Käyttäjämme kysyy: "Sisältävätkö piilolinssit BPA:ta tai flataatteja, joiden haitallisuudesta on paljon puhuttu?"
BPA eli Bisfenoli-A
BPA eli Bisfenoli-A on muoviteollisuuden laajasti käyttämä monomeeri, josta tehdään polykarbonaattimuodia ja epoksihartsia. Se on hyväksytty käytettäväksi elintarvikemuovin raaka-aineena.
Bisfenoli-A:n karsinogeenisyydestä ei ole saatu selvyyttä, vaikka sitä käytetään monissa kuluttajatuotteissa ja sille altistuminen on laajaa. Sen on todettu vaikuttavan mm. hormoonitoimintaan, immuunijärjestelmään ja aiheuttavan erektiohäiriöitä.
BPA on kielletty Tanskassa, Ranskassa ja Kanadassa. EU ja Kiina ovat rajoittaneet sen käyttöä lapsille tarkoitetuissa tuotteissa. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n mukaan kemikaalin vaaroista ei ole riittävää tieteellistä näyttöä.
Bisfenoli-A:ta käytetään muiden muassa tuttipulloissa, vesipulloissa, urheiluvälineissä, lääke- ja hammaslääketieteellisissä laitteissa, hampaantäytteiden tiivistysmassoissa, CD- ja DVD-levyissä, viihde-elektroniikassa, silmälasien linsseissä sekä lähes kaikkien ruoka- ja juomatölkkien sisäpinnoissa, mutta emme löytäneet yhtään luotettavaa lähdettä, jonka mukaan BPA:ta käytettäisiin piilolinsseissä tai piilolinssikoteloissa.
Ftalaatit
Ftalaatit puolestaan ovat ftaalihapon estereitä, joita valmistetaan hapon ja alkoholin esteröintireaktiolla. Niitä käytetään pääasiassa muovien pehmittiminä.
Ftalaatteja käytetään hyvin monenlaisissa tuotteissa, kuten pillereiden enteropäällysteissä, ravintolisissä, geelitysaineissa, kalvonmuodostajissa, stabilointiaineissa, dispergointiaineissa, voiteluaineissa, sideaineissa, emulgointiaineissa ja suspendointiaineissa. Lopputuotteita ovat muiden muassa liimat, maatalouden apuaineet, rakennusmateriaalit, hygieniatuotteet, lääketieteelliset laitteet, pesuaineet, pakkausmateriaalit, lasten lelut, muovailuvahat, vahat, maalit, tulostinmusteet, pinnoitteet, lääkkeet, elintarvikkeet ja tekstiilit.
Ftalaatteja käytetään myös pehmeissä kalastusvieheissä, tiivisteissä, väripigmenteissä ja ns. jelly rubberia sisältävissä seksileluissa. Ftalaatteja voi olla myös monissa kodintuotteissa, kuten suihkuverhoissa, vinyyliverhoiluissa, lattialaatoissa, ruoka-astioissa, ruokien päällyskääreissä, ja siivoustuotteissa. Ftalaatteja sisältäviä hygieniatuotteita ovat muiden muassa parfyymit, luomivärit, kosteusvoiteet, kynsilakat, nestesaippuat ja hiuslakat. Sitä käytetään myös elektronisissa tuotteissa.
Eräiden ftalaattien, kuten DEHP, DBP, BBP, DiDP ja DiNP, uskotaan olevan haitallisia miesten hedelmällisyydelle. Suomessa on vedetty pois markkinoilta pehmeitä muovileluja niiden haitallisen suurien ftalaattipitoisuuksien vuoksi.
Ihminen altistuu ftalaateille lähinnä ravinnon kautta. Sen lähteitä ovat erityisesti rasvaiset ruoat, kuten maito, voi ja liha. Sille voi altistua myös ihon tai hengitysilman kautta.
Sisältävätkö piilolinssit BPA:ta tai ftalaatteja?
Tämän tutkimuksen mukaan jotkut piilolinssit voivat sisältää DBP- ja BBP-ftalaatteja, ja jotkut piilolinssinesteet voivat sisältää DMP-, DEP-, BBP- ja DBP-ftalaatteja.
Acuvue on vastannut sivuillaan (http://answers.acuvue.com/answers/4243/product/1D2/1-day-acuvue-questions-answers/questions.htm?expandquestion=705030, linkki vanhentunut), että BPA:ta ei käytetä ainakaan Acuvue-brändin tuotteissa.
Myös CooperVision vastasi tiedusteluumme yksiselitteisesti: "CooperVisionin piilolinssit, piilolinssinesteet tai kotelot eivät sisällä BPA:ta tai ftalaatteja."
Lisätietoa ja lähteet: