Tiesitkö, että ihmiset ovat geneettisesti 99,9-prosenttisesti identtisiä keskenään? Meillä kaikilla on ruskea, musta, vaalea tai punainen tukka. Meillä kaikilla on vaalea, keskiruskea tai tumma iho. Meillä kaikilla on siniset, ruskeat tai vihreät silmät. Tai melkein kaikilla. Pienelle prosentille meistä on suotu harvinaisempi silmien väri.
Silmien väri on polygeeninen ominaisuus. Toisin sanoen se riippuu vanhemmilta perityistä geeneistä. Tietyt silmien värit ovat harvinaisempia osittain siksi, että vain harvat ihmiset kantavat harvinaisempien värien geenejä. Toiseksi siksi, että harvinaisempien silmien värien geenit ovat resessiivisiä. Tämä tarkoittaa, että yleisempien silmien värien geenit syrjäyttävät ne perimässä. Silmien väriin vaikuttaa ainakin kolme geeniä, mutta kaikkia väriin vaikuttavia geenejä ei vielä tunneta.
Silmien väri määräytyy pupillia ympäröivän värillisen reunuksen eli värikalvon (iiris) pigmentistä ja valon hajonnasta silmän tukikerrokseen, stroomaan. Värikalvon pigmentti vaihtelee vaaleanruskeasta mustaan värikalvon melaniinin määrästä riippuen. Mitä enemmän stroomassa on melaniinia, sitä tummempi silmien väri on.
Maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti yleisin silmien väri on ruskea. Arviolta 70-79 prosentilla ihmisistä on ruskeat silmät. Väri on kytköksissä mustaan ja ruskeaan hiusten väriin.
Mutta mitkä silmien värit ovat harvinaisimpia?
Siniset silmät – 8-10 %
Vaikka vain noin yhdellä kymmenestä on siniset silmät, sininen on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin silmien väri.
Sinisissä silmissä ei ole sinistä pigmenttiä, vaan niiden sinisyys johtuu strooman melaniinipitoisuudesta. Siinä missä pitkät aallonpituudet absortoituvat tummaan epiteeliin, lyhyet aallonpituudet heijastuvat ja altistuvat strooman väliaineessa Rayleigh'n sironnalle – samalle ilmiölle, josta taivaan sininen väri johtuu.
Maailman väestöstä noin 8-10 prosentilla on siniset silmät. Sinisten silmien uskotaan johtuvan 6 000-10 000 vuotta sitten Mustanmeren alueella tapahtuneesta geneettisestä mutaatiosta, jossa väri syrjäytti ruskean.
Pähkinänruskeat silmät – 5-8 %
Pähkinänruskeat silmät voivat näyttää etenkin auringonvalossa monivärisiltä. Silmä voi olla vaaleanruskea lähempänä pupillia ja vihreä värikalvon ulkoreunalla - tai päinvastoin.
Vaikka pähkinänruskea sisältää enimmäkseen ruskeaa ja vihreää, silmän dominoiva väri voi olla kullanruskea tai vihreä. Pähkinänruskeat silmät sekoitetaan usein kullankeltaisiin eli meripihkan (engl. amber) värisiin silmin.
Pähkinänruskea on saanut nimensä hasselpähkinän kuoren väristä (katso kuva tästä) ja sitä käytetään usein synonyyminä vaaleanruskealle tai kullanvärille.
Pähkinänruskeat silmät ovat yleisemmät Euroopassa, jossa sini-, vihreä- ja ruskeasilmäisyyttä aiheuttavat geenit ovat sekoittuneet keskenään.
Vain 5-8 prosentilla maailman väestöstä on pähkinänruskeat silmät.
Kullankeltaiset silmät – 5 %
Kullankeltaiset eli meripihkan (engl. amber) väriset silmät voivat näyttää myös punaruskeilta, vaalean ruskehtavilta, kuparin- tai jopa ruosteen värisiltä.
Toisin kuin pähkinänruskeat silmät, kullankeltaiset silmät ovat selvästi enemmän yksiväriset. Niissä voi silti olla kevyitä vivahteita kullanharmaata.
Kullankeltaiset silmät ovat harvinaiset ihmisillä, mutta melko yleiset eläinkunnassa esimerkiksi susilla. Tästä syystä ihmisillä, joilla on kullankeltaiset silmät, sanotaan usein olevan "suden silmät".
Kullankeltaiset silmät ovat yleisempiä Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa.
Harmaat silmät – 3 %
Kyllä. Pienellä osalla ihmisistä on harmaat silmät.
Sinisten silmien tavoin harmaissa silmissä on tumma epiteeli iiriksen takana ja suhteellisen kirkas sidekudos edessä. Suurennuslasin alla niistä löytyy pieniä määriä keltaisen ja ruskean sävyjä.
On luultavaa, että harmaissa silmissä strooman kollageenipitoisuus poikkeaa hieman esimerkiksi sinisistä silmistä, jolloin epiteelistä heijastuva valo siroaa eri tavalla.
Harmaa on toiseksi harvinaisin luonnollinen silmien väri vain 3 prosentin osuudella. Harmaat silmät ovat yleisempiä Luoteis-Afrikassa ja Lähi-idässä sekä Länsi-, Keski- ja Etelä-Aasiassa.
Vihreät silmät – 2 %
Pähkinänruskeat silmät on helppo sekoittaa vihreisiin silmiin, koska myös ne voivat näyttää sopivassa valaistuksessa vihreiltä.
Vihreät silmät johtuvat kullankeltaisesta tai vaaleanruskeasta pigmentistä iiriksen stroomassa ja Rayleigh'n sironnan luomasta sinisestä sävystä.
Vihreät silmät ovat yleisempiä Pohjois-, Länsi- ja Keski-Euroopassa, mutta niitä tavataan myös Etelä-Euroopassa sekä Länsi- ja Etelä-Aasiassa. Islannissa peräti 89 prosentilla naisista ja 87 prosentilla miehistä on vihreät silmät.
Tunnettuja vihreäsilmäisiä ovat muiden muassa Rihanna, Scarlett Johansson ja Vanessa Williams.
Jos sinulla on vihreät silmät, olet todella onnekas. Vihreät silmät ovat harvinaisin luonnollisin silmien väri. Vain 2 prosentilla koko maailman väestöstä on vihreät silmät. Suomessa ne ovat selvästi yleisemmät, kuten muutkin vaaleat värit.
Vaaleiden silmien värien yleisyys Euroopassa ja lähialueilla. Kuva: Velivieras, Wikimedia Commons.
Punaiset ja violetit silmät – <1 %
Todellisuudessa violetteja silmiä esiintyy vain albinismissa, jossa elimistö tuottaa vähän tai ei lainkaan melaniinia.
Ihmisillä, joilla on albinismi, silmät voivat näyttää tietyissä valaistusolosuhteissa punaisilta. Ilmiö johtuu värikalvon erittäin alhaisesta melaniinipitoisuudesta. Melaniinin puutteesta johtuen silmien verisuonet näkyvät värikalvon läpi.
Punasilmä-ilmiö on tuttu valokuvauksesta, jossa kameran salamavalo heijastaa silmän suonikalvon värin ja silmä voi näyttää kuvassa punaiselta.
Epäluonnolliset silmien värit huomioiden maailman harvinaisin silmien väri on punainen.
Riippumatta siitä minkä väriset silmät olet perinyt, voit muuttaa niiden väriä tilapäisesti värillisillä piilolinsseillä.
Yhteenveto
Yhteenvetona voimme tiivistää silmien värien yleisyyden seuraavasti:
- Ruskea – 70-79 %
- Sininen – 8-10 %
- Pähkinänruskea – 5 %
- Kullanruskea – 5 %
- Harmaa – 3 %
- Vihreä – 2 %
- Punainen/violetti – < 1 %
Loading ...Lisätietoa ja lähteet:
- Owlation
- Wikipedia – Eye Color
- Wikipedia – Silmien väri
- World Atlas
- Youknowit.com (Viitattu 17.10.2014)
Kuvat: Wikimedia Commons, cocoparisienne/Pixabay, master1305, Freepik.
