Yli puolet maailman väestöstä tarvitsee näönkorjausta, kuten silmälaseja tai piilolinssejä nähdäkseen hyvin. Teknologian ja kehittyneen lääketieteen ansiosta tarkka näkö on tänä päivänä mahdollista saavuttaa myös ilman optisia apuvälineitä.

Silmäkirurgisia taittovirheiden korjausmenetelmiä on tutkittu viime vuosikymmeninä paljon, ja siitä on tullut saavutettavampi vaihtoehto yhä useammalle. Suomessa arviolta 8 000-20 000 käy vuosittain korjauttamansa näkönsä silmien laserleikkauksessa.

Taittovirhekirurgiaa käytetään poistamaan silmän taittovirheitä sekä vähentämään tai poistamaan kokonaan riippuvuus silmälaseista tai piilolinsseistä. Siihen voi kuulua erilaisia sarveiskalvon muotoilutoimenpiteitä tai esimerkiksi linssin korvaamismenetelmiä. Taittovirhekirurgiaa voidaan käyttää kaikkien yleisimpien taittovikojen vähentämiseen tai parantamiseen kokonaan, mukaan lukien liki-, kauko- ja hajataittoisuus sekä ikänäkö.

Historiaa

Ensimmäisen idean taittovirheleikkauksesta esitteli norjalainen silmälääkäri Hjalmar August Schiøtz jo vuonna 1885. Vuonna 1930 japanilainen silmälääkäri Tsutomo Sato teki ensimmäiset yritykset korjata armeijan lentäjien näkö tämänkaltaisilla menetelmillä. Hänen lähestymistapansa oli korjata taittovirheitä 6 diopteriin saakka luomalla sarveiskalvoon säteittäisiä viiltoja. Menettely johti kuitenkin liian usein sarveiskalvon rappeutumiseen ja lääketieteellinen yhteisö hylkäsi sen pian.

Ensimmäisen ammattitaitoisen taittovirheleikkaustekniikan kehitti kolumbialainen Jose Barraquer vuonna 1963. Hänen tekniikkansa – keratomileusis, joka tarkoittaa sarveiskalvon uudelleenmuotoilua, mahdollisti sekä liki- että kaukotaittoisuuden korjaamisen. Siihen kuului sarveiskalvokerroksen poistaminen ja jäädyttäminen siten, että se voitiin veistää manuaalisesti vaadituun muotoon. Uudelleenmuotoiltu sarveiskalvo istutettiin sen jälkeen takaisin silmään. Vaikka tohtori Swinger kehitti tätä varhaista leikkausmenetelmää edelleen, se pysyi suhteellisen epätarkkana tekniikkana.

Vuonna 1974 neuvostoliittolainen Svatislav Fjodorov kehitti radiaalinen keratotomia (RK) -nimisen taittovirheproseduurin, jossa sarveiskalvoon tehtiin timanttiveitsellä useita viiltoja tarkoituksena muokata sen muotoa ja korjata taittovirheitä. Lääkärit käyttivät RK-menetelmää ruutiininomaisesti korjaamaan liki-, kauko- ja hajataittoisuutta.

Samaan aikaan kokeilut ksenondimeerillä 1970-luvulla ja vuonna 1975 jalokaasuhalogenideilla johtivat eksimeerilaserin keksimiseen. Eksimeerilasereita käytettiin alunperin teollisuudessa, kunnes IBM:llä työskennellyt Rangaswamy Srinivasan keksi, että sitä voitaisiin käyttää myös orgaanisen kudoksen leikkaamiseen korkealla tarkkuudella ilman merkittäviä lämpövaurioita. Tehokkaan biologisen leikkauslaserin ja tietokoneiden kehitys mahdollistivat uusien taittovirheleikkausten kehittymisen.

Vuonna 1983 Columbian yliopiston tutkija Stephen Trokel yhdessä Theo Seilerin ja Srinivasanin kanssa suorittivat ensimmäisen PRK (Photorefractive Keratectomy) -leikkauksen Saksassa. Ensimmäinen patentti, joka tuli myöhemmin tunnetuksi LASIK-leikkauksena, myönnettiin kesällä 1989. PRK-leikkauksessa sarveiskalvoon leikataan läppä, jonka jälkeen sarveiskalvoa muotoillaan eksimeerilaserilla haluttuun muotoon.

Leikkaustekniikat

Läppätekniikat

Läppätekniikoissa sarveiskalvoon tehdään hyvin ohut läppä, jonka kautta sarveiskalvo muotoillaan taittovirheen korjaamiseksi. Muotoilun jälkeen läppä suljetaan ja annetaan parantua.

  • ALK-leikkaus (Automated lamellar keratoplasty): Sarveiskalvoon tehdään mikrokeratomilla ohut läppä, joka nostetaan ylös ja haluttu kudos poistetaan sarveiskalvosta.
  • LASIK-leikkaus (Laser-assisted in situ Keratomileusis): Sarveiskalvoon tehdään noin 100-180 mikrometrin paksuinen läppä mikrokeratomilla tai femtosekuntilaserilla. Läppä käännetään sivuun ja haluttu sarveiskalvokudos poistetaan eksimeerilaseilla.
  • ReLEx-leikkaukset ilman eksimeerilaseria
    • ReLEx FLEx: Sarveiskalvon tukikerrokseen leikataan femtosekuntilaserilla halutun kokoinen irrotettava osa eli lentikkeli. Sarveiskalvoon muodostetaan läppä, jonka kautta lentikkeli poistetaan ja muotoillaan.
    • ReLEx SMILE (Small Incision Lenticule Extraction): Uudempi tekniikka, jossa ei käytetä lainkaan läppää. Femtosekuntilasetilla muodostetaan lentikkeli, joka poistetaan noin 3 millimetrin pituisen viillon kautta.

Pintatekniikat

Eksimeerilaseria käytetään sarveiskalvon strooman etummaisen osan poistamiseen.

  • PRK-leikkaus (Photorefractive keratectomy): Sarveiskalvoa muotoillaan poistamalla siitä mikroskooppisia määriä kudosta tietokoneohjatulla eksimeerilaserilla. Tekniikassa sarveiskalvon epiteelikerrosta poistetaan, joten läppää ei luoda. PRK-leikkauksessa toipumisaika on selvästi LASIK-leikkausta pidempi, vaikkakin lopputulos (3 kuukauden jälkeen) on suunnilleen sama, erittäin hyvä.
  • TransPRK-leikkaus (Transepithelial photorefractive keratectomy): Laseravustettu silmäleikkaus, jossa sarveiskalvon ulointa epiteelisolukkoa ja stroomaa muotoillaan eksimeerilaserilla.
  • LASEK-leikkaus (Laser Assisted Sub-Epithelium Keratomileusis): Sarveiskalvoa muotoillaan eksimeerilaserilla poistamalla sarveiskalvon strooman kudosta epiteelikerroksen alta. Toipumisprosessiin liittyy yleensä PRK-leikkaukseen verrattavissa olevaa epämukavuutta.
  • EPI-LASIK on verrattain uusi tekniikka, jossa epiteelikerroksen pintaa poistetaan epikeratomilla. Voi olla joillekin parempi vaihtoehto kuin LASEK, jossa käytetään alkoholia.
  • C-TEN (Customized Transepithelial No-touch) on innovatiivinen strategia sarveiskalvon leikkaukseen, jossa vältetään sarveiskalvon manipulointi täydellisellä laseravusteisella menettelyllä.

Linssileikkaus

Linssileikkaus on teknisesti samankaltainen kuin kaihileikkaus, joka on maailman yleisin silmäleikkaus. Siinä silmän oma linssi vaihdetaan uuteen keinolinssiin, joka voi olla yksitehoinen, monitehoinen tai hajataitteisuutta korjaava. Linssileikkausta voidaan tarvittaessa tarkentaa laserleikkauksella.

Linssileikkaus sopii erityisesti yli 45-vuotiaille, jotka haluavat eroon silmälaseista. Sen avulla voidaan korvata kaukolasit, moniteholasit ja lukulasit tai poistaa hajataitto.

Suomessa yleisimmät ovat FEMTO, SMILE, Lasik ja PRK

Suomessa yleisimmät leikkaustekniikat ovat FEMTO, SMILE, Lasik ja PRK. Leikkaustekniikka valitaan esitutkimusvaiheessa silmälääkärin tai leikkaavan kirurgin kanssa.

FEMTO

FEMTO (myös kauppanimellä FemtoLASIK) on eniten käytetty, turvallinen ja kivuton laserleikkausmenetelmä, jossa toipumisaika on erittäin lyhyt.

Myös läppäleikkaukseksi kutsuttavalla FEMTO-laserleikkauksella voidaan korjata likitaittoisuutta (miinuslasit) ja hajataittoisuutta sekä lievää kaukotaitteisuutta (pluslasit). Se sopii erityisesti heille, joilla on kauko- ja hajataittoa tai merkittäviä vääristymiä.

FEMTO-menetelmää voidaan käyttää myös ikänäön korjaamiseen monovision-menetelmällä. Siinä silmiin luodaan lievä eriparisuus, jossa toinen silmä leikataan näkemään kauas ja toinen lähelle.

FEMTO-tekniikassa silmän sarveiskalvoon tehdään femtosekuntilaserilla (esim. iFS tai Zeiss VisuMax) hyvin ohut läppä, joka nostetaan auki ja sarveiskalvo muotoillaan laserilla taittovirheen korjaamiseksi. Toisin kuin LASIK-leikkauksessa, FEMTOssa myös läppä tehdään laserilla. Tästä syystä se on tarkempi ja hellävaraisempi silmille.

FEMTO-leikkauksessa sarveiskalvon läppä muodostetaan hyvin tarkasti mikroskooppisen pienien kuplien rasterilla. Nämä kuplat liittyvät yhteen ja erottavat ohuen kerroksen sarveiskalvon pinnasta. Femtosekuntilaserin käyttäminen lisää operaation turvallisuutta merkittävästi, eikä komplikaatioita yleensä esiinny.

Läpän muodostamisen jälkeen se käännetään sivuun ja sen alle tehdään korjaava excimer-laserhoito, jossa silmän sarveiskalvo muotoillaan uudelleen. Laserlaitteen ohjaukseen käytetään esitutkimuksessa saatujen tietojen perusteella laadittua tietokoneohjelmaa. Laseroinnin jälkeen läppä käännetään takaisin ja sen annetaan hetken kuivahtaa. Sarveiskalvon läppä imeytyy nopeasti paikoilleen, eikä ompeleita tarvita. Leikkaushaava umpeutuu kokonaan muutaman tunnin kuluessa ja silmällä näkee heti leikkauksen jälkeen. Työhön voi palata normaalisti 1-2 päivän kuluessa.

FEMTO-laserleikkauksen jälkeen potilaan vointi tarkistetaan ja hän voi siirtyä kotiin toipumaan. Toimenpiteen jälkeen silmät voivat tuntua aroilta ja niissä voi olla roskantunnetta, kirvelyä ja kyynelvuotoa. Muutaman tunnin kuluessa oireet vähenevät tai häviävät.

Femtosekuntilaserilla saavutetaan optisesti parempi lopputulos tarkan ja ohuen läpän muodostumisen seurauksena. iFS on maailmanlaajuisesti käytetyin femtosekuntilaser ja sillä on tehty yli 4 miljoonaa toimenpidettä. Se on myös NASA:n hyväksymä operaatio astronauteille ja lentäjille.

  • Suosituin laserleikkausmenetelmä
  • Voidaan korjata liki- ja kaukonäköä sekä ikänäköä
  • Sopii henkilöille, joiden taittovirhe on enintään -12 dioptria tai +4 dioptria
  • Veitsetön, turvallinen, kivuton ja hellävarainen silmille
  • Suurempi riski kuivasilmäisyydelle (vrt. SMILE)
  • Heti terävä näkö

SMILE

ReLEx SMILE tai vain SMILE (engl. Small Incision Lenticule Extraction) on saksalaisen Carl Zeiss Meditec AG:n kehittämä tekniikka, joka edustaa silmäkirurgian uusinta teknologiaa. SMILE-tekniikassa leikkaus tehdään femtosekuntilaserilla ilman leikkaavaa terää ja taittovirhe korjataan ilman sarveiskalvoon tehtävää läppää. Hellävaraisessa tekniikassa silmän pintaa ei laseroida, vaan korjaus tehdään kokonaan sarveiskalvon alle kudokseen, mikä tekee leikkauksesta turvallisemman.

SMILE-tekniikassa femtosekuntilaserilla leikataan sarveiskalvon sisältä linssimäinen kiekko, joka poistetaan noin 3 millimetrin mittaisen viillon kautta. Näin sarveiskalvon pintakeroksen hermot säilyvät suurelta osin koskemattomina, mikä vähentää kuivasilmäisyyden riskiä. SMILE soveltuu erityisen hyvin heille, joiden sarveiskalvo on heikompi, ja joiden ammatissa tai harrastuksissa on suurempi silmätapaturman riski, kuten aktiiviurheilijoilla. Tekniikka sopii myös ikänäön ja likinäköisyyden korjaamiseen monovision-meneltemällä. SMILE-tekniikalla ei voida tehdä kaukonäön korjauksia.

SMILE-leikkauksen jälkeen kuivasilmäisyyttä esiintyy vähemmän. Näkö on yleensä riittävä jo leikkauspäivänä ja kirkastuu täydelliseksi muutamassa päivässä. Sairaslomaa tarvitaan vain leikkauspäiväksi ja sitä seuraavaksi päiväksi.

  • Uusin laserleikkausmenetelmä
  • Voidaan korjata liki- ja ikänäköä, myös suurempia taittovirheitä
  • Veitsetön, hellävarainen, turvallinen ja kivuton toimenpide
  • Pienempi vaikutus silmän pintaan ja pienempi kuivasilmäisyyden riski
  • Laseroinnin kesto vain noin puoli minuuttia per silmä
  • Nopea toipuminen

LASIK

LASIK (Laser in situ Keratomileusis) on FemtoLASIK-menetelmän edeltäjä. Siinä taittovirheen korjaava laserhoito tehdään ultrahienolla mikrokeratomilla sarveiskalvon pintaan muodostettavan ohuen läpän alle. Toisin kuin FemtoLasikissa, LASIK:issa silmäkirurgi tekee läpän käsin. LASIK-leikkauksella voidaan korjata miinusnäköä, hajataitteisuutta ja lievää plusnäköä. Ikänäköisille LASIK:illa voidaan tehdä monovision, jossa toinen silmä leikataan näkemään kauas ja toinen lähelle.

Läpän muodostamisen jälkeen se nostetaan sivuun ja laserointi tehdään läpän alaiseen kudokseen. Laseroinnin jälkeen läppä käännetään takaisin ja sen reunat kiinnittyvät takaisin muutaman tunnin kuluessa. LASIK-leikkauksen jälkeen silmissä voi tuntua valonarkuutta, vetistystä ja roskan tunnetta, mutta jo leikkauspäivänä tai viimeistään parin päivän kuluessa suurin osa potilaista näkee tarkasti.

  • LASIK-leikkauksia on tehty yli 25 vuotta ja se toimii: noin 96 % potilaista saavuttaa esitutkimuksessa määriteltyn tavoitenäön.
  • Voidaan korjata liki- ja kaukonäköä sekä ikänäköä.
  • Sarveiskalvon läpän tekee silmäkirurgi käsin.
  • Puudutuksen ansiosta potilas tuntee leikkauksessa hyvin vähän kipua, eikä tikkejä tarvita.

PRK

PRK (engl. Photorefractive Keratectomy, fotorefraktiivinen keratektomia) on leikkaustekniikoista vanhin. Siinä ei leikata läppää, vaan sarveiskalvon pintakerrosta poistetaan mekaanisesti raaputtamalla, jonka jälkeen silmään tehdään taittovirheen korjaus laserilla.

PRK-tekniikka sopii pieniin taittovirheisiin ja potilaille, joilla on erittäin ohut sarveiskalvo. PRK-leikkauksen jälkeen silmä voi olla hyvin kipeä ja valonarka 1-2 viikkoa. Arkuus johtuu sarveiskalvoa suojaavan epiteelikudoksen poistamisesta. PRK-leikkauksia tehdään enää harvoin.

PRK-leikkaus kestää kaikkineen noin yhden tunnin. Piilolinssejä ei saa käyttää viikkoon ennen toimenpidettä. Toimenpiteen jälkeen ei saa ajaa autolla ja on suositeltavaa, että potilaalla on mukanaan saattaja.

Leikkauksen jälkeen silmät suojataan piilolinsseillä ja kipua voi esiintyä muutaman päivän ajan. Näöntarkkuus on hyvä 3-5 päivän kuluessa ja kehittyy täydelliseksi usean kuukauden jälkeen leikkauksesta. Hämäränäkö voi heikentyä tilapäisesti ja aurinkolaseja suositellaan käytettäväksi vuoden ajan.

  • Vanhin laserleikkausmenetelmä, ei enää yleinen.
  • Sopii pienien taittovirheiden korjaamiseen ja potilaille, joilla on hyvin ohut sarveiskalvo.
  • Silmä voi olla kipeä ja valonarka 1-2 viikkoa leikkauksen jälkeen.
  • Vaatii suojaavien piilolasien käyttöä 3 päivää.
  • Hyvä näöntarkkuus saavutetaan 3-5 päivässä.

Supracor

Supracor on uudempi ikänäön korjaamiseen tarkoitettu laserleikkaustekniikka. Se sopii henkilöille, jotka tarvitsevat korjausta sekä kauas että lähelle näkemiseen.

Supracor-menetelmässä sarveiskalvo muotoillaan monitehoisesti siten, että sen eri alueet kaareutuvat eri tavoin ja taittavat valoa eri vahvuuksilla. Teknisesti Supracor vastaa FemtoLASIK-leikkausta, mutta siinä laserilla muodostetaan keskelle mustuaista lähinäköalue. Näin vältytään linssileikkaukselta, jossa silmän mykiö korvataan keinotekoisella linssillä. Periaate on sama, kuin monitehoisissa piilolinsseissä. Toimenpiteessä käytettävä laserohjelma on ainoa ikänäön korjaamiseen CE-hyväksytty laserhoito.

Aikaisemmin lähinäköä on parannettu korjaamalla silmät eritaitteisiksi siten, että toinen silmä näkee hyvin lähelle ja toinen kauas. Tällaisen monovision-korjauksen ongelma on eriparisuudesta johtuva häiriintynyt syvyysnäkö.

Supracorissa yhdistyvät kaksi kehittynyttä tekniikkaa: FemtoLASIK ja monitehoisten piilolinssien optiikka. Se on kompromissiratkaisu, jolla saavutetaan toimiva näkökyky sekä lähelle että kauas, mutta näön laatu voi heikentyä. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat myös heikentynyt kontrasti- ja pimeänäkö.

Silmien laserleikkauksen vaiheet

Silmien taittovirheiden korjaamista leikkauksella kutsutaan näkökirurgiaksi tai taittovirhekirurgiaksi. Laserleikkauksella voidaan korjata likinäköisyyttä, kaukonäköisyyttä, hajataitteisuutta ja ikänäköä.

Laserleikkauksessa silmän sarveiskalvon muotoa muokataan lasersäteen avulla ja linssileikkauksessa silmän oma linssi eli mykiö korvataan keinotekoisella linssillä. Laserleikkauksia on tehty Suomessa 1990-luvulta lähtien ja leikkaustekniikat ovat kehittyneet huomattavasti.

Näkökirurgiset leikkaukset eivät kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin, vaan niitä tarjoavat yksityiset toimijat. Yleisimmät Suomessa käytettävät leikkausmenetelmät ovat FEMTO, LASIK ja uusimpana tekniikkana SMILE.

Silmien laserleikkaus koostuu neljästä vaiheesta: soveltuvuusarvio, esitutkimus, leikkaus ja jälkitarkastus.

1) Hoitoarvio

Useimmat optikkoketjut ja silmäklinikat tarjoavat maksuttoman hoito- tai soveltuvuusarvion, jossa selvitetään miten näet tällä hetkellä ja miten haluaisit nähdä tulevaisuudessa. Hoitoarvion suorittaa silmälääkäri, taittovirhehoitaja tai optikko.

Hoitoarviossa tarkastetaan silmien voimakkuudet ja mitataan sarveiskalvon paksuus. Samalla potilas saa arvion leikkauksen lopputuloksesta ja lisätietoa eri leikkaustekniikoista. Potilaalle annetaan myös alustavaa tietoa juuri hänen silmilleen sopivista leikkaustekniikoista. Maksuttomana tarjottu hoitoarvio ei sido kuluttajaa vielä mihinkään.

2) Esitutkimus

Hoitoarvion jälkeen ja ennen leikkausta käydään perusteellisessa esitutkimuksessa, vähintään 1 vuorokausi ja enintään 3 kuukautta ennen leikkausta.

Esitutkimuksessa tehdään perusteellinen näöntarkastus ja kartoitetaan kaikki silmien terveyteen ja näkökykyyn liittyvät tekijät. Niitä ovat voimakkuustietojen lisäksi muun muassa sarveiskalvon paksuus ja muotokartta eli topografiakuva, silmänpaineet sekä silmän etuosien rakenteet ja silmänpohjat.

Esitutkimuksen perusteella varmistetaan, että potilaan silmät ovat terveet ja ne soveltuvat leikkaukseen. Mikäli potilas on soveltuva leikkaukseen, laaditaan tutkimusten pohjalta silmälääkärin kanssa leikkaukseen ohjaava toimenpidesuunnitelma, jossa käydään läpi leikkaukseen liittyvät riskit ja valitaan leikkausmenetelmä. Lääkäri kertoo myös mikä on odotettavissa oleva lopputulos.

Ennen esitutkimusta ei saa käyttää piilolinssejä 5-7 päivään, koska niiden käyttäminen voi vaikuttaa mittaustuloksiin. Leikkausta ei suositella raskaana oleville ja imettäville, koska hormonitoiminnan muutokset saattavat muuttaa silmän taittovoimaa.

Esitutkimukselle kannattaa varata aikaa kaksi tuntia. Sen kesto ja sisältö vaihtelevat jonkin verran eri lääkäriasemien välillä.

3) Leikkauspäivä

Leikkaus suoritetaan aina eri päivänä kuin esitutkimus. Tämä käytäntö tarjoaa asiakkaalle riittävän harkinta-ajan esitutkimuksessa saatujen tutkimustulosten arviointiin ja leikkauspäätöksen tekemiseen. Varsinaista operaatiota varten varataan aikaa noin kaksi tuntia, ja se tehdään päiväkirurgisena toimenpiteenä.

Potilaalle annetaan rauhoittava esilääkitys, silmäluomet levitetään auki luomenlevittimillä ja sarveiskalvon pinta puudutetaan. Itse toimenpide kestää käytettävästä tekniikasta riippuen muutamasta kymmenestä sekunnista 15 minuuttiin.

Operaatio ei tunnu kivuliaalta, korkeintaankin vain hieman epämiellyttävältä. Osa potilaista on huolissaan siitä, pystyvätkö he pitämään silmät liikkumattomina operaation ajan, mutta huoli on turha – laserlaitteet mittaavat silmän sijainnin jopa tuhat kertaa sekunnissa ja mukautuvat siihen. Molemmat silmät operoidaan tyypillisesti samalla käynnillä.

Ohjeita leikkaukseen valmistauduttaessa:

  • Älä käytä piilolinssejä ollenkaan vähintään viikkoon ennen leikkausta.
  • Voit syödä ja juoda ennen leikkausta normaalisti.
  • Alkoholijuomia ei saa käyttää leikkausta edeltävänä päivänä.
  • Leikkaukseen saavutaan ilman meikkiä ja hajuvettä.
  • Varaa mukaan aurinkolasit, sillä silmät voivat olla valonarat.
  • Saavu leikkaukseen vähintään puoli tuntia ennen sovittua leikkausaikaa.

Leikkauksen jälkeen potilas jää klinikalle odottelemaan hämärään tilaan noin tunnin ajaksi. Tämän jälkeen silmälääkäri varmistaa, että kaikki on kunnossa ennen toipumisjaksoa.

Näkö tarkastetaan ja potilaalle annetaan kotihoito-ohjeet. Kotona kannattaa levätä muutama tunti silmät suljettuna, minkä jälkeen näkö alkaa hiljalleen terävöityä. Silmiä ei saa hieroa leikkauksen jälkeen.

Leikkauksen jälkeen silmät voivat tuntua 2-6 tunnin ajan tavallista kuivemmilta ja aremmilta, minkä takia silmiä tulee kostuttaa säännöllisesti kosteuttavilla silmätipoilla.

Silmän epiteelikerros uusiutuu muutaman päivän välein, joten silmät paranevat yleensä nopeasti. Heti näön terävöidyttyä voi esimerkiksi lukea, katsoa televisiota ja käyttää tietokonetta. Autolla ajaminen ei ole sallittua ensimmäisen vuorokauden aikana leikkauksesta.

On myös syytä välttää saunomista, uimista, hikoilua, silmämeikin käyttöä ja raskasta fyysistä rasitusta viikon ajan leikkauksen jälkeen tai lääkärin ohjeiden mukaisesti.

4) Jälkitarkastus

Jälkitarkastuksia tehdään yleensä 1-3 kappaletta. Niissä tarkastetaan näkö ja varmistetaan, että leikkaustulos on toivotunlainen ja potilaan toipuminen etenee.

Jälkitarkastukset ovat tyypillisesti heti leikkausta seuraavana päivänä, viikon päästä leikkauksesta ja kolmen kuukauden päästä leikkauksesta.

Sairauslomaa kirjoitetaan tarpeen mukaan.

Mitä riskejä laserleikkaukseen liittyy?

Vaikka laserleikkaus on tänä päivänä entistä turvallisempi, se on kirurginen toimenpide, johon liittyy aina riskejä. Näin ollen sataprosenttista onnistumista ei voida taata.

Huolellisella esitutkimuksella, oikein valitulla leikkausmenetelmällä ja jälkihoito-ohjeita noudattamalla komplikaatioriski on vain noin promillen luokkaa. Lähes 99 prosentissa leikkauksista saavutetaan esitutkimuksen yhteydessä annettu näöntarkkuuden tavoitetaso. Potilastutkimusten mukaan noin 90 prosenttia laserleikkauksessa käyneistä on myös tyytyväisiä lopputulokseen.

LASIK-leikkauksessa läpän alle voi päästä silmän pintakerroksen soluja. Tällöin läppä voidaan joutua avaamaan uudelleen solujen poistamista varten. Korjausta voidaan tarvita myös silloin, kun läppä menee poimulle eikä oikene itsestään.

Harvinaisempi komplikaatio on ektasia, jossa sarveiskalvo alkaa ohenemaan ja pullistumaan. Yleensä ektasia johtuu liian ohueen sarveiskalvoon tehdystä leikkauksesta.

Muita komplikaatioita voivat olla tulehdukset, poikkeavat arpeutumiset ja sarveiskalvon rakenteen pettäminen. Heti laserleikkauksen jälkeen aloitetaan antibioottikuuri, minkä ansiosta tulehdukset ovat harvinaisempia kuin esimerkiksi piilolinssien käytöstä johtuvat tulehdukset.

Laserleikkaus voi epäonnistua myös silloin, kun potilas on käyttänyt piilolinssejä esitutkimukseen asti. Silloin silmä ei ole ehtinyt palaamaan normaaliin tilaan ja mittaustulokset voivat vääristyä.

Yleisin ja joskus pysyväkin haitta on kuivasilmäisyys ja roskan tunne silmässä. Osalla potilaista vaiva menee ohi puolessa vuodessa, mutta jotkut voivat joutua käyttämään keinokyyneliä lopun ikäänsä.

Muita tavallisia haittoja ovat silmän punoitus, valonarkuus, silmien tykytys ja sidekalvonalaiset verenvuodot. Haittavaikutukset ovat kuitenkin lähes aina ohimeneviä. Toipumisvaiheessa myös hämäränäkö voi olla heikompi.

Pitkiä ja edelleen aktiivisia keskusteluketjuja laserleikkausta koskien löytyy esim. MuroBBS– ja Suomi24-foorumeilta.

Paljonko laserleikkaus maksaa?

Silmien laserleikkauksia tekevät Suomessa vain yksityiset klinikat, joten leikkausten hinnat vaihtelevat jonkin verran. Halvimmillaan laserleikkauksen hinta on alle 900 euroa/silmä, mutta uusimpia tekniikoita käytettäessä likitaitteisuutta korjaava kahden silmän leikkaus maksaa arviolta 3 000 euroa ja ikänäön korjaaminen noin 4 000 euroa. Jotkut klinikat tarjoavat osamaksuvaihtoehdon ja korotonta maksuaikaa. Toimenpiteisiin ei saa Kela-korvausta.

Laserleikkausten hintoja voi olla vaikea vertailla, koska kokonaishinta koostuu useista eri osista, kuten toimistomaksuista, hoitoarviosta, esitutkimuksesta, leikkauksesta ja jälkitarkastuksista. Esimerkiksi jälkitarkastuksia voidaan tarvita yhdestä kolmeen. Lisäksi klinikoiden hinnat vaihtelevat toimipaikoittain.

Oheisesta taulukosta näet laserleikkausten alkaen-hintoja suomalaisilla silmäklinikoilla. Hinnat on kerätty palveluntarjoajien verkkosivuilta syyskuussa 2018.

Klinikka FEMTO SMILE LASIK PRK Linssileikkaus
Eiran sairaala
Helsinki
1 450 € 1 290 € 1 450 € 990 € 1 150 €
Pihlajalinna Laser Tilkka
Helsinki ja Tampere
1 590 € 1 290 € 1 380 €
Medilaser *
Espoo, Hämeenlinna, Jyväskylä,
Kotka, Kuopio, Lahti,
Pori, Seinäjoki, Tampere,
Turku, Vaasa ja Vantaa.
995 € 1 250 € 890 € 990 € 990 €
Mehiläinen
Helsinki ja Oulu
1 700 € 1 490 € 1 340 €
Oulun Silmälaser 990 € 1 250 € 750 €
Silmäasema *
Espoo, Helsinki, Kouvola,
Joensuu, Jyväskylä, Kuopio,
Lappeenranta, Oulu, Rovaniemi,
Seinäjoki, Tampere, Turku ja
Vantaa.
995 € 1 295 € 995 €
Terveystalo *
Helsinki ja Oulu
916 € 1 250 € 990 € 525 € 1397 €
Turun Silmäexpertit 1 469 €
Turun Silmälaser 1 070 € 1 070 € 1 060 € 1 361 €

*) Medilaserin, Silmäaseman ja Terveystalon hinnat vaihtelevat toimipaikoittain.

Puutteita listalla? Laita sähköpostia info@piilari.info, kiitos!

Usein kysyttyjä kysymyksiä silmien laserleikkauksesta

Kenelle laserleikkaus sopii?

Silmien laserleikkaus sopii lähes jokaiselle silmälaseja tai pilolinssejä tarvitsevalle. Soveltuvuus selviää varaamalla aika optikolle hoitoarvioon. Vain muutamalle prosentille potilaista ei sovi mikään leikkaustekniikka.

Kenelle laserleikkaus ei sovi?

Laserleikkausta ei yleensä tehdä:

  • Alle 18-vuotiaille
  • Raskaana oleville ja imettäville (aikaisintaan 6 kk raskaudesta ja 2 kk imetyksestä)
  • Tietyistä silmien terveyteen vaikuttavista sairauksista kärsiville, mukaan lukien harmaakaihi ja keratoconus eli kartiopullistuma
  • Tiettyjä sairauksia sairastaville, kuten diabetes, tulehdukselliset nivel- ja suolistosairaudet tai muu perussairaus, joka vaatii kortisonilääkitystä
  • Tiettyjä autoimmuunisairauksia sairastaville, mukaan lukien silmiä voimakkaasti kuivattava nivelreuma
  • Poikkeuksellisen ohuen sarveiskalvon omaaville. Sarveiskalvon paksuus on yksilöllinen ja synnynnäinen ominaisuus.
  • Mikäli silmien taittovirheen määrässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen 1-2 vuoden aikana.
  • Sydämentahdistinta käyttäville

Mikä leikkaustekniikka sopii minulle?

Silmälääkärin tekemässä esitutkimuksessa selvitetään, mikä menetelmä sopii sinulle.

Ohuille sarveiskalvoille voidaan tehdä vain PRK- tai Lasek-leikkaus.

Mikäli sarveiskalvo on riittävän paksu, periaatteessa kaikki laserointitavat ovat mahdollisia. PRK on halvin, uudemmat FemtoLasik ja SMILE kalliimpia.

Kuinka suuria voimakkuuksia leikkauksella voidaan parantaa?

Laserleikkaus voidaan tehdä myös hyvin pienille tai isoille miinus- ja pluslukemille. Jos taittovirhe on suuri, onnistumisen todennäköisyys on pienempi ja voidaan joutua tekemään uusintalaserointi.

Suurin osa yli -6.00 likitaitteisista pääsee nollalukemiin. Uusintaleikkauksen tarve yli kuuden likinäköisille on noin 10-20 prosenttia.

Voiko ikänäköä korjata leikkauksella?

Kyllä voi. Ikänäön korjaamiseen käytetään linssileikkauksia eli silmään laitetaan monitehoinen tekomykiö. Sen avulla kuva on terävä sekä kauas että lähelle katsottuna. Aivot mukautuvat tilanteeseen nopeasti ja käyttävät tarpeen mukaan lähi- tai kaukotarkennusta.

Sattuuko laserleikkaus?

Laservalon kohdistaminen herkkiin silmiin voi kuullostaa pelottavalta, mutta sitä se ei ole. Sarveiskalvon pinta puudutetaan ennen leikkausta, joten silmissä ei tunnu kipua. Jotkut voivat kokea operaation kuitenkin lievästi epämiellyttävänä.

Mitä jos en pysty pitämään katsetta kohdistettuna leikkauksen aikana?

Laserleikkauksessa silmäluomet levitetään auki luomenlevittimellä. Laseroinnin aikana leikkaava kirurgi voi pyytää potilasta katsomaan punaista pistettä, mutta se on vain apuväline.

Laserlaitteessa on seurantajärjestelmä, joka pystyy mittamaan silmän sijainnin jopa tuhat kertaa sekunnissa. Jos silmä liikkuu laite seuraa mukana. Jos asento muuttuu liikaa, hoito keskeytyy automaattisesti.

Kuinka kauan toipuminen kestää?

Toipumisnopeus riippuu valitusta leikkausmenetelmästä ja on osin yksilöllistä. Läppämenetelmillä tehtävissä leikkauksissa on tyypillistä, että silmät tuntuvat epämukavilta ja vetistävät 24 tuntia leikkauksen jälkeen. Silmät voivat olla myös valonarat muutaman päivän ajan, kun läppä parantuu, ja punoittaa ensimmäiset 1-2 viikkoa. Sairauslomaa tarvitaan työstä riippuen yleensä 1-3 päivää.

Voiko leikkauksen uusia?

Kyllä, mikäli sarveiskalvo on edelleen riittävän paksu ja edellisestä leikkauksesta toipuminen on sujunut ongelmitta.

Laserleikkauksessa korjataan leikkaushetkellä silmissä olevat taittovirheet, mutta iän myötä tapahtuvaan silmän mykiön jäykistymiseen se ei vaikuta. Sitä kutsutaan ikä- eli aikuisnäöksi.

Myös laserleikkauksessa käyneet tarvitsevat todennäköisesti jossain elämänsä vaiheessa vähintään lukulasit.

Lähteet: