Kun silmä vanhenee, iho ohenee ja veltostuu, ja silmäluomien lihakset heikkenevät. Tämä voi saada yläluomen painumaan alas ja alaluomen roikkumaan. Silmäripset ja kulmakarvat voivat menettää rehevyyttään ja harventua huomattavasti.
Iän myötä kyynelnesteen tuotanto heikkenee ja sidekalvon rauhaset tuottavat vähemmän eritteitä kyynelkerrokseen. Nämä muutokset voivat lisätä tahmeutta, kun silmiin kertyy limaa. Sarveiskalvo voi kuivua ja aiheuttaa ärsytystä ja epämukavuuden tunnetta silmissä.
Silmän pinnalla oleva sidekalvo ohenee ja haurastuu ikääntymisen myötä, jolloin se muuttuu keltaisemmaksi. Kovakalvo (valkoinen, silmämunan uloin seinämä) saa myös kellertävän sävyn, kun siihen kertyy rasvoja. Kalsiumia voi kerrostua kovakalvolle, mikä voi aiheuttaa harmaita läpikuultavia läikkiä. Sarveiskalvon reunoille voi ilmaantua valkoinen rengas.
Ikänäkö voidaan korjata piilolinsseillä
Jo noin 20-vuotiaana silmän mykiö eli linssi alkaa menettämään joustavuuttaan ja iän myötä se myös kovettuu. Tämä vaikeuttaa kohdistamista lähellä oleviin kohteisiin ja tarkentaminen vaatii enemmän aikaa kuin ennen. Samalla silmät rasittuvat, kun linssin ympärillä olevat lihakset yrittävät kompensoida linssin joustavuuden vähenemistä. Silmien rasittuminen oireilee helposti väsymyksenä ja päänsärkynä. Tätä fyysistä ilmiötä kutsutaan presbyopiaksi eli ikänäöksi. Myös pimeällä näkeminen voi heikentyä. Nämä muutokset ilmaantuvat yleensä yhtäaikaisesti molemmissa silmissä.
Taittoviasta riippumatta meidän kaikkien silmät muuttuvat mykiön elastisuuden heikkenemisen myötä. Lähinäön heikkeneminen oireilee käytännössä yleensä vasta 40 ikävuoden jälkeen, mutta muutokset ovat yksilöllisiä. Laserleikkauksella ei voida estää ikänäön aiheuttamaa lähinäön heikkenemistä.
Ikänäköä voidaan korjata kaksiteho- ja monitehopiilolinsseillä. Noin 50 ikävuodesta alkaen lähinäköä joudutaan korjaamaan vahvemmilla linsseillä muutaman vuoden välein ja noin 60 vuoden iässä lähinäkö ei enää merkittävästi muutu. Monitehopiilolinsseillä voidaan korjata sekä lähi- että kaukonäköä. Niissä on erikoishionta, joka auttaa silmää tarkentamaan lähelle esim. lukiessa sekä kaukana oleviin kohteisiin. Moniteholinssejä on saatavilla kuukausi-, päivä- ja jatkuvakäyttöisinä linsseinä.
Kaihi, glaukooma ja ikärappeuma
Ikääntyesssä mykiö tummuu, muuttuu läpinäkymättömämmäksi, ja toisinaan myös paksuuntuu, mikä aiheuttaa likinäköä. Katarakti eli harmaakaihi, jossa mykiö samentuu pikkuhiljaa, kehittyy yleensä hitaasti vuosien varrella. Se voi olla huomaamaton, kunnes samentuma peittää näkökentän keskustan aiheuttaen näön heikentymistä. Harmaakaihin aiheuttajia ovat mm. ikä, silmävammat, UV-säteily, perintötekijät, ihosairaudet, lääkitys ja diabetes. Harmaakaihi on maailman yleisin sokeuden syy.
Ajan myötä silmien etukammiot voivat madaltua, jolloin kammionestejärjestelmä voi tukkeutua ja värikalvo painautua kammiokulmaa vasten. Tämä lisää silmänsisäistä painetta, mikä vaurioittaa näköhermoa. Tilaa kutsutaan ahdaskulmaglaukoomaksi ja se voi hoitamattomana johtaa sokeuteen.
Ikääntyvä verkkokalvo (silmän sisin kerros) ohenee ja sen herkkyys voi vähentyä solukadon, vähentyneen verenkierron tai rappeutumisen takia. Erityisen herkkä rappeutumiselle on makula (verkkokalvon tarkimmin näkevä alue); silmäpohjan ikärappeuma on vakava sairaus, joka voi viedä näkökyvyn.
Lisätietoa ja lähteet:
