavat sormellasi, ellet usko. Kuva: brainden.com.
Illuusio johtuu ympäröivästä taustasta ja varjostuksesta. Yläosan (A) tumma varjo saa sen näyttämään tummemmalta, kun taas alaosan (B) valoisampi ympäristö ja varjon puuttuminen saa sen näyttämään vaaleammalta.
30. Terassi
Tämä optinen harha edustaa mahdotonta tai paradoksaalista kuvaa. Tämäntyyppiset illuusiot esittävät näennäisesti loogisia ja mahdollisia rakenteista, mutta tarkemmin tarkasteltuna ne ovat rakenteellisesti mahdottomia.
Kuvassa näkyy neliönmuotoinen terassi, joka näyttää aluksi normaalilta kolmiulotteiselta rakenteelta. Kuitenkin, kun yrität seuravat terassin reunaa, huomaat, että reunan perspektiivi ei ole johdonmukainen. Yksi terassin reuna näyttää nousevan ylöspäin, mutta jatkuu yhtäkkiä alaspäin ilman loogista selitystä.
Terassi. Kuva: David MacDonald
Aivomme pyrkivät tulkitsemaan kaksiulotteisen kuvan kolmiulotteisena tilana, ja kun perspektiivivihjeet ovat ristiriitaisia, syntyy paradoksillinen illuusio.
31. Mekko
Vuonna 2015 pinnalle nousi maailman jakanut kysymys onko tämä mekko sini-musta vai valko-kultainen. Joillekin ihmisille mekko näyttää siniseltä mustilla raidoilla, kun taas toiset näkevät sen valkoisena kultaisilla raidoilla.
Näetkö sinä mekon valko-kultaisena vai sini-mustana?
Tutkijat ovat selittäneet asiaa siten, että ihmisten näkö on sopeutunut käsittelemään värejä eri tavoin erilaisissa valaistuksissa. Valaistusmuutosten takia ihminen kompensoi värejä ympäröivän valaistuksen värin pohjalta.
Ihmiset, jotka näkevät mekon sinimustana, saattavat tulkita kuvan valaistuksen lämpimäksi, mikä saa tummat värit näyttämään vielä tummemmilta. Vastaavasti ihmiset, jotka näkevät mekon valkokultaisena, saattavat tulkita kuvan valaistuksen kylmäksi tai varjoiseksi, mikä saa vaaleat värit näyttämään vaaleammilta.
Värien havaitseminen perustuu siihen, miten valon aallonpituudet osuvat silmiille ja miten aivot tulkitsevat näitä aallonpituuksia.
Loading ...Lue jutun loppuun, jossa paljastamme, minkä värinen tämä mekko oikeasti oli.
32. Neljä ympyrää
Tässä optisessa harhassa näyttää olevan useita ympyröitä sikin sokin, mutta todellisuudessa kuvassa on neljä samankeskistä rinkulaa, jotka eivät kosketa toisiinsa.
Tässä kuvassa on vain neljä ympyrää, eivätkä ne kosketa toisiinsa.
Tämä illuusio hyödyntää mustavalkoisten ja harmaasävyisten kuvioiden kontrasteja, jotka luovat vääristymän siitä, miten ympyrät sijoittuvat toisiinsa nähden.
Tästä syystä aivomme yrittävät tulkita kuvan kaksiulotteista informaatiota kolmiulotteisesti, mikä aiheuttaa harhan siitä, että ympyrät koskettavat toisiaan.
33. Kaksitoista pilkkua
Tämä suhteellisen uusi kuva esittää optista harhaa, joka tunnetaan nimellä Ninniin ristikko. Kuvio saa aikaan illuusion liikkuvista ja katoavista pilkuista ristikossa.
Kuvassa näkyy harmaita risteäviä viivoja, joka muodostavat ruudukon, joka risteyksissä voi näkyä mustia pilkkuja. Kun katsoja keskittyy yhteen pilkuun, muut pilkut näyttävät katoavan tai liikkuvan toiseen paikkaan.
Tämän kuvan viivojen leikkauspisteissä on 12 pilkkua. Aivosi eivät suostu näyttämään niitä kaikkia kerralla. Kuva: Akiyoshi Kitaka.
Harha syntyy osittain siitä, että perifeerinen näkö on vähemmän tarkka kuin keskitetty näkö. Ääreisnäkö ja kontrasti voivat vaikuttaa siihen, mitä todella näemme.
34. Talon seinät
Tämä kuva esittää optista harhaa, joka tunnetaan myös nimellä jälkikuvaharha (eng. afterimage illusion). Se perustuu siihen, miten silmämme ja aivomme käsittelevät värejä ja valoa. Harha johtuu siitä, että valolle herkät solut (sauva- ja tappisolut) silmissäsi väsyvät ja lähettävät vähemmän signaaleja.
Katso mustaa pistettä kuvan keskellä 15 sekunnin ajan. Kuvasta tulee värillinen. Kuva: Imgur.
Jälkikuvat perustuvat värien vastaväreihin. Esimerkiksi, jos katsot intensiivisesti sinistä väriä ja kun väri poistuu, näet jälkikuvan sen vastaväristä, oranssista. Tämä johtuu siitä, että aivot kompensoivat jatkuvaa värin stimulaatiota lähettämällä signaaleja vastaväristä.
Jälkikuva näkyy vain väliaikaisesti ja voi olla erittäin värikäs, mutta häviää vähitellen, kun silmäsi mukautuvat muutokseen.
35. Häviävä harmaa
Tämä kuva esittää optista harhaa, joka hyödyntää Troxlerin ilmiötä. Se on silmiemme ja aivojemme tapa sopeutua vakaisiin ärsykkeisiin ja lopulta olla huomaamatta niitä.
Katso läheltä kuvan keskellä olevaa mustaa pistettä, jolloin voit huomata harmaan sumennuksen katoavan vähitellen näkyvistä:
Katso läheltä mustaa pistettä kuvan keskellä muutaman sekunnin ajan ja harmaa tausta katoaa. Kuva: vimeo.
Troxlerin ilmiö perustuu verkkokalvon reseptoreiden sopeutumiseen paikallaan pysyviin ärsykkeisiin. Siitä johtuen harmaa sumennus häviää, koska aivomme ei enää kiinnitä siihen huomiota.
36. Stalkkaava lohikäärme
Tämä paperista tehty lohikäärme seuraa liikkeitäsi. Se luo optisen illuusion, jossa lohikäärmeen silmät näyttävät seuraavan katsojaa:
Illuusion selitys on, että paperista taiteltu lohikäärme on taiteltu siten, että sen pää on kovera (ulospäin kupera). Tämä saa aivomme vääristämään lohikäärmeen kasvot kuperaksi.
Kuten lupasimme, jutun lopussa paljastamme, minkä värinen optisen harhan #31 mekko oikeasti on. Vastaus on, että todellisuudessa mekko on sininen mustilla raidoilla. Tämä on vahvistettu useissa lähteissä, mukaan lukien kyseistä mekkoa myynyt Roman Originals. Mekkokuva on erinomainen esimerkki siitä, miten visuaalinen havaintomme voi olla subjektiivinen ja kuinka ympäristö ja valaistus voivat vaikuttaa siihen, miten näemme värit.
Piditkö näistä optisista harhoista? Jaa ne myös ystävillesi!
