Taittovika on yleinen silmän valontaittovirhe, jossa sarveiskalvon tai mykiön rakenne poikkeaa siten, että verkkokalvolle syntyvä kuva on epätarkka. Epätarkkuus johtuu siitä, että valonsäteiden leikkauspiste ei osu verkkokalvolle, vaan joko sen eteen tai taakse. Taittoviat ilmenevät siten, että silmä ei kykene tarkentamaan kohteisiin. Tuloksena on sumea näkö, joka voi olla niin vakava, että puhutaan heikkonäköisyydestä.
Taittoviat voidaan korjata silmälaseilla, piilolinsseillä tai silmien laserleikkauksella. Neljä yleisintä taittovikaa ovat likitaitteisuus, kaukotaitteisuus, hajataitteisuus ja ikänäkö.
Likitaittoisuus, likinäköisyys eli myopia
Likitaittoisuudessa kuva tarkentuu verkkokalvon eteen, jolloin kaukana olevat kohteet näyttävät epätarkalta.
Likitaittoisuudessa eli myopiassa (myös likinäköisyys tai likinäkö) silmässä on liikaa taittovoimaa eli silmän pituus on liian pitkä sen taittovoimaan nähden. Tällöin leikkauspiste on verkkokalvon edessä.
Likitaittoisuudessa on vaikea nähdä kauas, koska silmä ei kykene vähentämään liiallista taittovoimaansa. Lähinäkö on kuitenkin hyvä. Miten kauas likitaittoinen henkilö näkee riippuu likitaitteisuuden määrästä.
Syyt: Silmän liian suuri taittovoima voi johtua sarveiskalvon tai mykiön liiallisesta kuperuudesta. Murrosiässä silmä kasvaa pidemmäksi kuin sen polttoväli edellyttäisi. Keski-iän jälkeen ilmaantuva likitaittoisuus johtuu usein alkavan harmaakaihen aiheuttamasta taittovoiman lisääntymisestä.
Korjaus: Likitaittoisuus korjataan koverilla linsseillä eli miinuslaseilla, piilolinsseillä tai silmien laserleikkauksella.
Lue lisää likitaittoisuudesta.
Kaukotaittoisuus eli hyperopia
Kaukotaittoisuudessa eli hyperopiassa (myös kaukotaitteisuus tai hypermetropia) silmän taittovoima on liian pieni silmän pituuteen nähden. Syy voi olla sarveiskalvon tai mykiön liian pieni kuperuus tai silmämunan lyhyys. Kaukotaitteisuutta kutsutaan myös nimillä hypermetropia, kaukotaittoisuus (o-kirjaimella) ja kaukonäkö.
Kaukotaitteisuudessa visuaalinen kuva tarkentuu verkkokalvon taakse. Tästä seuraa hankaluuksia kohdistaa katse lähellä oleviin kohteisiin ja vaikeimmissa tapauksissa millä tahansa etäisyydellä oleviin kohteisiin.
Syyt: Taipumus kaukonäköisyyteen on usein geneettinen. Silmämuna on litistynyt eli mykiön ja verkkokalvon etäisyys on liian pieni ja linssin taittovoima liian heikko suhteessa silmän pituuteen. Voi johtua myös sarveiskalvon epänormaalista muodosta.
Korjaus: Kaukotaitteisuus voidaan korjata kuperilla linsseillä (pluslasit), jotka kokoavat valonsäteet yhteen ennen sarveiskalvoa, piilolinsseillä tai silmien laserleikauksella.
Lue lisää kaukotaittoisuudesta.
Hajataittoisuus eli astigmatismi
Hajataittoisuudessa eli astigmatismissa (myös hajataitto) silmän optiikka ei kykene muodostamaan terävää kuvaa verkkokalvolle.
Hajataitteinen silmä ei ole pistemäisesti kuvaava, vaan silmässä on kaksi erilaista taittovoimaa kohtisuorassa toisiaan vastaan. Sarveiskalvo taittaa valon pysty- ja vaakasuunnassa eri kohtiin verkkokalvolle, jolloin kohde näkyy epätarkkana.
Syy: Hajataitto johtuu silmän epätasaisesta sarveiskalvosta. Hajataitteisen silmän sarveiskalvo ei ole tasaisen pyöreä, vaan muistuttaa amerikkalaisen jalkapallon muotoa. Hajataitto voi olla yhdistyneenä sekä liki- että kaukotaitteisuuteen.
Korjaus: Hajataitto korjataan sylinterilinssillä (CYL).
Lue lisää hajataittoisuudesta.
Ikänäkö eli presbyopia
Ikänäkö eli presbyopia on taittovirhe, jossa silmä ei kykene tarkentamaan katsetta lähelle. Ikänäkö ilmaantuu yleensä 40-45 ikävuoden tienoilla, jonka jälkeen linssejä on vahvennettava säännöllisesti, kunnes ikänäkö vakiintuu noin 60-65 vuoden iässä.
Syy: Ikääntymisen myötä silmän linssi eli mykiö menettää joustavuuttaan, sen mukautumiskyky heikkenee ja silmän kyky tarkentaa lähellä oleviin kohteisiin heikkenee.
Korjaus: Ikänäkö voidaan korjata silmälaseilla, monitehopiilolinsseillä tai leikkauksella.
Lisätietoa ja lähteet: Wikipedia: Refractive error, Kandidaattikustannus (Viitattu 5/2016), Wikipedia: Taittovika
Aihekuva: www.scientificanimations.com / CC BY-SA
Kuvat: Wikimedia Commons
