Tiesitkö, että ihmiset ovat geneettisesti 99,9-prosenttisesti identtisiä keskenään? Meillä kaikilla on ruskea, musta, vaalea tai punainen tukka. Meillä kaikilla on vaalea, keskiruskea tai tumma iho. Meillä kaikilla on siniset, ruskeat tai vihreät silmät. Tai melkein kaikilla. Pienelle prosentille meistä on suotu harvinaisempi silmien väri.
Silmien väri on polygeeninen ominaisuus. Toisin sanoen se riippuu vanhemmilta perityistä geeneistä. Tietyt silmien värit ovat harvinaisempia ensinnäkin siksi, että vain harvat ihmiset kantavat harvinaisempien värien geenejä. Toiseksi siksi, että harvinaisempien silmien värien geenit ovat resessiivisiä. Tämä tarkoittaa, että yleisempien silmien värien geenit syrjäyttävät ne perimässä. Silmien väriin vaikuttaa ainakin kolme geeniä, mutta kaikkia väriin vaikuttavia geenejä ei vielä tunneta.
Silmien väri määräytyy pupillia ympäröivän värillisen reunuksen eli värikalvon (iiris) pigmentistä ja valon hajonnasta silmän tukikerrokseen, stroomaan. Värikalvon pigmentti vaihtelee vaaleanruskeasta mustaan värikalvon melaniinin määrästä riippuen. Mitä enemmän stroomassa on melaniinia, sitä tummempi silmien väri on.
Maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti yleisin silmien väri on ruskea. Arviolta 70-79 prosentilla ihmisistä on ruskeat silmät. Väri on kytköksissä mustaan ja ruskeaan hiusten väriin.
Mutta mitkä silmien värit ovat harvinaisimpia?
Vaikka vain noin yhdellä kymmenestä on siniset silmät, sininen on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin silmien väri.
Sinisissä silmissä ei ole sinistä pigmenttiä, vaan niiden sinisyys johtuu strooman melaniinipitoisuudesta. Siinä missä pitkät aallonpituudet absortoituvat tummaan epiteeliin, lyhyet aallonpituudet heijastuvat ja altistuvat strooman väliaineessa Rayleigh'n sironnalle – samalle ilmiölle, josta taivaan sininen väri johtuu.
Maailman väestöstä noin 8-10 prosentilla on siniset silmät. Sinisten silmien uskotaan johtuvan 6 000-10 000 vuotta sitten Mustanmeren alueella tapahtuneesta geneettisestä mutaatiosta, jossa väri syrjäytti ruskean.
Pähkinänruskeat silmät voivat näyttää etenkin auringonvalossa monivärisiltä. Silmä voi olla vaaleanruskea lähempänä pupillia ja vihreä värikalvon ulkoreunalla - tai päinvastoin.
Vaikka pähkinänruskea sisältää enimmäkseen ruskeaa ja vihreää, silmän dominoiva väri voi olla kullanruskea tai vihreä. Pähkinänruskeat silmät sekoitetaan usein kullankeltaisen eli meripihkan (engl. amber) värisiin silmin.
Pähkinänruskea on saanut nimensä hasselpähkinän kuoren väristä (katso kuva tästä) ja sitä käytetään usein synonyyminä vaaleanruskealle tai kullanvärille.
Pähkinänruskeat silmät ovat yleisemmät Euroopassa, jossa sini-, vihreä- ja ruskeasilmäisyyttä aiheuttavat geenit ovat sekoittuneet keskenään.
Vain 5-8 prosentilla maailman väestöstä on pähkinänruskeat silmät.
Kullankeltaiset meripihkan väriset silmät voivat näyttää myös punaruskeilta, vaalean ruskehtavilta, kuparin- tai jopa ruosteen värisiltä.
Toisin kuin pähkinänruskeat silmät, kullankeltaiset silmät ovat selvästi enemmän yksiväriset. Niissä voi silti olla kevyitä vivahteita kullanharmaata.
Kullankeltaiset silmät ovat harvinaiset ihmisillä, mutta melko yleiset eläinkunnassa, esimerkiksi susilla. Tästä syystä ihmisillä, joilla on kullankeltaiset silmät, sanotaan usein olevan "suden silmät".
Kullankeltaiset silmät ovat yleisempiä Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa.
Kyllä. Pienellä osalla ihmisistä on harmaat silmät.
Sinisten silmien tavoin harmaissa silmissä on tumma epiteeli iiriksen takana ja suhteellisen kirkas sidekudos edessä. Suurennuslasin alla niistä löytyy pieniä määriä keltaisen ja ruskean sävyjä.
On luultavaa, että harmaissa silmissä strooman kollageenipitoisuus poikkeaa hieman esimerkiksi sinisistä silmistä, jolloin epiteelistä heijastuva valo siroaa eri tavalla.
Harmaa on toiseksi harvinaisin luonnollinen silmien väri vain 3 prosentin osuudella. Harmaat silmät ovat yleisempiä Luoteis-Afrikassa ja Lähi-idässä sekä Länsi-, Keski- ja Etelä-Aasiassa.
Pähkinänruskeat silmät on helppo sekoittaa vihreisiin silmiin, koska myös ne voivat näyttää sopivassa valaistuksessa vihreiltä.
Vihreät silmät johtuvat kullankeltaisesta tai vaaleanruskeasta pigmentistä iiriksen stroomassa ja Rayleigh'n sironnan luomasta sinisestä sävystä.
Vihreät silmät ovat yleisempiä Pohjois-, Länsi- ja Keski-Euroopassa, mutta niitä tavataan myös Etelä-Euroopassa sekä Länsi- ja Etelä-Aasiassa. Islannissa peräti 89 prosentilla naisista ja 87 prosentilla miehistä on vihreät silmät.
Tunnettuja vihreäsilmäisiä ovat muiden muassa Rihanna, Scarlett Johansson ja Vanessa Williams.
Jos sinulla on vihreät silmät, olet todella onnekas. Vihreät silmät ovat harvinaisin luonnollisin silmien väri. Vain 2 prosentilla koko maailman väestöstä on vihreät silmät. Suomessa ne ovat selvästi yleisemmät, kuten muutkin vaaleat värit.
Vaaleat silmät, kuten siniset ja vihreät silmät, ovat erityisen yleiset Itämeren ympäristössä: Suomessa, Keski-Ruotsissa, Baltian maissa, sekä Luoteis-Venäjällä. Kuva: Velivieras, Wikimedia Commons.
Todellisuudessa violetteja silmiä esiintyy vain albinismissa, jossa elimistö tuottaa vähän tai ei lainkaan melaniinia.
Ihmisillä, joilla on albinismi, silmät voivat näyttää tietyissä valaistusolosuhteissa punaisilta. Ilmiö johtuu värikalvon erittäin alhaisesta melaniinipitoisuudesta. Melaniinin puutteesta johtuen silmien verisuonet näkyvät värikalvon läpi.
Punasilmä-ilmiö on tuttu valokuvauksesta, jossa kameran salamavalo heijastaa silmän suonikalvon värin ja silmä voi näyttää kuvassa punaiselta.
Epäluonnolliset silmien värit huomioiden maailman harvinaisin silmien väri on punainen.
Riippumatta siitä minkä väriset silmät olet perinyt, voit muuttaa niiden väriä tilapäisesti värillisillä piilolinsseillä.
Yhteenvetona voimme tiivistää silmien värien yleisyyden seuraavasti:
Loading ...Lisätietoa ja lähteet:
Kuvat: Wikimedia Commons, cocoparisienne/Pixabay, master1305, Freepik.
Silmäteräväli, tai pupillien välinen etäisyys (engl. pupillary distance, PD), on silmiesi pupillien välinen mitta. Se on tärkeä tieto silmälaseja hankittaessa, ja tarvitset sen aina ostaessasi silmälasit verkosta. Silmäteräväliä ei aina merkitä silmälasireseptiin. Vaikka pupillien välinen etäisyys on helppo mittauttaa optikkoliikkeessä, palvelu voi olla maksullinen. Tässä blogijutussa kerromme, miten voit mitata […]
Digitaalinen näkörasitus (Computer Vision Syndrome) on yhä yleisempi terveysongelma modernissa yhteiskunnassa, jossa älypuhelimet, tietokoneet, tabletit ja muut digitaaliset laitteet ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme. Termi viittaa silmien väsymiseen ja rasitukseen, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta digitaalisille näytöille. Vaikka digitaaliset laitteet ovatkin parantaneet monia elämän osa-alueita, niiden liiallisella käytöllä voi olla negatiivisia […]
Piilolinssien vesipitoisuus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa piilarien käyttömukavuuteen, suorituskykyyn ja hoitoon. Tässä blogijutussa pureudumme vesipitoisuuden ymmärtämiseen ja sen merkitykseen piilolinssien valinnassa ja käytössä. Blogijutussa käymme läpi, miten vesipitoisuus vaikuttaa linssien suorituskykyyn ja hoitoon, sekä tarkastelemme uusien materiaalien ja teknologioiden roolia. Lopuksi vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin vesipitoisuudesta, jotta sinä voit […]
Visus-arvo on termi, johon saatat törmätä eri elämäntilanteissa – silmälääkärin vastaanotolla, optikon tutkimuksessa tai ajokorttia hankkiessa. Tämä mittari antaa tärkeää tietoa silmän kyvystä erottaa yksityiskohtia, ja se on olennainen osa näkökyvyn arviointia. Tässä blogikirjoituksessa avaamme visus-arvon merkitystä: kerromme, mikä visus-arvo on, miten se mitataan ja miksi sen ymmärtäminen on tärkeää […]
Piilolinssit ovat täydellinen ratkaisu heille, jotka haluavat välttää silmälaseja hinnalla millä hyvänsä. Monille piilolinssit ovat esteettisempi vaihtoehto kuin silmälasit, ja siksi moni turvautuu niihin aina kuin mahdollista. Tästä herää kaksi keskeistä kysymystä: Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä? Onko piilolinssien jatkuva käyttö haitallista? Onko piilolinssejä turvallista käyttää joka päivä? Piilolinssien päivittäinen […]
Näärännäppy on yleinen, mutta vaaraton silmävaiva, joka näyttää pieneltä patilta. Se voi olla aristava, turvonnut tai punoittava, ja näppy saattaa märkiä. Vaivaa esiintyy kaikenikäisillä, eikä se ole vaarallinen, vaikka patti saattaakin olle kipeä ja tuntua häiritsevältä. Tässä jutussa kerromme, mikä on näärännäppy, miten sitä voi hoitaa itse ja milloin kannattaa […]
Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu nopeasti. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin. Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja […]
Makula (macula lutea) on soikea pigmentoitunut alue ihmisen ja muiden eläinten verkkokalvon keskellä. Ihmissilmän makulan halkaisija on noin 5,5 millimetriä, ja se on jaettu umbo-, foveola- ja foveal-vaskulaarisiin vyöhykkeisiin, sekä fovea-, parafovea- ja perifovea-alueisiin. Anatominen makula (5,5 mm) on huomattavasti suurempi kuin kliininen makula, joka 1,5 millimetrin koossa vastaa anatoomista […]
Oletko koskaan huomannut näkökentässäsi pienen kohdan, jossa esineet näyttävät katoavan tai eivät näy ollenkaan? Olet saattanut löytää silmän sokean pisteen. Meidän kaikkien molemmissa silmissä on sokea piste, mutta emme yleensä huomaa sitä, koska toinen silmä kompensoi puuttuvan tiedon. Tässä jutussa kerromme, mikä sokea piste on, mistä se johtuu ja miten […]
Mike Krumholz, 21-vuotias mies Floridasta, menetti toisesta silmästään näön otettuaan päiväunet piilolinssit silmissään. Herättyään hänen silmänsä näyttivät punaisilta ja tuntuivat kuin allergisessa reaktiossa. Lääkärissä hänen silmässään diagnosoitiin väärin HSV1-viruksen aiheuttama herpesinfektio. Vierailtuaan viidellä eri silmälääkärillä ja kahdella erikoislääkärillä, hänen silmässään diagnosoitiin erittäin harvinainen loinen, nimeltä akantameba. Se aiheuttaa vuonna 1973 […]
Silmät ovat yksi kehon tärkeimmistä elimistä. Niiden avulla voimme nähdä ja kokea ympäröivää maailmaa. Hyvän silmäterveyden ylläpitäminen on elintärkeää elämänlaadun ylläpitämiseksi, mutta monet eivät ole tietoisia, mitä he voivat tehdä suojatakseen näkökykyään. Yksi silmäterveyden ylläpitämisen menetelmistä on oliiviöljyn sisällyttäminen ruokavaliooon. Oliiviöljy on terveellisten rasvojen, vitamiinien ja antioksidanttien lähde, jolla on […]
Piilolinsseistä on tullut viime vuosina yhä suositumpia, koska ne tarjoavat kätevän ja huomaamattoman tavan korjata näköongelmia. Piilolinssien käyttö voi kuitenkin olla toisinaan hankalaa, varsinkin ensimmäistä kertaa piilolinssejä käyttäville. Tässä jutussa tarjoamme vinkkejä ja niksejä, jotka voivat tehdä piilolinssien käytöstä helpompaa, mukavampaa ja turvallisempaa kaikille piilolinssien käyttäjille. Olitpa sitten aloittelija ja […]
Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA on juuri hyväksynyt ensimmäiset kirkkaassa auringonvalossa automaattisesti tummentuvat fotokromaattiset piilolinssit. Uutta teknologiaa hyödyntävät linssit reagoivat auringon UV-säteilyyn ja tummuvat sen mukaisesti suojaamaan käyttäjän silmiä. Markkinoilla on jo vuosia ollut auringon ultraviolettisäteilyn määrän mukaan tummenevia ja kirkastuvia aurinkolaseja ja silmälaseja. Tähän asti teknologia on rajoittunut aurinkolaseihin […]
Puhtaiden ja kunnolla sovitettujen piilolinssien pitäisi olla mukavat käyttää, eikä aiheuttaa päänsärkyä. Mikäli käytät sinulle määrättyjä piilolinssejä ja olet alkanut kärsimään päänsärystä pian niiden käytön aloittamisen jälkeen, ota yhteyttä silmälääkäriisi. Silmäasiantuntija voi selvittää johtuuko päänsärky piilolinsseistä tai onko päänsärky muulla tavoin silmiin liittyvää. Silmäoireista peräisin oleva päänsärky voi johtua ainakin […]
Silmälasien vaihtaminen piilolinsseihin on helpompaa, kuin voisi äkkiseltään ajatella. Laseista luopuminen voi silti tuntua aluksi pelottavalta. Minkälaiset piilolinssit hankin? Miten piilolinssejä käsitellään? Miltä piilolinssi tuntuu silmässä? On täysin normaalia kantaa näistä asioista huolta ja se on myös tarpeellista, koska piilolinssit luetaan lääkinnälliseksi laitteeksi ja niiden käyttö vaatii erityistä huolenpitoa. Lue […]
Itkeminen on ihmiselle ominainen psyykkinen olotila, jossa kyynelnestettä purkautuu silmän kyynelkanavista. Itkun voivat aiheuttaa esimerkiksi suru, voimakas kipu, pettymys, suuttumus, liikutus, stressi tai ahdistus. Itku on stressiä laukaisevan parasympaattisen hermoston tapa palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun jälkeisessä hermojännitystilassa. Itkeminen voi olla myös väline ilmaista tunteita muille ihmisille. Mutta mitä silmissä tapahtuu, […]
Varusmiespalveluksen suorittaminen aiheuttaa omat haasteensa piilolinssien käytölle. Tässä artikkelissa esitetään yleisimpiä kysymyksiä piilolinssien käytöstä armeijassa ja annetaan niihin vastauksia. Voiko armeijassa käyttää piilolinssejä? Kyllä se on mahdollista, vaikkakin siihen liittyy omat haasteensa. Joissakin tilanteissa piilolinssit voivat helpottaa armeijaelämää huomattavasti. Missä tilanteissa piilolinssejä kannattaa käyttää armeijassa? Piilolinsseistä voi olla etua erilaisissa […]
Uusilla piilolinssien käyttäjällä on usein alussa hankaluuksia piilolinssien laittamisessa silmään, kun silmä räpsähtää juuri ennen kuin linssi koskettaa silmää. Samalla linssi voi pudota tai taittua, jonka jälkeen se täytyy puhdistaa tai kostuttaa piilolinssinesteellä. Silmien räpyttely on luonnollinen refleksi, jonka avulla silmä suojelee itseään ulkoapäin tulevilta ärsytyksiltä. Silmäripset ja -luomet muodostavat […]
Käytätkö piilolinssejä? Amerikan silmätautiakatemian (American Academy of Ophthalmology, AAO) asiantuntijat uskovat, että siirtyminen käyttämään silmälaseja voi hidastaa koronavirusepidemian leviämistä. Meneillään oleva COVID-19-pandemia on saanut ihmiset miettimään enemmän mitä he tekevät käsillään, koska kasvojen - ja erityisesti suun, nenän ja silmien - koskettelun on varoitettu levittävän virusta. AAO:n mukaan piilolinssien käyttäjillä […]
Anthony D. Morrow on käyttänyt samaa piilolinssimerkkiä jo vuosia. Nähdessään viimeisimmän piilolinssitilauksensa laskun, hän hämmästyi. Sen sijaan, että lasku olisi ollut 150 euron luokkaa, jonka hän oli maksanut samoista piilolinsseistä viimeisen kolmen vuoden ajan, Acuvue Oasys -linsseistä tullut uusi lasku olikin nyt noin 250 euroa. Hinta oli noussut huimat 60 […]
Tiesitkö, että piilolinssit valmistettiin ennen muovin keksimistä lasista? Keksijät tekivät erilaisia kokeiluja lasipohjaisilla piilolinsseillä jo 1800-luvulla. Leonardo Da Vinci oli pohdiskellut jo vuonna 1508 miten sarveiskalvon taittovoimaa voitaisiin muuttaa. Idea sai huomiota vasta 1920-luvulla, kun saksalainen lääkäri August Müller kehitti omat lasista tehdyt piilolinssit. Yksi suurimmista ongelmista näissä linsseissä oli, […]
Kertakäyttöpiilolinssit ovat muuttaneet tapaamme korjata näköä tarjoten ennennäkemätöntä helppoutta ja mukavuutta piilolinssien käytössä. Nämä linssit, jotka heitetään pois päivän käytön jälkeen, eliminoivat tarpeen jokapäiväiselle puhdistukselle ja huollolle, mikä tekee niistä erinomaisen valinnan aktiiviselle, modernille ihmiselle. Kertakäyttölinsseissä on valtava valikoima vaihtoehtoja, jotka vastaavat erilaisiin tarpeisiin – olipa kyseessä sitten kuivat silmät, […]
Mikäli harrastat laskettelua tai muita talviurheilulajeja ja tarvitset näönkorjausta, voit käyttää joko piilolinssejä, silmälaseja laskettelulasien alla tai laskettelulaseja voimakkuuksilla. Kunnolliset laskettelulasit vahvuuksilla helpottavat elämää, kun näet tarkasti myös rinteessä. Lisäksi ne suojaavat silmiä tapaturmilta ja haitalliselta UV-säteilyltä. Markkinoilla on onneksi paljon yrityksiä, jotka valmistavat laskettelulaseja myös meille taittovirheistä kärsiville. Suojaa […]
Lääkärien ja hoitajien uuvuttavat viikonloput sairaaloiden ensiapupoliklinikoilla voivat johtaa pitkien vuorojen tekemiseen vähällä unella. Pitkien vuorojen tekeminen ilman nukkumista on herättänyt huolta, koska se voi kasvattaa virheiden ja väärien päätösten todennäköisyyttä potilaiden hoidossa. Uusi silmäkoe voi mahdollistaa tavan testata onko lääkäri liian väsynyt suorittamaan tehtäviään. Kansainvälinen tutkimusryhmä uskoo, että ihmisen […]