36 uskomatonta optista harhaa

Julkaistu: 22.10.2014 • Muokattu: 12.7.2024
Optiset harhat

Visuaalisessa havainnoissa optinen harha on illuusio, jossa aivot tulkitsevat silmien saaman informaation siten, että näköaistimuksessa jokin vaikuttaa mahdottomalta tai todellisuuden vastaiselta.

Optisten harhojen luokittelu on vaikeaa, koska harhan perimmäinen syy ei useinkaan ole selvä, mutta Richard Gregoryn ehdottama luokittelu on suuntaa antava. Sen mukaan optisilla harhoilla on kolme pääluokkaa: fyysiset, fysiologiset ja kognitiiviset optiset harhat. Jokaisella luokalla on omat erityispiirteensä: epäselvyydet, vääristymät, paradoksit ja fiktiot.

Mutta tutustukaamme joihinkin kuuluisiin optisiin harhoihin, joita on helppo käsitellä ruudun välityksellä.

Varoitus: Optiset harhat voivat olla viihdyttäviä, mutta ne voivat joillakin aiheuttaa tilapäisiä oireita, kuten päänsärkyä tai huimausta. Suosittelemme, että katselet harhoja kohtuudella ja pidät taukoja, jos tunnet olosi epämukavaksi.

1. Ankka-jänis

Aloitetaan helpolla: Näetkö kuvassa ankan vai jäniksen? Useimmat löytävät kuvasta molemmat.

Ankka-jänis

Näetkö kuvassa ankan, jäniksen vai molemmat?

2. Shakkilautailluusio

Shakkilautaharhassa ruudut A ja B ovat saman väriset.

Shakkilauta-illuusio. Kuva: Edward H. Adelson, Gustavb, Wikimedia Commons

Shakkilauta-illuusio. Vihreän lieriön varjo saa ruudut A ja B näyttämään erivärisiltä. Todellisuudessa ne ovat saman väriset.

Etkö usko? Tässä selitys, miksi ruudut näyttävät olevan saman väriset:

3. Askeltavat jalat

Tällä videolla tausta saa sinisen ja punaisen "jalan" näyttävän askeltavan vuorotellen, mutta todellisuudessa ne liikkuvat samanaikaisesti.

4. Yhtä pitkät janat

Mikä janoista on pisin?

Janat. Kuva: Fibonacci, Wikimedia Commons

Vastaus on, että kaikki janat ovat yhtä pitkiä. Müller-Lyerin illuusiossa "tylppäkärkiset" nuolet näyttävät monille pidemmiltä, mutta todellisuudessa janat ovat ihan yhtä pitkiä.

Jännittävintä on, että tylppäkärkinen nuoli on huomattavasti pidempi eurooppalaisten mielestä kuin afrikkalaisten tai aasialaisten keskuudessa.

5. Kahvilan seinä -harha

Kahvilan seinä on geometris-optinen illuusio, jossa yhdensuuntaiset suorat jakoviivat porrastettujen rivien välillä vuorotellen tummilla ja vaaleilla "tiilillä" saa näyttämään vaakaviivat vinoilta.

Kahvilan seinä illuusio. Kuva Fibonacci, Wikimedia Commons

Harmaat vaakaviivat ovat yhdensuuntaiset, vaikkei siltä välttämättä näytä. Kokeile vaikka viivottimella!

6. Gradienttiharha

Gradienttiharhassa kuvan keskellä oleva palkki on yksivärinen, mutta taustan liukuväri (gradientti) saa näyttämään siltä, että myös sen väri vaihtuu.

Gradientti-illuusio. Kuva: Dodek, Wikimedia Commons

Keskellä oleva vaakasuora palkki on yksivärinen, mutta taustan liukuväri saa näyttämään, että myös sen väri vaihtuisi.

7. Pyörivät käärmeet

Journal of Vision -lehdessä julkaistussa artikkelissa esiteltiin aikoinaan uskomaton pyörivät käärmeet -illuusio, joka saa aikaan poikkeavan liikehavainnon.

Pyörivät käärmeet illuusio

Tämä ei ole animoitu gif-kuva. Nämä "käärmeet" eivät oikeasti liiku. Lähde: michaelbach.de

Jos katsot vain yhtä osaa kuvasta tai peität muut osat siitä, liike pysähtyy. Jos katsot kuvaa kokonaisuutena, liike jatkuu. Tämä johtuu siitä, että kuva on ajoittain eri kohdissa verkkokalvollasi.

8. Elefantin jalat

Kuinka monta jalkaa tällä elefantilla on? Joidenkin mielestä vastaus on neljä, joidenkin viisi. Miten se on edes mahdollista?

Elefantin jalat optinen harha

Montako jalkaa tällä elefantilla on? Kuva: Roger Shepard

Tämä kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Mind Sight -julkaisussa vuonna 1990 ja se on yksi klassisimmista optisista harhoista. Kuvassa oleva elefantti on osa optista harhaa, jossa sitä on mahdoton erottaa taustasta. Tämä saa aikaan sekaannuksen tunteen.

9. Värillinen linna

Katso alla olevalla videolla näkyvää mustaa pistettä 20 sekunnin ajan. Kun kuva vaihtuu, jatka pisteen katsomista. Näet kuvan värillisenä, vaikka todellisuudessa siinä ei ole värejä.

10. Maaginen hana

Kelluva hana on fiksu illuusio, joka koostuu mystisesti altaan yläpuolella leijuvasta hanasta, josta pursuaa loputon määrä vettä näennäisen tyhjästä.

Maaginen hana. Kuva: emijrpI, Wikimedia Commons

Onko tässä hanassa loputon vesi? Ei sentään, vaan vesisuihkun sisällä on läpinäkyvä putki, joka tukee hanaa ja jota pitkin vesi kulkeutuu ensin ylös.

11. Liikkeen aiheuttama sokeus

Katso alla olevan animaation keskellä olevaa vilkkuvaa vihreää pistettä. Huomaatko keltaisten pisteiden välillä katoavan?

Liikkeen aiheuttama sokeus. Kuva: Mlechowicz, Wikimedia Commons

Katso tarkasti kuvan keskellä olevaa pistettä. Huomaatko keltaisten pisteiden välillä katoavan?

Tässä optisessa harhassa (eng. motion-induced blindness) staattiset kohteet katoavat tai muuttuvat näkymättömiksi, kun ne esitetään liikkuvan taustan päällä. Ilmiö voi liittyä aivokuoren hermomekanismeihin, jotka osallistuvat visuaalisen huomion ohjaamiseen ja sensorisen informaation integroimiseen. Aivot saattavat "suodattaa" paikallaan pysyviä kohteita häiritsevänä tietona.

Tämä ilmiö voi auttaa selittämään, miksi jotkut objektit, kuten liikennemerkit tai muut ajoneuvot voivat jäädä huomaamatta vilkkaassa liikenteessä.

12. Pyörivät ympyrät

Katso keskellä olevaa mustaa pistettä ja liikuta päätäsi lähemmäksi ja kauemmaksi. Reunalla olevat ympyrät näyttävät liikkuvan, eikö totta?

Pyörivät ympyrät optinen harha. Kuva: Fibonacci, Wikimedia Commons

Aivot tulkitsevat näköaistimuksia ja pyrkivät tekemään niistä järkeviä. Kun silmät liikkuvat ja näköärsykkeet muuttuvat, aivot saattavat tulkita nämä muutokset liikkeeksi, vaikka kohteet olisivat paikallaan.

13. Ebbinghausin harha

Kumpi oransseista ympyröistä on suurempi? Eikö näytäkin, että oikeanpuolimmainen?

Ebbinghaus-illuusio. Kuva: Wikimedia Commons

Kuvassa näkyvät oranssit ympyrät ovat täsmälleen yhtä suuria, vaikka oikeanpuolimmainen näyttää isommalta.

Ebbinghausin illuusio toimii suhteellisen koon havaitsemisen perusteella. Aivot tekevät jatkuvasti vertailuja ympäröivien kohteiden kanssa ja käyttävät ympäröivää kontekstia arvioidakseen kohteiden kokoa. Tässä tapauksessa ympäröivien ympyröiden koko ja niiden etäisyys oranssista ympyrästä vaikuttavat siihen, miten aivot tulkitsevat oransin ympyrän koon.

14. Whiten harha

Näyttävätkö A- ja B-sarakkeilla olevat harmaat erivärisiltä? Todellisuudessa ne ovat samanväriset.

Whiten illuusio. Kuva: Zhengyi4411, Wikimedia Commons

Vasemmalla olevat suorakulmiot A näyttävät paljon tummemmilta kuin oikealla olevat suorakulmiot B. Todellisuudessa ne ovat saman värisiä.

Whiten harha paljastaa, miten ihmisen aivot prosessoivat värejä ja kontrastia suhteessa ympäröiviin alueisiin. Palkit, joissa tummat vaakaraidat katkeavat näyttävät vaaleammilta kuin palkit, joissa vaaleat raidat katkeavat.

Whiten harha osoittaa, miten aivot tulkitsevat värit ja kirkkauden suhteessa ympäröiviin alueisiin.

15. Liikkuvat mantelit

Tämäkään optinen harha ei ole animoitu gif. Tässä kuvassa staattiset esineet eli mantelit näyttävät liikkuvan, vaikka todellisuudessa ne pysyvät täysin paikallaan.

Liikkuvat mantelit illuusio

Eivätkö nämä mantelit näytäkin liikkuvan? Kuva: www.onedigitallife.com (Viitattu 10/2014)

Liikkuvat mantelit tai "motion aftereffect" on optinen harha, jossa staattiset esineet näyttävät liikkuvan. Se on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten aivojemme näköjärjestelmä prosessoi ja tulkitsee liikettä.

Kuvassa mantelinmuotoiset kuviot ja niiden kontrasti voivat laukaista näköjärjestelmän liikettä havaitsevat solut.

16. Laajeneva kuvio

Laajeneva kuvio, joka tunnetaan myös nimillä "hypnoottinen spiraali" ja "pulsating star", on harha, joka näyttää siltä kuin keskellä oleva kuvio laajenisi ja supistuisi.

Laajeneva kuvio.

Tämä kuva pysyy paikallaan, mutta näyttää ikään kuin laajenevan - varsinkin silloin, kun et katso sitä suoraan. Huom. Tämä harha ei näy kaikilla. Kuva: Michael Bach

Harha perustuu värin, muodon ja viivojen asetteluun siten, että syntyy vaikutelma liikkeestä.

17. Jastrown harha

Kumpi kuvioista on pidempi? Tämä optinen illuusio on nimetty psykologi Joseph Jastrown mukaan, ja koostuu kahdesta samanmuotoisesta ja -kokoisesta kaarevasta objektista.

Jastrowin illuusio. Kuva: Wikimedia Commons

Oikea vastaus: ne ovat yhtä pitkiä.

Vaikka kappale B näyttää suuremmalta kuin kappale A, se johtuu aivoissamme tapahtuvasta vertailusta: Ylemmän esineen uloin kaari yhdistetään alemman kaaren sisempään kaareen, mikä saa aikaan vertailun, joka ei vastaa kappaleiden todellista suhdetta.

Lisäksi kappaleiden reunat eivät ole samalla linjalla, mikä lisää illuusion voimakkuutta.

18. Ruudukkoilluusio

Hermannin ruudukkoilluusiossa valkoisten risteyskohtien välillä, joissa mustat neliöt kohtaavat, näyttää muodostuvan harmaita "haamupisteitä". Heti kun keskität katseesi yhteen haamupisteistä, ne katoavat.

Hermannin ruudukkoharha

Valkoisten viivojen leikkauspisteisiin näyttäisi ilmestyvän harmaita palluroita. Ei niitä siellä ole.

Illuusio johtuu aivojen tavasta prosessoidan valoa ja varjoja suhteessa kontrastiin. Kun verkkokalvolla sijaitsevat fotoreseptorit havaitsevat voimakkaan kontrastin, kuten mustan neliön vieressä olevan valkoisen tilan, ne prosessoivat tiedon ylikorostaen, mikä voi aiheuttaa havaintoharhoja harmaista täplistä.

19. Charlie Chaplin

Katso alla oleva video: Onko tämä Charlie Chaplin -naamari ontto, vaiko ei?

Tämä illuusio toimii, koska aivoillamme on vahva taipumus nähdä kasvot kolmiulotteisina ulkonevina objekteina. Vaikka Chaplinin naamio on sisäänpäin kovera, aivot korjaavat sen usein näyttämään siltä kuin se olisi oikea, ulospäin olevat kasvot.

Tämä harha paljastaa, miten aivomme ovat ohjelmoituja tunnistamaan kasvojen perusominaisuudet ja miten ne voivat ohittaa muut visuaaliset vihjeet kasvojen suunnasta.

20. Fraserin spiraaliharha

Onko tässä kuvassa spiraali vai sittenkin useampi samankeskinen ympyrä?

Fraserin spiraaliharha. Kuva: Mysid, Wikimedia Commons

Oikea vastaus on jälkimmäinen: Kuvassa on useampi samankeskinen ympyrä.

Fraserin spiraali tunnetaan myös nimellä väärennetty spiraali. Vaikka kuvassa näyttää siltä, että spiraali kiertää keskuksesta ulospäin, todellisuudessa kuvio koostuu useista samankeskisistä ympyröistä.

Fraserin spiraaliharha on hyvä esimerkki aivojen havaintovirheestä, jossa näköjärjestelmämme tuottaa syvyyden illuusiota, vaikka katselisimme staattista kuvaa. Harha osoittaa, miten aivomme pyrkivät löytämään järjestystä monimutkaisista ja sekannusta aiheuttavista kuvioista.

21. Heringin harha

Uskoisitko, että tämän kuvan vaakasuorat viivat ovat suoria? Kokeile vaikka viivottimella.

Heringin harha. Kuva: Wikimedia Commons

Heringin harhassa säteittäiset viivat luovat illuusion vaakasuorien viivojen kaarevuudesta, koska ne luovat aivoissamme konfliktin siitä, miten syvyyttä ja suoruutta tulisi tulkita. Se osoittaa yksinkertaisella tavalla, miten monimutkainen näön prosessointi aivoissamme on ja miten alttiita olemme erilaisille havaintovirheille.

22. Paholaisen äänirauta

Paholaisen äänirauta eli blivet on yksi esimerkki mahdottomista kuvioista. Se näyttää olevan kolmihaarainen äänirauta yhdestä päästä, jotka yhdistyvät käsittämättömästi kahdeksi varreksi.

Paholaisen äänirauta. Kuva: Wikimedia Commons

Paholaisen äänirauta eli blivet on yksi klassisimmista mahdottomista kuvioista.

Paholaisen äänirauta on visuaalinen harha mahdottomasta kuviosta, joka ei voisi olla totta kolmiulotteisessa maailmassa. Kuvio rikkoo syvyyden ja tilavuuden normaaleja sääntöjä, mikä saa aikaan ristiriidan aivoissamme.

Harha perustuu kuvan kaksiulotteisuuteen, kun aivomme pyrkivät ymmärtämään sen kolmiulotteisena.

23. Penrosen mahdottomat portaat

Penrosen portaat, jotka tunnetaan myös mahdottomana portaikkona, on myös eräs optinen harha ja mahdoton kuvio. Sen loivat isä-poika-duo Lionel ja Roger Penrose.

Penrosen portaiden askelmat näyttävät jatkuvasti nousevan ylöspäin tai laskevan alaspäin muodostaen suljetun silmukan ilman alkua tai loppua.

Penrosen portaat. Kuva: Wikimedia Commons

Penrosen mahdottomat portaat.

Penrosen portaat rikkovat kolmiulotteisuuden sääntöjä, sillä vaikka näemme portaat, jotka näyttävät johtavan ylöspäin jokaisella sivulla, ne palaavat kuitenkin aina alkupisteeseensä.

24. Penrosen kolmio

Penrosen kolmio on toinen mahdoton harha, joka on peräisin samalta perheeltä. Tämä harha tunnetaan myös nimellä mahdoton kolmio.

Penrosen kolmio näyttää muodostavan suljetun kolmiulotteisen silmukan, mutta jos yritetään seurata kolmion särmää ympäri, huomataan, että se johtaa takaisin lähtöpisteeseen tavalla, joka rikkoo fyysisen tilan sääntöjä.

Penrosen kolmio. Kuva: Wikimedia Commons

Penrosen mahdoton kolmio

Penrosen kolmio Perthissä. Kuva: Bjørn Christian Tørrissen, Wikimedia Commons

Penrosen kolmio rakennettuna Perthissä, Australiassa. Oikeasta kulmasta katsottuna se näyttää aidolta.

Tämä harha saa aivomme tulkitsemaan kuvan syvyyden ja perspektiivin virheellisesti, sillä aivomme pyrkivät täydentämään kolmiulotteisia objekteja niistä saatujen rajoittuneiden kaksiulotteisten vihjeiden perusteella.

25. Punaiset viivat

Punaisissa viivoissa eli Ponzo-illuusiossa on kaksi pystysuoraa punaista viivaa, jotka näyttävät olevan eri pituisia.

Punaiset viivat

Todellisuudessa punaiset viivat ovat täsmälleen saman mittaiset.

Ponzo-illuusion aiheuttaa syvyysvaikutelma: Muista viivoista johtuen aivot tulkitsevat oikeanpuoleisen punaisen viivan olevan kauempana kuin vasemmanpuoleisen viivan, ja siten olevan pidempi.

26. Vaimo ja anoppi

Vaimo ja anoppi -optinen illuusio on yksi tunnetuimmista kaksimerkityksillisistä kuvista, joka voi näyttää kahdelta eri hahmolta riippuen siitä, miten katsojan aivot sen tulkitsevat.

Kuva:

Vaimo ja anoppi samassa kuvassa. Näetkö molemmat?

Jos keskittyy kuvan oikeaan reunaan, voi nähdä nuoren naisen joka katsoo vasemmalle, poispäin katsojasta. Hänen leukalinjansa näkyy selvästi ja korva on keskellä kuvaa. Naisen päätä koristaa musta hattu ja musta kaulakoru.

Jos katsoja keskittyy kuvan vasempaan reunaan, hän voi nähdä vanhan naisen, joka katsoo suoraan eteenpäin vasemmalle. Vanhan naisen nenä muodostuu nuoren naisen posken ja leuan viivasta, ja hänen suunsa on nuoren naisen kaulakori. Vanhan naisen leuka muodostuu nuoren naisen rintakehästä.

Tämä kuva julkaistiin ensimmäisen kerran saksalaisessa postikortissa vuonna 1888.

27. Vaasi vai kahdet kasvot

Tämä optinen harha on nimeltään "Rubinin maljakko" tai "Rubinin kasvot".

Vaasi vai kahdet kasvot? Kuva: John smithson 2007, Wikimedia Commons

Näetkö kuvassa vaasin vai kahdet kasvot?

Jos keskityt vasemmanpuoleiseen keltaiseen osaan, näet todennäköisesti maljakon tai vaasin. Jos keskityt oikeanpuolimmaisen kuvan mustaan osaan, saatat nähdä toisiaan katsovien kasvojen figuurit.

28. Pyörivä tanssija

Nobuyuki Kayaharan vuonna 2003 luoma siluetti-illuusio luo vaikutelman, että tanssija pyörii myötäpäivään tai vastapäivään, ja se voi vaihtaa suuntaa katsojan havainnosta riippuen.

Pyörivä tanssija. Kuva: Nobuyuki Kayahara, Wikimedia Commons

Tekeekö tämä tanssija piruetteja myötä- vai vastapäivään? Molemmat ovat oikein.

KYSELY: Kummin päin ballerina tanssii?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

Useimmat näkyvät hahmon pyörivän aluksi myötä- tai vastapäivään, mutta keskittymällä liikkeeseen, pyörimissuunta voi muuttua. Illuusio perustuu siluettiin, jossa ei ole varjoja tai muita syvyysvihjeitä, jotka auttaisivat määrittämään pyörimissuunnan yksiselitteisesti.

Tämä illuusio toimii, koska aivomme yrittää tulkita kaksiulotteisen kuvan kolmiulotteisena liikkeenä.

Tässä animaatiossa havainnollistetaan, miten liikkeen voi hahmottaa kahdella eri tavalla:

Pyörivä tanssija selitys. Kuva: Nobuyuki Kayahara, Wikimedia Commons

29. Samat värit

Tässä optisessa harhassa on kaksi eriväseltä näyttävää aluetta A ja B, jotka ovat itse asiassa saman väriset. Alueiden ympäröivä konteksti saa ne näyttämään erivärisiltä.

Samat värit

Esineen pinnat A ja B ovat saman väriset. Peitä reuna, jossa tasot kohtaavat sormellasi, ellet usko. Kuva: brainden.com.

Illuusio johtuu ympäröivästä taustasta ja varjostuksesta. Yläosan (A) tumma varjo saa sen näyttämään tummemmalta, kun taas alaosan (B) valoisampi ympäristö ja varjon puuttuminen saa sen näyttämään vaaleammalta.

30. Terassi

Tämä optinen harha edustaa mahdotonta tai paradoksaalista kuvaa. Tämäntyyppiset illuusiot esittävät näennäisesti loogisia ja mahdollisia rakenteista, mutta tarkemmin tarkasteltuna ne ovat rakenteellisesti mahdottomia.

Kuvassa näkyy neliönmuotoinen terassi, joka näyttää aluksi normaalilta kolmiulotteiselta rakenteelta. Kuitenkin, kun yrität seuravat terassin reunaa, huomaat, että reunan perspektiivi ei ole johdonmukainen. Yksi terassin reuna näyttää nousevan ylöspäin, mutta jatkuu yhtäkkiä alaspäin ilman loogista selitystä.

Terassi

Terassi. Kuva: David MacDonald

Aivomme pyrkivät tulkitsemaan kaksiulotteisen kuvan kolmiulotteisena tilana, ja kun perspektiivivihjeet ovat ristiriitaisia, syntyy paradoksillinen illuusio.

31. Mekko

Vuonna 2015 pinnalle nousi maailman jakanut kysymys onko tämä mekko sini-musta vai valko-kultainen. Joillekin ihmisille mekko näyttää siniseltä mustilla raidoilla, kun taas toiset näkevät sen valkoisena kultaisilla raidoilla.

Sini-musta vai valko-kultainen mekko?

Näetkö sinä mekon valko-kultaisena vai sini-mustana?

Tutkijat ovat selittäneet asiaa siten, että ihmisten näkö on sopeutunut käsittelemään värejä eri tavoin erilaisissa valaistuksissa. Valaistusmuutosten takia ihminen kompensoi värejä ympäröivän valaistuksen värin pohjalta.

Ihmiset, jotka näkevät mekon sinimustana, saattavat tulkita kuvan valaistuksen lämpimäksi, mikä saa tummat värit näyttämään vielä tummemmilta. Vastaavasti ihmiset, jotka näkevät mekon valkokultaisena, saattavat tulkita kuvan valaistuksen kylmäksi tai varjoiseksi, mikä saa vaaleat värit näyttämään vaaleammilta.

Värien havaitseminen perustuu siihen, miten valon aallonpituudet osuvat silmiille ja miten aivot tulkitsevat näitä aallonpituuksia.

KYSELY: Näetkö mekon sini-mustana vai valko-kultaisena?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

Lue jutun loppuun, jossa paljastamme, minkä värinen tämä mekko oikeasti oli.

32. Neljä ympyrää

Tässä optisessa harhassa näyttää olevan useita ympyröitä sikin sokin, mutta todellisuudessa kuvassa on neljä samankeskistä rinkulaa, jotka eivät kosketa toisiinsa.

4 ympyrää

Tässä kuvassa on vain neljä ympyrää, eivätkä ne kosketa toisiinsa.

Tämä illuusio hyödyntää mustavalkoisten ja harmaasävyisten kuvioiden kontrasteja, jotka luovat vääristymän siitä, miten ympyrät sijoittuvat toisiinsa nähden.

Tästä syystä aivomme yrittävät tulkita kuvan kaksiulotteista informaatiota kolmiulotteisesti, mikä aiheuttaa harhan siitä, että ympyrät koskettavat toisiaan.

33. Kaksitoista pilkkua

Tämä suhteellisen uusi kuva esittää optista harhaa, joka tunnetaan nimellä Ninniin ristikko. Kuvio saa aikaan illuusion liikkuvista ja katoavista pilkuista ristikossa.

Kuvassa näkyy harmaita risteäviä viivoja, joka muodostavat ruudukon, joka risteyksissä voi näkyä mustia pilkkuja. Kun katsoja keskittyy yhteen pilkuun, muut pilkut näyttävät katoavan tai liikkuvan toiseen paikkaan.

12 pilkkua

Tämän kuvan viivojen leikkauspisteissä on 12 pilkkua. Aivosi eivät suostu näyttämään niitä kaikkia kerralla. Kuva: Akiyoshi Kitaka.

Harha syntyy osittain siitä, että perifeerinen näkö on vähemmän tarkka kuin keskitetty näkö. Ääreisnäkö ja kontrasti voivat vaikuttaa siihen, mitä todella näemme.

34. Talon seinät

Tämä kuva esittää optista harhaa, joka tunnetaan myös nimellä jälkikuvaharha (eng. afterimage illusion). Se perustuu siihen, miten silmämme ja aivomme käsittelevät värejä ja valoa. Harha johtuu siitä, että valolle herkät solut (sauva- ja tappisolut) silmissäsi väsyvät ja lähettävät vähemmän signaaleja.

Talon seinät

Katso mustaa pistettä kuvan keskellä 15 sekunnin ajan. Kuvasta tulee värillinen. Kuva: Imgur.

Jälkikuvat perustuvat värien vastaväreihin. Esimerkiksi, jos katsot intensiivisesti sinistä väriä ja kun väri poistuu, näet jälkikuvan sen vastaväristä, oranssista. Tämä johtuu siitä, että aivot kompensoivat jatkuvaa värin stimulaatiota lähettämällä signaaleja vastaväristä.

Jälkikuva näkyy vain väliaikaisesti ja voi olla erittäin värikäs, mutta häviää vähitellen, kun silmäsi mukautuvat muutokseen.

35. Häviävä harmaa

Tämä kuva esittää optista harhaa, joka hyödyntää Troxlerin ilmiötä. Se on silmiemme ja aivojemme tapa sopeutua vakaisiin ärsykkeisiin ja lopulta olla huomaamatta niitä.

Katso läheltä kuvan keskellä olevaa mustaa pistettä, jolloin voit huomata harmaan sumennuksen katoavan vähitellen näkyvistä:

12 pilkkua

Katso läheltä mustaa pistettä kuvan keskellä muutaman sekunnin ajan ja harmaa tausta katoaa. Kuva: vimeo.

Troxlerin ilmiö perustuu verkkokalvon reseptoreiden sopeutumiseen paikallaan pysyviin ärsykkeisiin. Siitä johtuen harmaa sumennus häviää, koska aivomme ei enää kiinnitä siihen huomiota.

36. Stalkkaava lohikäärme

Tämä paperista tehty lohikäärme seuraa liikkeitäsi. Se luo optisen illuusion, jossa lohikäärmeen silmät näyttävät seuraavan katsojaa:

Illuusion selitys on, että paperista taiteltu lohikäärme on taiteltu siten, että sen pää on kovera (ulospäin kupera). Tämä saa aivomme vääristämään lohikäärmeen kasvot kuperaksi.

Kuten lupasimme, jutun lopussa paljastamme, minkä värinen optisen harhan #31 mekko oikeasti on. Vastaus on, että todellisuudessa mekko on sininen mustilla raidoilla. Tämä on vahvistettu useissa lähteissä, mukaan lukien kyseistä mekkoa myynyt Roman Originals. Mekkokuva on erinomainen esimerkki siitä, miten visuaalinen havaintomme voi olla subjektiivinen ja kuinka ympäristö ja valaistus voivat vaikuttaa siihen, miten näemme värit.

Piditkö näistä optisista harhoista? Jaa ne myös ystävillesi!

Mainos
LensWay: 10 % alennusta kaikista piilolinsseistä alekoodilla

Lisää juttuja aiheesta...

Uusi silmäleikkaustekniikka mahdollistaa "supernäön"

Isossa-Britanniassa on ensimmäistä kertaa tarjolla uudenlainen laserleikkaus, joka voi tarjota mahdollisuuden nähdä paremmin kuin "täydellinen näkö". Innovatiivinen tekniikka tarjoaa erityisesti heikosta näöstä kärsiville potilaille mahdollisuuden saavuttaa "supernäkö" ainutlaatuisen, juuri potilaalle personoidun leikkauksen avulla. Monet pitävät tekniikkaa merkittävänä läpimurtona, joka lupaa parempia tuloksia kuin perinteiset silmälasien korvaamiseen tarkoitetut laserleikkaukset. Heikkonäköiset voivat […]

Astianpesukoneen tabletti tuhosi Sannan sarveiskalvon

Tavallinen kodin askare voi muuttua hetkessä painajaiseksi, kuten vaasalainen Sanna Syri sai ikäväkseen kokea kesäkuussa. Hän oli täyttämässä tiskikonetta, kun pieni määrä pesuainetabletin sisältöä päätyi vahingossa hänen silmäänsä. Seuraukset olivat dramaattiset – silmän sarveiskalvo tuhoutui osittain, ja vamma vaati nopeasti sairaalahoitoa. Tapaus on hyvä muistutus kaikille, miten vaarallisia päivittäin käytettävät […]

Tutkimus: Nauru toimii yhtä hyvin kuivasilmäisyyteen kuin silmätipat

Kuivasilmäisyys on vaiva, joka koskettaa monia piilolinssien käyttäjiä. Oireet, kuten silmien kuivuus, polttelu ja väsymys, voivat tehdä piilolinssien käytöstä epämiellyttävää ja joskus jopa mahdotonta. Yleisimpiä hoitokeinoja ovat kostutustipat, mutta uusi tutkimus ehdottaa jotain yllättävää: nauru saattaa olla yhtä tehokas. Lähiaikoina julkaistu tutkimus vertasi naurujumppaa ja perinteisiä hyaluronihappotippoja kuivasilmäisyyden hoidossa, ja […]

Silmäteräväli: Näin mittaat pupillien välisen etäisyyden (PD) itse

Silmäteräväli, tai pupillien välinen etäisyys (engl. pupillary distance, PD), on silmiesi pupillien välinen mitta. Se on tärkeä tieto silmälaseja hankittaessa, ja tarvitset sen aina ostaessasi silmälasit verkosta. Silmäteräväliä ei aina merkitä silmälasireseptiin. Vaikka pupillien välinen etäisyys on helppo mittauttaa optikkoliikkeessä, palvelu voi olla maksullinen. Tässä blogijutussa kerromme, miten voit mitata […]

Computer Vision Syndrome eli digitaalinen näkörasitus

Digitaalinen näkörasitus (Computer Vision Syndrome) on yhä yleisempi terveysongelma modernissa yhteiskunnassa, jossa älypuhelimet, tietokoneet, tabletit ja muut digitaaliset laitteet ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme. Termi viittaa silmien väsymiseen ja rasitukseen, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta digitaalisille näytöille. Vaikka digitaaliset laitteet ovatkin parantaneet monia elämän osa-alueita, niiden liiallisella käytöllä voi olla negatiivisia […]

Mitä piilolinssien vesipitoisuus tarkoittaa?

Piilolinssien vesipitoisuus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa piilarien käyttömukavuuteen, suorituskykyyn ja hoitoon. Tässä blogijutussa pureudumme vesipitoisuuden ymmärtämiseen ja sen merkitykseen piilolinssien valinnassa ja käytössä. Blogijutussa käymme läpi, miten vesipitoisuus vaikuttaa linssien suorituskykyyn ja hoitoon, sekä tarkastelemme uusien materiaalien ja teknologioiden roolia. Lopuksi vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin vesipitoisuudesta, jotta sinä voit […]

Mikä on visus-arvo?

Visus-arvo on termi, johon saatat törmätä eri elämäntilanteissa – silmälääkärin vastaanotolla, optikon tutkimuksessa tai ajokorttia hankkiessa. Tämä mittari antaa tärkeää tietoa silmän kyvystä erottaa yksityiskohtia, ja se on olennainen osa näkökyvyn arviointia. Tässä blogikirjoituksessa avaamme visus-arvon merkitystä: kerromme, mikä visus-arvo on, miten se mitataan ja miksi sen ymmärtäminen on tärkeää […]

Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä?

Piilolinssit ovat täydellinen ratkaisu heille, jotka haluavat välttää silmälaseja hinnalla millä hyvänsä. Monille piilolinssit ovat esteettisempi vaihtoehto kuin silmälasit, ja siksi moni turvautuu niihin aina kuin mahdollista. Tästä herää kaksi keskeistä kysymystä: Voiko piilolinssejä käyttää joka päivä? Onko piilolinssien jatkuva käyttö haitallista? Onko piilolinssejä turvallista käyttää joka päivä? Piilolinssien päivittäinen […]

Näärännäppy silmässä ja sen hoito

Näärännäppy on yleinen, mutta vaaraton silmävaiva, joka näyttää pieneltä patilta. Se voi olla aristava, turvonnut tai punoittava, ja näppy saattaa märkiä. Vaivaa esiintyy kaikenikäisillä, eikä se ole vaarallinen, vaikka patti saattaakin olle kipeä ja tuntua häiritsevältä. Tässä jutussa kerromme, mikä on näärännäppy, miten sitä voi hoitaa itse ja milloin kannattaa […]

Mistä silmien räpyttely johtuu?

Silmien räpyttely on puoliautonominen kehon toiminto, jossa silmäluomi sulkeutuu ja avautuu nopeasti. Aikuinen ihminen räpäyttää silmiään noin 12 kertaa minuutissa ja yksi silmänräpäys kestää noin kolmasosasekunnin. Ihmiset räpyttelevät silmiään luonnollisena refleksinä, jolla on useita tärkeitä tarkoituksia. Räpyttelyn ensisijainen tarkoitus on suojata ja kosteuttaa silmiä sekä poistaa ärsyttäviä aineita sarveis- ja […]

Mikä on makula?

Makula (macula lutea) on soikea pigmentoitunut alue ihmisen ja muiden eläinten verkkokalvon keskellä. Ihmissilmän makulan halkaisija on noin 5,5 millimetriä, ja se on jaettu umbo-, foveola- ja foveal-vaskulaarisiin vyöhykkeisiin, sekä fovea-, parafovea- ja perifovea-alueisiin. Anatominen makula (5,5 mm) on huomattavasti suurempi kuin kliininen makula, joka 1,5 millimetrin koossa vastaa anatoomista […]

Mikä on näkökentän sokea piste? Näin löydät omasi

Oletko koskaan huomannut näkökentässäsi pienen kohdan, jossa esineet näyttävät katoavan tai eivät näy ollenkaan? Olet saattanut löytää silmän sokean pisteen. Meidän kaikkien molemmissa silmissä on sokea piste, mutta emme yleensä huomaa sitä, koska toinen silmä kompensoi puuttuvan tiedon. Tässä jutussa kerromme, mikä sokea piste on, mistä se johtuu ja miten […]

Suosituinta sisältöä...

Miten laittaa piilolinssit silmiä räpyttämättä?

Uusilla piilolinssien käyttäjällä on usein alussa hankaluuksia piilolinssien laittamisessa silmään, kun silmä räpsähtää juuri ennen kuin linssi koskettaa silmää. Samalla linssi voi pudota tai taittua, jonka jälkeen se täytyy puhdistaa tai kostuttaa piilolinssinesteellä. Silmien räpyttely on luonnollinen refleksi, jonka avulla silmä suojelee itseään ulkoapäin tulevilta ärsytyksiltä. Silmäripset ja -luomet muodostavat […]

Asiantuntijat suosittelevat siirtymään silmälaseihin COVID-19-tartuntariskin pienentämiseksi

Käytätkö piilolinssejä? Amerikan silmätautiakatemian (American Academy of Ophthalmology, AAO) asiantuntijat uskovat, että siirtyminen käyttämään silmälaseja voi hidastaa koronavirusepidemian leviämistä. Meneillään oleva COVID-19-pandemia on saanut ihmiset miettimään enemmän mitä he tekevät käsillään, koska kasvojen - ja erityisesti suun, nenän ja silmien - koskettelun on varoitettu levittävän virusta. AAO:n mukaan piilolinssien käyttäjillä […]

Niantic haluaa tehdä Pokémon Go -piilolinssit

Olet varmasti huomannut lisääntyneen määrän ihmisiä kävelemässä ulkona tuijottaen tiukasti älypuhelimiaan. Iso osa heistä pelaa yhdysvaltaisen ohjelmisto- ja pelialan yritys Nianticin heinäkuussa 2016 julkaisemaa Pokémon Go -peliä. Se on lisättyä todellisuutta hyödyntävä mobiilipeli, jossa pyydystetään puhelimen kameran avulla virtuaalisia Pokémon-hahmoja ja taistellaan niitä vastaan. Pokémon Go nousi nopeasti valtavaan suosioon […]

Silmäkokeella voidaan mitata henkilön väsymystaso

Lääkärien ja hoitajien uuvuttavat viikonloput sairaaloiden ensiapupoliklinikoilla voivat johtaa pitkien vuorojen tekemiseen vähällä unella. Pitkien vuorojen tekeminen ilman nukkumista on herättänyt huolta, koska se voi kasvattaa virheiden ja väärien päätösten todennäköisyyttä potilaiden hoidossa. Uusi silmäkoe voi mahdollistaa tavan testata onko lääkäri liian väsynyt suorittamaan tehtäviään. Kansainvälinen tutkimusryhmä uskoo, että ihmisen […]

Voiko kaihi parantua itsestään?

Kaihi, eli harmaakaihi (katarakta), on yleinen silmäsairaus, jossa silmän normaalisti kirkas linssi eli mykiö samentuu ja läpäisee valoa vähemmän, heikentäen vähitellen näköä. Tämä tila kehittyy usein iän myötä ja on maailmanlaajuisesti yksi johtavista syistä sokeuteen. Kaihi vaikeuttaa erityisesti näkemistä hämärässä ja saattaa lisätä silmien herkkyyttä häikäisylle. Moni saattaa pohtia, voiko […]

Kuinka nähdä ilman laseja (video)

Näkö on tärkein ihmisen aisteista. Sanojen, tarinoiden ja äänien avulla voimme kuvitella outoja asioita ja kaukaisia paikkoja, mutta vasta niiden näkeminen saa meidät uskomaan, että ne ovat todella olemassa. Siksi panostamme niin paljon näön korjaamiseen, kun silmien optiikka ei toimi - käytetäänpä korjaamiseen sitten silmälaseja, piilolinssejä tai leikkausta. Tällä MinutePhysicsin […]

Heterokromia eli silmien erivärisyys

Heterokromia on termi, jolla tarkoitetaan useimmiten erivärisiä silmiä, mutta sitä voidaan käyttää kuvaamaan myös hiusten tai ihon värivaihteluita. Muun muassa David Bowiella, Vesa-Matti Loirilla ja Aki Palsanmäellä on eriväriset silmät. Silmän heterokromia (heterochromia iridum tai heterochromia iridis) voi olla täydellinen tai osittainen. Täydellisessä heterokromiassa yhden silmän iiris on erivärinen kuin […]

Näin valitset laskettelulasit voimakkuuksilla

Mikäli harrastat laskettelua tai muita talviurheilulajeja ja tarvitset näönkorjausta, voit käyttää joko piilolinssejä, silmälaseja laskettelulasien alla tai laskettelulaseja voimakkuuksilla. Kunnolliset laskettelulasit vahvuuksilla helpottavat elämää, kun näet tarkasti myös rinteessä. Lisäksi ne suojaavat silmiä tapaturmilta ja haitalliselta UV-säteilyltä. Markkinoilla on onneksi paljon yrityksiä, jotka valmistavat laskettelulaseja myös meille taittovirheistä kärsiville. Suojaa […]

Silmälasien kiehtova historia: Kuka oikein keksi silmälasit?

Silmälasit ovat optinen apulaite, jotka koostuvat lasista tai kovasta muovista valmistetuista linsseistä, sekä linsseihin kiinnitettyihin kehyksiin tai pelkkiin sankoihin. Linssien välissä on nenävarren ylittävä silta, joka yhdessä korvien päälle asetettavien sankojen kanssa saa silmälasit pysymään silmien edessä. Silmälasien tehtävä on auttaa taittovikaista henkilöä näkemään paremmin, mutta silmälaseja käytetään myös pelkästään […]

Piilolinssit lapselle? Minkä ikäisenä piilarien käytön voi aloittaa?

Piilolinssit ovat olleet mullistava keksintö näönkorjauksen alalla, tarjoten vaihtoehdon perinteisille silmälaseille. Ne tarjoavat käyttäjilleen laajemman näkökentän, vapauden liikkua ja urheilla ilman lasien aiheuttamia rajoituksia, sekä esteettisen vaihtoehdon silmälaseille. Piilolinssien käytön aloittamiselle ei ole ehdotonta alaikärajaa, mutta useiden asiantuntijoiden suositusten mukaan piilolinssien käyttö voidaan aloittaa lapsilla aikaisintaan noin 8–14 vuoden iässä. […]

Miksi piilolinssit kirvelevät?

Puhtaiden ja asianmukaisesti sovitettujen piilolinssien tulisi olla erittäin mukavat silmissä – niin mukavat, että tuskin huomaat niiden olevan silmissä. Jos piilolinssit kirvelevät tai polttavat silmissä, jotain on pahasti vialla. Piilolinssien kirvely voi johtua muun muassa seuraavista syistä: Silmäallergiat voivat saada silmät kirvelemään, erityisesti silloin kun pidät piilolinssejä. Yleiset silmiä ärsyttävät […]

Lääkärit löysivät 67-vuotiaan naisen silmästä 27 piilolinssiä

Isossa-Britanniassa sattunut tapaus, jossa 67-vuotiaan naisen silmästä löytyi kaikkiaan 27 piilolinssiä, on kuohuttanut ympäri maailmaa ja saanut monet kysymään "miten se voi olla mahdollista?" Rutiininomaiseen kaihileikkaukseen naista valmistellut hoitohenkilöstö löysi potilaan oikeasta silmästä ensin 17 yhteen liimautunutta piilolinssiä ja samasta silmästä myöhemmin vielä 10 yksittäistä linssiä. British Medical Journalin mukaan […]